Koronasta

Kävin ottamassa vasta ensimmäisen covid-19-rokotukseni. Elän alueella, jolla on ollut tartuntoja harvakseltaan, en käy ravintoloissa enkä muissa hupitilaisuuksissa ja käytän kaupassa maskia. En kuulu ”riskiryhmään”.

Rokotteista on ollut esillä monenmoista. Että näinkö nopeasti? Katalin Kariko on tutkinut RNA-koodauksia 30 vuotta. Hän on ehdolla Nobelin palkinnonsaajaksi. Koronarokotteet perustuvat AztraZenekaa lukuunottamatta hänen työhönsä. Ei siis äkkiä vaan pitkän tutkimuksen tuloksina.

Rokotteen ”vitsi” liittyy siihen, että se suosii variaatioita. Kuta enemmän suojaamme itseämme tunnetulta, sitä enemmän tuntematon riehuu. Tosin rokotteiden koodaus on verraten helppo tehdä myös uusia muotoja vastaan.

Mitä enemmän rokotamme, sitä vähemmän sairaalakuormitus kasvaa. Menee ehkä vuosi tai kaksi, ennen kuin väestö on siinä tilassa, että yhteiskunta voidaan julistaa auki tästä näkökulmasta käsin.

***

Koronavirus levisi Eurooppaan Pohjois-Italiasta. Sen alueella on muotiteollisuutta, joka perustuu kiinalaiseen halpatyövoimaan; huomattava määrä heistä on Wuhanin alueelta. Alue elää tuntemiemme työolosuhteiden ulottumattomuuksissa.

Rahaa maailmassa käytetään ensisijaisesti aseisiin, huumeisiin, muotiin ja parfyymeihin. Koronan sosiologisena taustana Euroopassa ovat myös pinnalliset pyyteet, jotka liittyvät hyvältä haisemiseen ja muotiin ja näiden tuottamiseen käytettyihin tuntemiemme työolosuhteiden vastaisiin käytäntenteisiin.

Siksi ei ole aivan tahdikasta, että Suomen pääministeri esiintyy muotilehtien kansissa.

Tällaiset käyttäytymistavat ovat näet koronan Eurooppaan leviämisen sosiologisia selitteitä.

***

Merkittävä osa eurooppalaisista innovaatioista on tuotettu kulkutautien riehuessa. Ruttoa todettiin laajalti vielä 1700-luvulla Immanuel Kantin ja Leibnizin eläessä. Sinänsä sairauden ympäristö on altis myös uusille keksinnöille.

Yksi sairauden leviämisen kysymyksistä liittyy myös kysymykseen siitä, miten vakavasti otamme kuoleman mahdollisuuden.

Kausi-influenssoihin ja niiden seurauksiin kuolee maassamme joitakin satoja henkilöitä vuodessa.  Koronaan on kuollut noin 1000 henkilöä koko sen vaikuttamisaikana.

Jokainen näistä kuolemista tuntuu pahalta. Mutta on syytä keskustella siitä, millainen filosofia koronaan liittyy, varsinkin, kun valtionjohdon esittämien näkökulmien mukaan kuluneen kesän aikana kyse on ollut lähinnä tapahtumien ja ravintoloiden toimintaedellytysten suojelemisesta, mitä nyt lomalta on asiaan ehditty kantaa ottamaan.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Vielä myös asiantuntijan lausunto, joka kumoaa hölynpölyväitteen sadasta rokotekuolemasta. Väite on erittäin hyvä esimerkki tarkoitushakuisesta disinformaatiosta.

    ”Sosiaalisessa mediassa leviää rajuja väitteitä koronarokotteiden haitoista. Lähteeksi on usein mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

    Fimean sivuilla toden totta lukee, että vakavia haittavaikutuksia on raportoitu jo lähes 1 900 ja rokotuksen jälkeisiä kuolemiakin 100. Kuinka moni näistä 100 kuolleesta on kuollut koronavirusrokotteeseen, lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta?

    – Tällä hetkellä meillä on kaiken kaikkiaan vain yksi ainoa tapaus, jossa katsotaan, että kuolema on johtunut rokotteen aiheuttamasta haitasta. Kyseessä on se, joka aiemminkin on nostettu julkisuuteen eli AstraZenecan rokotteen jälkeen tapahtunut erittäin harvinainen hyytymishäiriö.

    NÄVERI PITÄÄ hyvin valitettavana, että Fimean tilastojen perusteella väitetään sadan suomalaisen kuolleen koronarokotukseen.

    – Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella rokote ei ensinnäkään ole aiheuttanut kaikkien näiden ihmisten kuolemaa, vaan näin oletetaan käyneen vain yhden kohdalla. Toisekseen rokotteesta on valtavan paljon hyötyä ja se on varmasti vähentänyt tautitaakkaa ja pelastanut ihmishenkiä.”

    https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4241499

  2. Sairaalapotilaiden määrissä jyrkkä kasvu, valtaosa rokottamattomia ja aiempaa nuorempia: ”Koronapotilaat jopa parikymppisiä”

    – Kyllä tässä merkittävä muutos on tapahtunut. Sairaalapotilaat ovat nyt selvästi aiempaa nuorempia, kertoo HUS:n johtajaylilääkäri Teppo Heikkilä.

    Heikkilän mukaan koronapotilaista 57 prosenttia on alle 50-vuotiaita. Nuorin koronapotilas on Heikkilän mukaan 25-vuotias ja vanhin 81-vuotias.

    – Se selvästi heijastelee sitä, että vanhemmissa ikäluokissa rokotuskattavuus on parempi kuin nuoremmissa ikäluokissa.

    Viime viikkoina arviolta 80 prosenttia sairaalahoitoa koronan vuoksi saaneista on ollut rokottamattomia.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sairaalapotilaiden-maarissa-jyrkka-kasvu-valtaosa-rokottamattomia-ja-aiempaa-nuorempia-koronapotilaat-jopa-parikymppisia/8204018#gs.7g8ft2

    • Joni Toivonen, olisin kiinnostunut kuulemaan, millä sanavalinnoilla olet ajatellut pahoitella disinformaatiotasi ”sadasta rokotekuolemasta”, kun se on osoitettu nyt jo monella eri tavalla pelkäksi valheelliseksi propagandaksi.

      Vai sattuuko olemaan niin, että jumalasi siunaa epärehellisiä?

    • Lohdutukseksi voin todeta, että useimmat osaavat erottaa kristityt ja ”kristityt”. No worries. 🙂

  3. En edes uskalla lukea Patmoksen höpinöitä. Sieltä ei tule mitään luotettavaa.
    Saksaa en osaa tarpeeksi lukeakseni saksankielisen…

    En oikeasti voi ymmärtää, miksi äärikonservatiivit suoltavat tätä käsittämätöntä korona- ym. propagandaa ja ylipäätään menevät mukaan tällaiseen. Vaikuttaa todella pimeältä toiminnalta.
    Mikä ihme heidän agendansa oikein on? Vastustaa kaikkea mahdollista mitä vain sattuu keksimään? Ei ainakaan terve kristillisyys… Vastausta tähän ei tietenkään saa muuta kuin vinoilua korkeintaan. Ei tällä tavalla todellakaan rakenneta kirkkoa. Perustakoon vaikka Koronanvastustuskirkon tms.
    Harhaoppeja on monenlaisia, enkä olisi niin varma siitä, ketkä ovat vuohia ja ketkä lampaita…

    • ”Mikä ihme heidän agendansa oikein on? ”

      Ilmeine tarkoitus on trollaavilla ja räikeillä pötyväitteillä saada yksinkertaiset Möhkön mummot ja Pihtiputaan Paavot viestimien ääreen päivittelemään ja lukemattomin lahjoituspyynnöin rahastettaviksi.

    • Uskalsin lukea sittenkin, kiitos Antero. Pasille myös kiitos ja siunausta. Joku tolkku pitää asioissa olla, sekä tässä että muissakin.