Koko kansa Jumalan omaksi
Valokuvassa olemme Ilonpisarassa yhden kokouksen edellä. Colette oli Someron seurakunnan edustajana ja minä olin henkilöjäsenen ominaisuudessa mukana kokouksessa.
Jumala johtaa kansojen kohtalon. Jumalan siunauksen pyytäminen on kansan kannalta hyvin tärkeää. Kun hän siunaa, niin kansa voi hyvin. Mutta jos hän ottaa pois varjeluksensa, niin silloin voi koittaa vaikeita aikoja.
Tästä puhuu myös Profeetta Hesekiel Vanhassa testamentissa. Profeetta varoittaa Juudan kansaa vieraiden jumalien palvonnasta. Näiden seuraamisesta tuli kansan keskelle riitaa ja eripuraisuutta. Kansa taisteli toinen toistaan vastaan. Ihmiset jakautuivat keskinäisiin ristiriitoihin. Hesekielin kirjan alkuosa kertoo näiden vääryyksien tuomasta tuomiosta: Jerusalemin hävityksestä.
Vain muutamissa kohdin katse luodaan eteenpäin. Ajallisen rangaistuksen jälkeiseen aikaan. Silloin kansa kääntyy Herran puoleen ja saa siunauksen: Kokonaisena kansana.
Hesekielin kirjan loppuosa käsitteleekin syvällisemmin tuota tulevaisuutta. Koko kansalle annetaan uusi tulevaisuus. Näköala on valoisa. Koko kansa saa jälleen kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen. Jumala saa ylistyksen. Häntä kunnioitetaan Jumalana ja kansaa kutsutaan hänen kansakseen, Pyhäksi kansaksi.
Sunnuntaina vietämme rukouspäivää. Tässä ovat rukouspäivän perustiedot:
SUNNUNTAI 24.10.2021 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä 2021 Kansalliset rukouspäivät Raamatun tekstit: Hes. 11:19–20, Gal. 5:22–25, Luuk. 6:43–46
Hesekiel puhuu Jumalan antamasta tulevaisuudesta. Se on Jumalan lahja. Jumala itse tekee sen.
Myöhemmin profeetta palaa samaan ennustukseen luvussa 36. Silloin hän kertoo, kuinka Jumala tämän uudistuksen antaa: Pyhän kasteen suloisen pisaroiden vihmana. Niin kuin kuiva maa herää henkiin sateen pisaroista, niin kokonainen kansa saa Jumalan varjelun omakseen kasteen uutta luovana ihmeenä. Jumala elää ja vaikuttaa.
25 Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä.
Huolten alainen saa lohdutuksen. Syyllisyyden vaivaama vapautuu kahleistaan anteeksiantamuksen katkaistessa syytösten siteet. Kuolleen kiven kaltainen uudistuu rakastavan sydämen iloon.
26Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.
Toivottoman tilanteen orja nostaa päänsä ja täyttyy rohkeuden ja voiman hengellä. Jumala itse toimii ja antaa Henkensä, Pyhän Hengen, kasteen suurimpana lahjana.
27Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.
Tämä profeetallinen näky vaikutti voimalla kansan uskoon. Kansa uskalsi katsoa eteenpäin. Vastoinkäymisiä uskallettiin uhmata ja rohkeasti elää tulevaa kohti.
Vuosisadat vierivät kansojen historian ketjussa, mutta Jumala pysyy samana kautta aikojen. Herramme on Ikiaikojen Jumala. Hänen pelastuksensa Jeesuksessa Kristuksessa on Isän Jumalan kädenojennus meidän maailmallemme. Vapahtajamme on tehnyt kaiken valmiiksi pelastuksemme puolesta. Saamme iloiten ja rohkein mielin elää elämäämme eteenpäin. Tulevaisuus on Jumalan ja Jumala on tulevaisuuden Jumala. Kaikki vuotemme, kaikki päivämme, jokainen hetkemme on hänen käsissään.
Jumala isänmaatamme siunatkoon! Kansaamme varjelkoon ja kaikkia kansoja rauhaan johtakoon!
Hesekielin kirjasta, luvusta 11
Minä annan heille uuden sydämen ja heidän sisimpäänsä uuden hengen, minä otan heidän rinnastaan kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Niin he seuraavat minun säädöksiäni, he ottavat varteen minun käskyni ja elävät niiden mukaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
63 kommenttia
Matias Roto toteat minulle:
””Miksi jankutat. Elääkö sinussa edelleenkin sellainen kuvitelma että äidin rinta ilmestyy vauvan suuhun joka kerta kun vauva avaa suunsa.
Eihän hyvä ihminen, kukaan voi pypätä edes kuuhun vain sillä että hän itse tahtoo tehdä niin ja tekee tahdon ratkaisun, että nyt minä hyppään kuuhun.
Ihmisen ratkaisut ovat vain tämän elämän tilanteita koskevia ratkaisuja. Pidemmälle niistä ei ole missään elämän vaiheessa.””
Siis kysyn vain onko vauva kaste Jumalan työ eli päättääkö Jumala kenet kastetaan?
Sitten jos vastaat kyllä niin kuinka tähän sopii esille tuomasi tasa-arvo?
Toisaalla sitten toteat että ihminen saa itse kärsiä jos ei ota kastetta ja tuot vieläpä että vanhempien lapset saavat kärsiä siitä etteivät vanhemmat kastata vauvojaan, siis etkö tässä juuri sanoita että ihminen itse voi päättää ottaako kasteen ja vieläpä kastetaanko vauva?
Koettaisitko selventää mitä oikein ajattelet?
Matias
En sanonut, että kirkon menot ovat kuninkaan keksimiä vaan Ruotsin kuninkaan tänne tuomia, ei siis meidän omia luomuksia. Samalla Ruotsi valloitti itselleen lisää maata. Hyökkäyksiä tehtiin 1100-luvulla ja niitä sanottiin ristiretkiksi.
Sitten rakenttiin Turun linna hallintopaikaksi ja lopulta ruotsalaiset valtasivat suuren osan Suomea. Rajoista he sopivat Venäjän kanssa. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Suomalaisista tuli kristittyjä ja kirkko hallitsi ihmisten elämää.
Ihmiset maksoivat veroa Ruotsin kuninkaalle ja kirkolle ja miehet joutuivat kuninkaan sotiin mukaan. Aatelisto omisti paljon maata ja tavallinen kansa oli vihainen. Pohjanmaalla synttyi nuijasota 1500-luvun loppupuolella , kun talonpojat kapinoivat kuningasta ja varsinkin aatelistoa vastaan.
Tässä on lainauksia artikkelista ” Ruotsin vallan alla” Kristinusko tulee Suomeen. ”
Matias
”Ei pelastu ilman kastetta.”
Pelastus on jo alussa valmistettu, helvetti ei kuulu luomistapahtumaan. Ja ketään ei kasteta Jeesuksen nimeen, vaan omaan nimeensä ja sillä se ihminen menee sitten elämänsä läpi. Hyville neuvoille kannattaa olla kuuliainen, kuten hyvä lapsi on vanhemmilleen. Ilman kasvatusta meistä tulee susia, eikä kaste sitä voi estää.
Tarja ! Hyvä elämänkatsomus mentaliteetti sinulla.
Matias ! Näin lähimmäisen rakkauden mentaliteetissa tiedoksi sinulle, että kaikki viittaamasi kirjoitukset ovat meidän tavallisten ihmisten kirjoituksia, käsityksiä.
Elämän realismin ymmärtäminen on myös uskon perusta.
Reino
Marian neitsyydestä puhutaan sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa.
On myös olemassa toisia vanhoja teoksia tuolta ajalta, joissa neitsyys mainitaan.
Asiasta on käyty hyvin perusteellinen keskustelu blogissani
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
Mikäli haluat tieteellisesti pätevää mariologian kehityksestä vanhalla ajalla, niin siihen on suomeksi kirjoitettu aivan erityisen pätevä kirja.
Suosittelen Joensuun yliopiston professorin Serafim Seppälän kirjaa
Elämän äiti
Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa.
Helsinki 2010
ISBN 978-952-5652-87-1
Siinä on esitelty kaikki tärkeimmät mariologiaa käsittelevät tekstit noin ajanlaskumme alusta noin vuoteen 750 j.Kr.. Se on perusteellinen ja kuitenkin selkeällä suomella kirjoitettu kirja, jonka kuka tahansa vähääkään valveutunut kansalainen pystyy lukemaan.
Matias Roto siis nyt tunnustat että ihminen päättää kuka kastetaan ja kuka ei, jopa siis maallinen lakikin sen voi päättää.
Missä kohden Raamatussa lukee että toinen ihminen voi päättää pelastuuko toinen vai ei, olisi mielenkiintoista jos sen pystyisit näyttämään eli eikö vanhemmat/papit päätä kastetaanko vauva vai ei?
Olenko väärässä ettei aikoinaan kaikkia vauvoja suomessakaan kastettu?
Matias Roto tuot esille ””Ota huomioon että periaatteellinen lasten kastamatta jättämisen jumalattomuus ilmestyi maailmanhistoriaan vasta Saksan talonpoikaiskapinan varjossa 1520 -luvulla.””
Minä taasen löydän evankeliumeista ettei yhtään lasta kastettu, ei Jeesus kastanut Hänen luoksee tuotuja lapsia:
13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14 Niin Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”. 15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.(Matt.19)
Kasteesta on tehty kirkon uskon kallio, kaikki perustuu siihen.
Mielenkiintoista kuinka opetuslasten kasteita ei edes mainita että heidät olisi kastettu.
Matias Roto mistä löydät tämän ””säännön””:
””Sääntöhän tuohon aikaan oli että koko perheet kastettiin yhdellä kertaa. ””
Minä en löydä yhtään selkeää kohtaa tuon perusteeksi, siis miksi ottaisin esittämäsi todesta kun sitä ei voi Raamatulla perustella?
Sitä vastaan on monia kohtia jotka todistavat täysin erilaista kaste käytäntöä, miksi et ota niitä?
Esim Paavali puhuu lapsista joiden toinen vanhempi on uskossa, siinä hän ei tuo kastetta esille vaan ainoastaan sen että toinen on uskossa ja se riittää, eikö tämä puhuttele yhtään?
Matias
Vai Aaron suoritti….. 🙂 Varhaisina aikoina kysymys oli kansan perustamisesta ja erilaiset toimet ja sovitut tavat yhdistivät tietysti kansaa, kuten ympärileikkaus, sapatin noudattaminen, ruokasäädökset, puhtaussäädökset, ja erilaiset juhla-ajat, joita vietettiin ja vietetään vieläkin, yleensä jonkin tapahtuman muistoksi mitä kansan vaelluksessa on ollut. Temppeli ei ollut valtio valtiossa, koska sellaista kuin valtio erillisena temppelistä ei ollut. He olivat sopineet ja hyväksyneet nämä tavat kansan tavoiksi elää ja toimia pyrkien niiden kautta hyvään ja moraalisesti sivistyneeseen elämään. Temppelirituaaleille tuli myöhemmin omat ohjeensa ja erilaiset päivänsä, kuten sovituspäivä kerran vuodessa. Käsitykseni mukaan usko kuitenin loppui kollektiiviseen anteeksiantamukseen, jonka Ylimmäinen pappi saattoi suorittaa. Punainen lankakaan ei enää muuttunut valkoiseksi.
Meillä on nyt valtio omine lakeineen, oikeustoimineen ja rituaalisine lipunnostoineen ja Kirkko on valtiosta erillinen omine lakeineen ja rituaaleineen.
Joka pystyy ratsastamaan kahdella hevosella repeämättä kahtia, hän sen tehköön, mutta Valtio riittää minulle, se on todellisempi. En kannata Paavalin oppia siitä, että pitäisi olla hallituksia ja valtoja vastaan, ja pitää lakia kirouksen virkana. Me voimme nyt itse valita vaaleissa heidät jotka meitä hallitsevat, ja lakeja säätävät, jos ei miellytä, voimme vaihtaa hallitsijat seuraavissa vaaleissa. Vaalit ovat yksi valtiollinen rituaali, joka toistuu tietyin väliajoin.
Kirkko ei ole kansa, eikä valtio, kirkko ja sen ritaalit eivät ole meidän laatimia, vaan Ruotsin kuninkaiden tänne pakottamia ja rangaistukset olivat melko rankat heille jotka eivät olleet kuuliaisia kirkolliselle papistolle he kun olivat sääty ja edustivat täällä kuningasta. Se ei suinkaan ollut vaputta se.
Olenkin ehdottanut, että seremoniat voisi kaupallistaa, ja papit voisivat ryhtyä yrittäjiksi. Kuka sitten seremoniaa tarvitsee, voisi ostaa sellaisen.
Miksi meidän kaikkien pitäisi maksaa, jos joku perhe tarvitsee vaikka kuusitoista kastetta ja samanverran häitä, ja kuinka monta ehtoollista siitä sikiää. Nykyinen käytäntö tuntuu pakkohyväntekeväisyydeltä, kun kaikki joutuvat kustantamaan papin palkan, vaikka monikaan ei tarvitse niitä palveluita. .
Ilmoita asiaton kommentti