Koko kansa Jumalan omaksi

 

Valokuvassa olemme Ilonpisarassa yhden kokouksen edellä. Colette oli Someron seurakunnan edustajana ja minä olin henkilöjäsenen ominaisuudessa mukana kokouksessa.

Jumala johtaa kansojen kohtalon.  Jumalan siunauksen pyytäminen on kansan  kannalta hyvin tärkeää.  Kun hän siunaa, niin kansa voi hyvin. Mutta jos hän ottaa pois varjeluksensa, niin silloin voi koittaa vaikeita aikoja.

Tästä puhuu myös Profeetta Hesekiel Vanhassa testamentissa. Profeetta varoittaa Juudan kansaa vieraiden jumalien palvonnasta. Näiden seuraamisesta tuli kansan keskelle riitaa ja eripuraisuutta. Kansa taisteli toinen toistaan vastaan. Ihmiset jakautuivat keskinäisiin ristiriitoihin.  Hesekielin kirjan alkuosa kertoo näiden vääryyksien tuomasta tuomiosta: Jerusalemin hävityksestä.

Vain muutamissa kohdin katse luodaan eteenpäin. Ajallisen rangaistuksen jälkeiseen aikaan. Silloin kansa kääntyy Herran puoleen ja saa siunauksen: Kokonaisena kansana.

Hesekielin kirjan loppuosa käsitteleekin syvällisemmin tuota tulevaisuutta. Koko kansalle annetaan uusi tulevaisuus. Näköala on valoisa. Koko kansa saa jälleen kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen. Jumala saa ylistyksen. Häntä kunnioitetaan Jumalana ja kansaa kutsutaan hänen kansakseen, Pyhäksi kansaksi.

Sunnuntaina vietämme rukouspäivää. Tässä ovat rukouspäivän perustiedot:

SUNNUNTAI 24.10.2021

Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä 2021

Kansalliset rukouspäivät

Raamatun tekstit:  Hes. 11:19–20, Gal. 5:22–25, Luuk. 6:43–46

Hesekiel puhuu Jumalan antamasta tulevaisuudesta. Se on Jumalan lahja. Jumala itse tekee sen.

Myöhemmin profeetta palaa samaan ennustukseen luvussa 36. Silloin hän  kertoo, kuinka Jumala tämän uudistuksen antaa: Pyhän kasteen suloisen pisaroiden vihmana. Niin kuin kuiva maa herää henkiin sateen pisaroista, niin kokonainen kansa saa Jumalan varjelun omakseen kasteen uutta luovana ihmeenä. Jumala elää ja vaikuttaa.

25 Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä.  

Huolten alainen saa lohdutuksen. Syyllisyyden vaivaama vapautuu kahleistaan  anteeksiantamuksen katkaistessa syytösten siteet.   Kuolleen kiven kaltainen uudistuu rakastavan sydämen iloon.

 26Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. 

Toivottoman tilanteen orja  nostaa päänsä ja täyttyy rohkeuden ja voiman hengellä.   Jumala itse toimii ja antaa Henkensä, Pyhän Hengen, kasteen suurimpana lahjana.

27Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. 

Tämä profeetallinen näky vaikutti voimalla kansan uskoon. Kansa uskalsi katsoa eteenpäin. Vastoinkäymisiä uskallettiin uhmata ja rohkeasti elää tulevaa kohti.

 

Vuosisadat vierivät kansojen historian ketjussa, mutta Jumala pysyy samana kautta aikojen. Herramme on Ikiaikojen Jumala. Hänen pelastuksensa Jeesuksessa Kristuksessa on Isän Jumalan kädenojennus meidän maailmallemme. Vapahtajamme on tehnyt kaiken valmiiksi pelastuksemme puolesta. Saamme iloiten ja rohkein mielin  elää elämäämme eteenpäin.  Tulevaisuus on Jumalan ja Jumala on tulevaisuuden Jumala. Kaikki vuotemme, kaikki päivämme, jokainen hetkemme on hänen käsissään.

Jumala isänmaatamme siunatkoon! Kansaamme varjelkoon ja kaikkia kansoja rauhaan johtakoon!

 

 

Hesekielin kirjasta, luvusta 11

Minä annan heille uuden sydämen ja heidän sisimpäänsä uuden hengen, minä otan heidän rinnastaan kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Niin he seuraavat minun säädöksiäni, he ottavat varteen minun käskyni ja elävät niiden mukaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

 

 

63 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Vai Aaron suoritti….. 🙂 Varhaisina aikoina kysymys oli kansan perustamisesta ja erilaiset toimet ja sovitut tavat yhdistivät tietysti kansaa, kuten ympärileikkaus, sapatin noudattaminen, ruokasäädökset, puhtaussäädökset, ja erilaiset juhla-ajat, joita vietettiin ja vietetään vieläkin, yleensä jonkin tapahtuman muistoksi mitä kansan vaelluksessa on ollut. Temppeli ei ollut valtio valtiossa, koska sellaista kuin valtio erillisena temppelistä ei ollut. He olivat sopineet ja hyväksyneet nämä tavat kansan tavoiksi elää ja toimia pyrkien niiden kautta hyvään ja moraalisesti sivistyneeseen elämään. Temppelirituaaleille tuli myöhemmin omat ohjeensa ja erilaiset päivänsä, kuten sovituspäivä kerran vuodessa. Käsitykseni mukaan usko kuitenin loppui kollektiiviseen anteeksiantamukseen, jonka Ylimmäinen pappi saattoi suorittaa. Punainen lankakaan ei enää muuttunut valkoiseksi.

    Meillä on nyt valtio omine lakeineen, oikeustoimineen ja rituaalisine lipunnostoineen ja Kirkko on valtiosta erillinen omine lakeineen ja rituaaleineen.

    Joka pystyy ratsastamaan kahdella hevosella repeämättä kahtia, hän sen tehköön, mutta Valtio riittää minulle, se on todellisempi. En kannata Paavalin oppia siitä, että pitäisi olla hallituksia ja valtoja vastaan, ja pitää lakia kirouksen virkana. Me voimme nyt itse valita vaaleissa heidät jotka meitä hallitsevat, ja lakeja säätävät, jos ei miellytä, voimme vaihtaa hallitsijat seuraavissa vaaleissa. Vaalit ovat yksi valtiollinen rituaali, joka toistuu tietyin väliajoin.

    Kirkko ei ole kansa, eikä valtio, kirkko ja sen ritaalit eivät ole meidän laatimia, vaan Ruotsin kuninkaiden tänne pakottamia ja rangaistukset olivat melko rankat heille jotka eivät olleet kuuliaisia kirkolliselle papistolle he kun olivat sääty ja edustivat täällä kuningasta. Se ei suinkaan ollut vaputta se.

    Olenkin ehdottanut, että seremoniat voisi kaupallistaa, ja papit voisivat ryhtyä yrittäjiksi. Kuka sitten seremoniaa tarvitsee, voisi ostaa sellaisen.

    Miksi meidän kaikkien pitäisi maksaa, jos joku perhe tarvitsee vaikka kuusitoista kastetta ja samanverran häitä, ja kuinka monta ehtoollista siitä sikiää. Nykyinen käytäntö tuntuu pakkohyväntekeväisyydeltä, kun kaikki joutuvat kustantamaan papin palkan, vaikka monikaan ei tarvitse niitä palveluita. .

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      1) Kirkko on Jumalan kansa. Kirkon olemukseen kuuluu se että evankeliumi kuuluu kaikille kansoille ja kaikille ihmisille. Lähetyskäsky tulee täytetyksi vasta, kun viimeisenkin kansan viimeinenkin ihminen on kasteen välityksellä saatettu Jeesuksen opetuslapseksi eli kirkon jäsenyyteen.

      2) Valtiot ovat juridisesti järjestäytyneitä, jotta oikeudenmukaisuus ja hyvä järjestys säilyisivät ihmisten kesken. Kirkko on maassamme julkisoikeudellinen yhteisö, kuten valtio ja kunnatkin ovat.

      3) Kirkon jäsenyys ei ole valtioon nähden kahdella ratsulla ratsastamista vaan yhden ja saman yhteiskunnan jäsenenä Kristuksen yhteydessä elämistä, pyhän kasteen lahjasta Jumalan lapsena yhteisessä elämässämme suomalaisessa yhteisössä.

      4) Koko maailmanlaajuinen kirkko on olemukseltaan yksi, koska Jumala on yksi. Näin ollen myös hänen kansansa on yksi. Näin ollen kaikki maailman kristityt ovat yhtä Kristuksessa.

      5) Paavali ei ollut yhteiskunnallisia hallituksia ja lakeja vastaan. Sen sijaan hän puolusti sitä, ettei ei-juutalaisten tarvinnut noudattaa juutalaisten lukemattomia jokapäiväistä elämää sääteleviä säädöksiä voidakseen palvella Kristusta. Kysymys siis oli juutalaisten tapasäädösten koskevan ainoastaan juutalaisia, ei muita kansoja. ( Vrt korealaiset pitävät kovasti koiran lihasta, mutta tarjoapa sitä suomalaisessa ravintolassa!)

      6) Kirkon liturgiset menot ja toimitukset ovat peräisin täysin valtioista riippumattomasta perinteestä. Ne ovat eläneet jo ennen kuin useimmat nykyajan valtiot edes ovat olleet olemassa.

      Aikaisemmin kääntymys oli yhteinen asia. Roomassa esimerkiksi keisari oli pakanallisen jumalanpalveluksen ylipappi vuosisatojen ajan. Kristittyjen vainot olivat seurausta tämän valtiollisen järjestyksen vaatimista epäjumalien palvonnasta kieltäytyminen ja sunnuntain vietto vapaapäivänä jumalanpalveluksen viettoa varten, kun toiset tekivät töitä. Kristityille tuli uskonnonvapaus vasta 311 ja 313 annettujen yleisten uskonnonvapaussäädösten tullessa voimaan Roomassa.

      Sitten eri valtiot oman hallintomuotonsa mukaan vähitellen omaksuivat kristinuskon, Ranskassa kuninkaan kääntyessä, Pohjoismaissa eduskuntaa vastaavien kansankäräjien päätöksillä jne. Suomeen kristinusko tuli ensiksi idästä käsin lähinnä kauppiaiden mukana. Kun sitten tuli poliittista jännitettä Novgorodin ja Sveanmaan välille niin silloin tehtiin ensimmäinen ristiretki maahamme Varsinaiseen Suomeen (Aurajoki oli Etelä- ja Pohjois-Suomen raja) ja myöhemmin läntisen vallan vaikutuksen levitessä toinen Hämeeseen ja kolmas Karjalaan, joka sitten jaettiin sekä idän että lännen välillä.

      Sitä mukaa kuin kuninkuus vahvistui, voimitui myös kuninkaan valta kaikessa myös kirkkojen suhteen. Kustaa Vaasan tekemä vallankumous sitten johti siihen että aikaisemmin paaville alistettavat asiat ratkaisikin kuningas itse.

      Joten puheet siitä, että kirkon menot olisivat kuninkaan keksimiä ovat ”muunneltua historiaa”.

      7) Kirkko on yhteisö. Yhteisön yhteisten asioitten hoitoa varten tarvitaan varoja. Näin ollen varojen keruu ei ole kaupalliseen tuotteeseen verrattava hyödyke.

      Aikaisemmin papin palkkauksen yksi osa oli että erilaisista toimituksista maksettiin suoraan toimituspalkkioita papille. Tämä kuitenkin oli erittäin voimakkaasti sääty-yhteiskunnan rakenteiden mukainen ratkaisu. Rikkaat, joilla oli varaa maksaa hyvin saivat erinomaiset menot, mutta köyhät joilla ei varaa ollut saivat tyytyä erittäin vaatimattomiin menoihin. Tästä tasa-arvon kannalta suuresta epäkohdasta päästiin silloin kun pappien ja muiden seurakuntien virkailijoitten palkka siirtyi kokonaan seurakuntien maksettavaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto toteat minulle:

    ””Miksi jankutat. Elääkö sinussa edelleenkin sellainen kuvitelma että äidin rinta ilmestyy vauvan suuhun joka kerta kun vauva avaa suunsa.

    Eihän hyvä ihminen, kukaan voi pypätä edes kuuhun vain sillä että hän itse tahtoo tehdä niin ja tekee tahdon ratkaisun, että nyt minä hyppään kuuhun.

    Ihmisen ratkaisut ovat vain tämän elämän tilanteita koskevia ratkaisuja. Pidemmälle niistä ei ole missään elämän vaiheessa.””

    Siis kysyn vain onko vauva kaste Jumalan työ eli päättääkö Jumala kenet kastetaan?

    Sitten jos vastaat kyllä niin kuinka tähän sopii esille tuomasi tasa-arvo?

    Toisaalla sitten toteat että ihminen saa itse kärsiä jos ei ota kastetta ja tuot vieläpä että vanhempien lapset saavat kärsiä siitä etteivät vanhemmat kastata vauvojaan, siis etkö tässä juuri sanoita että ihminen itse voi päättää ottaako kasteen ja vieläpä kastetaanko vauva?

    Koettaisitko selventää mitä oikein ajattelet?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Pelastus on Jumalan työ. Pelastuksen osallisuuteen otetaan kasteen välityksellä. Ilman kastetta ei pelastuta.

      Augsburgin tunnustus 25.6.1530 sanoo

      IX Kaste

      Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.

      Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka hylkäävät lapsikasteen ja väittävät lasten pelastuvan ilman kastetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto et edelleenkään vastaa KUKA päättää ketkä kastetaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Jotenkin sinä asetat kysymyksesi kummallisesti. Etkö todellakaan huomaa että panet kaksi aivan eri tasolla olevaa toimijaa vastakkain ikään kuin ne olisivat samassa asemassa toiminnan suhteen.

      Otanpa vertauksen junasta ja raiteista. Raiteilla kävelevän on hypättävä syrjään kun juna tulee. Kävelijä ei pätkänkään vertaa voi omalla ratkaisullaan tehdä päätöstä junien tulosta tai ei tulemisesta. Juna tulee oman aikataulunsa mukaan täysin yksipuolisesti radalla kävelijään nähden.

      Radalla kävelijä ei voi ruveta vetoamaan tasa-arvoon junan ja itsensä välillä ja ruveta vänkäämään, ettei juna saa tulla hänen päälleen, vaikka hän tahallaan uhmaisi nopeasti liikkuvan junan kulkua raiteilla.

      Koska liikkuminen radalla on kiellettyä, siitä saa sakkoja, niin jalankulkija on aina väärässä ja raiteilla kulkiessaan hengenvaarassa.

      Näin myös ihmisellä perisyntinsä takia ei ole lähtökohtana nollatilanne, vaan oman syntisen olemuksensa takia kielletyn todellisuuden vallassa oleva rangaistuksen alaisuus. Tästä rangaistuksen aloisuudesta ihmisen voi pelastaa vain kasteessa saatu yhteys armahtavaan Jumalaan, koska kaste liittää meidät Kristukseen ja hänen sovintotyöhönsä.

      Sitten aivan käytännön tason kuvausta kuka päättää kasteelle tuomisesta.

      Suomalaisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen huoltajat päättävät kuka kastetaan. Kaksitoistavuotias siirtyy huoltajiensa mukana uskonnosta toiseen vain omasta suostumuksestaan. Viisitoistavuotias voi huoltajien kirjallisella suostumuksella vaihtaa uskontokuntaa.

      Täysi-ikäinen suomalainen on itse vapaa valitsemaan uskontokuntansa.

      Evankeliumin kannalta aikoinaan kastetun uudelleen kastaminen on Raamatun vastaista. Raamattu sanoo, että kaste on yksi.

      Efesolaiskirje:

      4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    En sanonut, että kirkon menot ovat kuninkaan keksimiä vaan Ruotsin kuninkaan tänne tuomia, ei siis meidän omia luomuksia. Samalla Ruotsi valloitti itselleen lisää maata. Hyökkäyksiä tehtiin 1100-luvulla ja niitä sanottiin ristiretkiksi.

    Sitten rakenttiin Turun linna hallintopaikaksi ja lopulta ruotsalaiset valtasivat suuren osan Suomea. Rajoista he sopivat Venäjän kanssa. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Suomalaisista tuli kristittyjä ja kirkko hallitsi ihmisten elämää.

    Ihmiset maksoivat veroa Ruotsin kuninkaalle ja kirkolle ja miehet joutuivat kuninkaan sotiin mukaan. Aatelisto omisti paljon maata ja tavallinen kansa oli vihainen. Pohjanmaalla synttyi nuijasota 1500-luvun loppupuolella , kun talonpojat kapinoivat kuningasta ja varsinkin aatelistoa vastaan.

    Tässä on lainauksia artikkelista ” Ruotsin vallan alla” Kristinusko tulee Suomeen. ”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      En tunne viittaamaasi artikkelia. Vastaan vain sinun tekstiisi.

      Kristinusko tuli Suomeen jo ennen Ruotsin valtaa. Ensimmäiset kristinuskon merkit esiintyvät jo 600 -luvulta alkaen ja viikinkiaikana alkaa vähitellen hautaustapa muuttua vanhasta uuteen tapaan, joka kertoo kristinuskon tulleen yleisemminkin kansan keskuuteen.

      Savilahdessa Mikkelissä oli jo Novgorodin aikainen kappeli. Makkolan kylä Kangasniemessä on Makarios, ”Autuas”, nimestä idän kautta tullut nimitys. Pappi sana on venäjän kielen vanhemmasta muodosta kuin samasta sanasta peräisin oleva poppamies. Turun kaupunki oli vanha Novgorodilainen kauppapaikka. Jne.

      Lalli nimikin on kristitty nimi. Se on kansanomainen muoto Vanhan testamentin Aabrahamin palvelijan Eleasarin ja Uuden testamentin Lasarus nimestä.

      Ristiretkien vaikutuksesta maamme kristinusko vain siirtyi Konstantinopopin patriarkan alaisuudesta Rooman paavin alaisuuteen.

      Keskiaikana kirkkomme hengellinen johtaja asui Kuusiston linnassa, Kustö biskopsborg, Piikkiönlahden rannalla. Kustaa Vaasa antoi käskyn sen purkamisesta.

      Nuijasodalls ei ollut mitään tekemistä kristinuskon aseman kannalta maassamme. Kansannousun syyt nousivat Vaasa suvun valtakamppailuun liittyvistä ongelmista. Sotaa kävivät setä Kaarle ja veljenpoikansa Puolan kuningas Sigismund.

      Suvun hallitsijat Ruotsissa.

      Kustaa Vaasa (1523–1560)

      Eerik XIV (1560–1568)

      Juhana III (1568–1592)

      Sigismund (1592–1599)

      Kaarle IX (1599–1611)

      Kustaa II Aadolf (1611–1632)

      Kristiina (1632–1654)

      ja Puolassa

      Sigismund III Vaasa (1589–1632)

      Vladislav IV Vaasa (1632–1648)

      Juhana II Kasimir (1648-1668)

      sekä Venäjällä

      Vladislav IV Vaasa (1610–1613, 1634)

      Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on myös Kustaa Vaasan jälkeläinen isoisoäitinsä Badenin prinsessa Viktorian kautta.

      1600 luvulla talonpoikien rasitukset kansan johtavalle väestölle olivat todella raskaita. Mitä erilaisimmille tahoille piti saada rahoitusta ja pakkotyötä.

      Se kuitenkin on tuosta ajasta todettava, että puhtaan opin mukaisesti maa oli evankeliumille avoin. Piispa Rothovius saattoi lausua että uskon kannalta maassa vallitsi evankeliumin täysi vapaus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kuusiston ahne piispa omisti lähes koko Suomen. Kustaa Vaasa niisti tämän pömpöösin kirkkoruhtinaan nenästä kultaisen eritteen ja pani sen hyödyntämään koko valtiota ei vain kirkkoruhtinaita ja heidän ’vasallejaan’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Käännät asiat nurin niskoin. Silloin kun kirkko omisti maat, omaisuus käytettiin kansan hyväksi. Mutta kun Kustaa Vaasa otti kirkon omaisuuden omien Hansaliitolta ottamiensa velkojen maksuun, niin silloin kansa jäi vaille sosiaaliapua ja koulutus taantui eikä enää ollut varaa avustaa paikallisia seurakuntia näiden pitäjäläisille tarvittavissa avunkohteissa.

      Liturgiset vaatteet, jotka ennen olivat ilahduttaneet pitäjäläisiä jumalanpalvelusten ajan tulivat kuninkaan perheen asuiksi jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Käännät asiat nurin niskoin. Silloin kun kirkko omisti maat, omaisuus käytettiin kansan hyväksi”

      Kirkon kansalta kiristämät rahat menivät paljolti piispojen ja heidän vasalliensa loisteliaaseen elämään ja kirkkojen kerskarakentamiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ”Ei pelastu ilman kastetta.”

    Pelastus on jo alussa valmistettu, helvetti ei kuulu luomistapahtumaan. Ja ketään ei kasteta Jeesuksen nimeen, vaan omaan nimeensä ja sillä se ihminen menee sitten elämänsä läpi. Hyville neuvoille kannattaa olla kuuliainen, kuten hyvä lapsi on vanhemmilleen. Ilman kasvatusta meistä tulee susia, eikä kaste sitä voi estää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos kommentistasi

      Pelastus on valmistettu jo ennen maailman luomista Jumalan suunnitelmissa.

      1.Korinttolaiskirje:

      2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

      Efesolaiskirje:

      1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,

      1.Pietarin kirje:

      1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,

      Helvetti on valmistettu perkeleen lankeemuksen takia tämän rankaisemiseksi, jotta se ei enää sen jälkeen pääse häiritsemään Jumalan omia eikä sotkemaan Jumalan luomaa maailmaa.

      Matteuksen evankeliumi:

      25:41 —- siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

      Jeesuksen kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kasteessa ihminen otetaan Jumalan omaksi. Kastekäsky edelyttää että kaikki maailman kansat voitetaan Jumalan kansan yhteyteen pyhän kasteen välityksellä.

      Matteuksen evankeliumi:

      28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

      Jeesus edellyttää tosiaankin että kasteen kautta Jumalan lapseksi otetuille annetaan hyvä kasvatus. Aidon ja hyvän kasvatuksen antama hyöty tuotaa siunauksen. Elämämme suurin siunaus on se, että saamme elää Vapahtajamme seurassa koko elämämme ja kerran iankaikkisuudessa.

      Matteuksen evankeliumi:

      28:20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Tarja ! Hyvä elämänkatsomus mentaliteetti sinulla.

    Matias ! Näin lähimmäisen rakkauden mentaliteetissa tiedoksi sinulle, että kaikki viittaamasi kirjoitukset ovat meidän tavallisten ihmisten kirjoituksia, käsityksiä.

    Elämän realismin ymmärtäminen on myös uskon perusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Kiitos puheenvuorostasi

      Raamatun ovat todellakin kirjoittaneet ihmiset. Kuvitelma taivaasta tipahtaneesta Jumalan sanasta ei ole kristitty vaan islamin oppiin kuuluva käsitys Pyhästä kirjasta.

      Raamatun sanoma on kuitenkin myös Jumalan sanaa. Ei vain irralliset sanat, vaan koko sanoma, niin ympäristön, ihmisten kuin siinä ihmisten puhumien sanojen osalta, koko sanomaltaan.

      Efeson piispa Timoteukselle on osoitettu seuraavat sanat

      2.Timoteuksen kirje:

      3:16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,

      Jo kirkkoisä Ambrosius totesi, että voidaksemme ymmärtää teologiaa, meidän on ensiksi ymmärrettävä elämää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Me ihmiset emme päätä mikä teksti on Jumalan sanaa. ” Raamattu on Jumalan sanaa ” , Markuksen evankeliumi joka ei tiedä mitään neitseellisestä syntymästä, eikä ylösnousemisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Jeesuksen ylösnousemuksesta on Uudessa testamentissa puhuttu jo paljon aikaisemmin kuin Markuksen evankeliumia oli kirjoitettu.

      Apostoli Paavali käsittelee ylösnousemusta hyvinkin perusteellisesti 1. Korinttolaiskirjeen luvussa 15.

      https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1CO.15/1.-kirje-korinttilaisille-15

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Reino

    Marian neitsyydestä puhutaan sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa.

    On myös olemassa toisia vanhoja teoksia tuolta ajalta, joissa neitsyys mainitaan.

    Asiasta on käyty hyvin perusteellinen keskustelu blogissani

    https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/

    Mikäli haluat tieteellisesti pätevää mariologian kehityksestä vanhalla ajalla, niin siihen on suomeksi kirjoitettu aivan erityisen pätevä kirja.

    Suosittelen Joensuun yliopiston professorin Serafim Seppälän kirjaa

    Elämän äiti

    Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa.

    Helsinki 2010

    ISBN 978-952-5652-87-1

    Siinä on esitelty kaikki tärkeimmät mariologiaa käsittelevät tekstit noin ajanlaskumme alusta noin vuoteen 750 j.Kr.. Se on perusteellinen ja kuitenkin selkeällä suomella kirjoitettu kirja, jonka kuka tahansa vähääkään valveutunut kansalainen pystyy lukemaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto siis nyt tunnustat että ihminen päättää kuka kastetaan ja kuka ei, jopa siis maallinen lakikin sen voi päättää.

    Missä kohden Raamatussa lukee että toinen ihminen voi päättää pelastuuko toinen vai ei, olisi mielenkiintoista jos sen pystyisit näyttämään eli eikö vanhemmat/papit päätä kastetaanko vauva vai ei?

    Olenko väärässä ettei aikoinaan kaikkia vauvoja suomessakaan kastettu?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kristillinen kaste kuuluu kaikille, kaikenikäisille. Ennestään kastamaton kastetaan.

      Muinoin maassamme matkat lähimmälle kirkolle saattoivat olla 50 tai 100 km. Silloin aivan käytännön syistä kaste saattoi siirtyä siihen ikään, että lapsi pääsi itse hiihtämään vanhempiensa mukana oman seurakunnan kirkolle.

      Mutta tuota käytännön sanelemaa tilannetta ei missään mielessä voi käyttää verukkeena pienen vauvan kastamatta jättämiselle. Vauva on kastettava heti, kun se vain on reaalielämässä mahdollista.

      Ota huomioon että periaatteellinen lasten kastamatta jättämisen jumalattomuus ilmestyi maailmanhistoriaan vasta Saksan talonpoikaiskapinan varjossa 1520 -luvulla. (Kapinalliset tappoivat, ryöstivät, raiskasivat jne missä liikkuivatkin, erään aikalaisen kuvauksen mukaan. Ruhtinaat joutuivat käyttämään armeijojaan sen tukahduttamiseen. Se johti noin 100 00 – 200 000 ihmisen kuolemaan.)

      Aikaisemmin ei kirkon historiassa ole milloinkaan menetelty, että lapsia olisi jätetty kastamatta periaatteellisista syistä.

      Lähetystilanteissa eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa on myös esiintynyt kasteen siirtymisiä myöhempään ikään, mutta tuolloin kyseessä on ollut se, ettei opetus vielä oli mennyt perille. Uuden uskonnon tapojen omaksumisessa kuluu monesti paljonkin aikaa. Tuollaisessa tilanteessa on vain kärsivällisesti jatkettava oikean käytännön opettamista ja myös olosuhteiden kehittämistä sellaisiksi, että kasteet voidaan toteuttaa mahdollisimman varhain syntymän jälkeen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Koska näytät pohtivan, miten vapaa tahto voi toimia ja mitenkä ei, niin tässä sinulle kirkkomme tunnustuskirjojen asiaa koskevaa selitystä.

      Augsburgin tunnustus 25.6.1530

      XVIII Vapaa ratkaisuvalta

      Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa.

      Ilman Pyhän Hengen apua se ei kuitenkaan kykene saamaan aikaan Jumalan vanhurskautta eli hengellistä (1 Kor. 2:14) vanhurskautta, sillä sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on. Tämä vanhurskaus syntyy sydämissä, kun Pyhä Henki otetaan vastaan sanan välityksellä.

      Tämän Augustinus sanoo samalla tavoin Hypognosticon-teoksensa kolmannessa kirjassa:

      ”Me tunnustamme että kaikilla ihmisillä on vapaa ratkaisuvalta, johon kuuluu järjellinen arvostelukyky, vaikkakaan sen varassa ei ilman Jumalan apua kyetä alkamaan eikä varmasti päättämään mitään, millä on merkitystä jumalasuhteessa, vaan se on voimassa ainoastaan tämän elämän toimissa, niin hyvissä kuin pahoissakin. Hyviksi sanon tällöin tekoja, jotka ovat lähtöisin luonnollisesta hyvästä, kuten työn tekeminen pellolla, halu syödä ja juoda, halu saada ystäviä, halu pukeutua, halu rakentaa talo, halu ottaa vaimo, harjoittaa karjanhoitoa, opetella kaikenlaisia hyviä taitoja tai haluta mitä hyvänsä sellaista, mikä on hyvää maallisen elämän kannalta. Kaikki nämä ovat olemassa ja ovat saaneet alkunsa hänestä ja hänen kauttansa. Pahoilla teoilla tarkoitan halua palvella epäjumalaa, murhata jne.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto tuot esille ””Ota huomioon että periaatteellinen lasten kastamatta jättämisen jumalattomuus ilmestyi maailmanhistoriaan vasta Saksan talonpoikaiskapinan varjossa 1520 -luvulla.””

    Minä taasen löydän evankeliumeista ettei yhtään lasta kastettu, ei Jeesus kastanut Hänen luoksee tuotuja lapsia:

    13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14 Niin Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”. 15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.(Matt.19)

    Kasteesta on tehty kirkon uskon kallio, kaikki perustuu siihen.

    Mielenkiintoista kuinka opetuslasten kasteita ei edes mainita että heidät olisi kastettu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Mainitsemisen ja olemisen yhteenkuulumisen logiikkasi ei suinkaan tässä tapauksessa toimi. Mainitsemattomuus ei ole asian poissaolon merkki, vaan merkki siitä että koko perheen kaste oli niin tavallinen, ettei siitä ollut mitään tarvetta mainita.

      Enhän minäkään voi väittää, että koska Raamatussa ei mainita sinun nimeäsi, niin sinua ei ole olemassakaan.

      Sen sijaan kastamisesta tiedämme, että jo Gamalielin isoisä Hillel puhui Punaisen meren ylityksestä Mooseksen aikana koko kansan kasteena. Tämä perinne siirtyi Gamalielin kautta Paavalille, joka kirjoittaa seuraavasti

      1.Korinttolaiskirje:

      10:2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä.

      Huomaa sana k a i k k i . Ei Helsingin väkimäärän suuruisessa joukossa suinkaan kaikki olleet aikuisia. Joten jo tässä näkyy, että kaste kuuluu kaikille, iästä riippumatta kaikille, vauvasta vaariin kaikille.

      Edelleen tiedämme, että pakanain kääntyessä juutalaisuuteen, koko perheen piti käydä kasteella. Jos yksikin ajateltiin jättää kasteen ulkopuolelle, niin rabbi ei saanut antaa lupaa ainoankaan kasteelle. Periaate siis oli kaikki tai ei ketään. Tuossa tapauksessa ketään ei saanut päästää juutalaiseen yhteisöön. Koko perheen piti jäädä pakanuuteen eivätkä he voineet saada uuden elämän alkua pyhän kasteen välityksellä. Juutalaisessa ajattelussahan pakana kääntyi ja aloitti kokonaan uuden elämän. Hänestä tuli ”yhden päivän ikäinen” eli meidän kielenkäyttömme mukaan ”hän aloitti elämänsä uudelleen nollapisteestä” eli siis hän ”syntyi uudesti uuteen elämään”.

      Tällaista taustaa vastaan on aivan luonnollista, ettei kasteesta tarvinnut mainita muuta kuin se, että Jeesuksen asettama kaste toimitettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kaikki muu oli jo vanhastaan itsestään selvää.

      Ja kaiken kukkuraksi. Miten olet pitänyt silmäsi kiinni ja kytkenyt ajattelusi nollille lukiessasi Pietarin helluntaisaarnaa, missä apostoli sanoo, että kaste kuuluu kaikille: teille ja teidän lapsillenne.

      Joten toisin kuin väität, niin Raamattu puhuu siitä, että kaste kuuluu lapsillekin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto minun ei tarvitse vääristellä Raamatun sanaa eli kun tuot esille:””Ja kaiken kukkuraksi. Miten olet pitänyt silmäsi kiinni ja kytkenyt ajattelusi nollille lukiessasi Pietarin helluntaisaarnaa, missä apostoli sanoo, että kaste kuuluu kaikille: teille ja teidän lapsillenne.””

      Näyttäistkö missä kohden tuo väite on?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kysyt missä tuo lapsi -sana esiintyy. Tässä vastaus.

      Edellisessä jakeessa Pietari puhuu kasteen vastaanottamisesta passiivissa eli ilman ihmisen omaa myötävaikuttamista yksistään Jumalan työnä, kreikaksi βαπτισθήτω baptisthētō, joka on aoristi eli ajasta riippumaton muoto, joka viittaa vain tekemiseen ilman että määrittelee ajankohtaa, se on myös passiivi eli sellainen missä subjekti on toesta osallinen ilman omaa vaikutustaan tai pienintäkään myötävaikuttamista.

      Kasteen vastaanottajina esiintyy kaikki ihmiset niin aikuiset kuin lapset, niin vauvat kuin vanhukset. Tässä suomen kielen lapsi-sanasta alkukieli käyttää teknon -sanaa, τέκνον, ου, τό, joka on synnyttää verbistä tikto johdettu sana, joten sen merkitys on ”synnytetty”, ”äskensyntynyt”, ”pieni vauva”, ”vauva”, ”pieni lapsi” ”lapsi”, ”penikka”, ”poikanen” jne. synnytyksen tuloksesta johdettu sana. Esimerkiksi Mooses vauvasta Niilin virtaan pannussa korikehdossaan käytetään samaa teknon -sanaa.

      Apostolien teot:

      2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”

      Edelleen on huomattava, että aikaisempaan inttämiseen asti oman osuuden löytämiseen pyrkiviä tavoitteitasi vastaan sotii tässä lauseessa se ajatus, että kasteessa saatava parannus ja Pyhän Hengen lahja ei ole saajan ansiota tai aloitetta, vaan yksistään Jumalan kutsun varassa.

      Jumala kutsuu itselleen eli itseään varten eli siis omaan yhteyteensä = προσκαλέσηται , proskalesētai.

      Kaste on on tämän Jumalan kutsun käytännön toteutus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”. 41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.(Ap.t.2)

      Kuinka tuossa oleva ”ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin” sopii passiiviseen kastamiseen eli eikö tuossa selkeästi ensin oteta vastaan Pietarin sanat ja sitten heidät kastettiin eli on myös niitä jotka eivät ottaneet hänen sanojaan vastaan ja heitä ei varmaankaan kastettu?

      Kun puhutaan kutsusta niin mitä se on, onko se että kutsuun tulee vastata vai mitä, voiko kutsuun olla passiivinen ja silti päästä ”sisälle”, vaatiiko kutsu sen mukaista toimintaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Helluntaijuhlan aikaan väkeä oli tullut Jerusalemiin eri puolilta maailmaa, idän nykyisestä Intiasta lännen nykyisestä Espanjasta, etelän nykyisestä Etiopiasta pohjoisen nykyiseen Englantiin. On kerrottu, että Jerusalemissa saattoi parhaina vuosina olla jopa yli miljoona ihmistä juhlan aikaan.

      Juhlan aikaan oli paljon tilaisuuksia, joihin juhliva kansa saattoi osallistua. Pietarin juhlasaarna yhtenä päivänä aamupäivän noin yhdeksän aikaan synnytti noin 3000 kuulijassa halun päästä mukaan Kristuksen seuraajaksi.

      Seuraavien päivien aikana sitten apostoleilla oli iso työ kastaa kaikkien näiden halukkaiden perheet. Sääntöhän tuohon aikaan oli että koko perheet kastettiin yhdellä kertaa. Jos joku haluttiin jättää ulkopuolelle, niin ketään ei kastettu. (Poikkeuksena olivat vain sellaiset kauempaa tulleet joiden perhe ei ollut mukana.)

      Tuohon aikaan ratkaisun kääntymyksestä teki perheen pää. Kun hän päätti niin koko perhe kääntyi eli otti kasteen vastaan.

      Näiden Pietarin saanan vaikutuksesta itsensä Jeesuksen seuraajien yhteyteen hankkiutuneitten lisäksi kaupungissa tuolloin oli joko yli miljoona tai ainakin monia satoja tuhansia, jotka joko eivät olleet paikalla tuossa liturgiassa tai lukuisia sellaisia, jotka eivät tuon saarnan vaikutuksesta ryhtyneet hakeutumaan Jeesuksen seuraajien joukkoon. Siksi Luukkaan piti kertoa t täsmennys saarnan sanoman vastaanottamisesta ja sitä seuranneesta kasteen välityksellä Kristuksen omaksi ottamisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto mistä löydät tämän ””säännön””:

    ””Sääntöhän tuohon aikaan oli että koko perheet kastettiin yhdellä kertaa. ””

    Minä en löydä yhtään selkeää kohtaa tuon perusteeksi, siis miksi ottaisin esittämäsi todesta kun sitä ei voi Raamatulla perustella?

    Sitä vastaan on monia kohtia jotka todistavat täysin erilaista kaste käytäntöä, miksi et ota niitä?

    Esim Paavali puhuu lapsista joiden toinen vanhempi on uskossa, siinä hän ei tuo kastetta esille vaan ainoastaan sen että toinen on uskossa ja se riittää, eikö tämä puhuttele yhtään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Ongelmasi on se, ettet ole vaivautunut tai saanut tilaisuutta ottaa asioista selvää. On nimittäin hyvin paljon kirjallisuutta, joissa tuon aikakauden olosuhteita kuvataan.

      Kristillinen kaste on suora jatke juutalaisille kastekäytännöille joten kaikkea ei suinkaan tarvinnut kirjoittaa, koska se oli itsestään selvää. Tämän käytännön suorana jatkumona on mm se, että Uuden testamentin kasteet olivat koko perheen kasteita. (Poikkeuksia oli vain sellaiset, jotka olivat matkoilla yksinään ja perhe oli kotosalla. Kaste toimitettiin, koska se oli käytännössä ainoa mahdollisuus kyseisen henkilön elämässä. Esim Etiopian rahaministerin kääntymys Ap.t. 8 luvussa johti siihen, että hän saattoi todistaa kotimaassaan Kristuksesta. Tämä mahdollisti myöhemmin opetuslapsi Matteuuksen saapumisen Etiopiaan. Matteus toimi siellä ensimmäisenä piispa aina marttyyrikuolemaansa asti.)

      Paavalin kuvaava tilanne oli sellainen, missä vaimo oli kristitty. Hän siis oli kristitystä perheestä, mutta naitettu pakanalle, jolloin roomalaisen lain mukaan riippui perheen isästä, saiko hän jatkaa kristittynä vai pitikö hänen lähteä pois, kun isäntä päätti jättää hänet uskonsa tähden. Toinen tilanne missä seurakunnan alkavassa tilanteessa saattoi tulla eteen oli, että vaimo sai miehensä luvan kääntyä kristityksi. Tuolloin noissa poikkeusoloissa saatettiin hänelle antaa kaste eli hän sai kääntyä kristinuskoon. Mainitsemasi Paavalin opetus liittyy tällaisiin tapauksiin.

      Logiikkasi on väärällä tavalla Raamatun käyttöä kieltäessäsi tavalliset arkiset elämän todelliset tapaukset vain siksi, ettei niitä kerrota Raamatussa. Jos olet johdonmukainen tuolle periaatteellesi, niin et voi käyttää bussia etkä ajaa autoa, koska sellaista ei ole kerrottu Raamatussa, vaan sinun on hankittävä aasi tai kameli kulkuvälineeksesi.

      Onko tämä mielestäsi järkevää järjen käyttöä. Miksi sitten kinaat aivan yksinkertaisia historian tapauksia vastaan vain siksi, että niistä kerrotaan toisissa tuota aikaa kuvaavissa teoksissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto kysyt miksi en käytä toisia kirjoja kuin Raamattua, no kysyn sinulta miksi sinä et käytä Raamattua vaan etsit ajatuksillesi todisteita ohi Raamatun sanan?

      Oliko kaste todella niin hieno juttu ettei siitä tarvinnut kertoa, siis mitä ajattelet jos joku olisi sanonut syntyperäiselle juutalaiselle että tämän täytyy mennä kasteelle ja kastattaa kaikki perheenjäsenet?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Mielestäni asetat kysymyksesi väärin. Sinulla on täysin väärä käsitys minun otteestani Raamattuun. Otan Raamatun huomioon aivan kokonaan, en vain sen osia. Samalla pidän myös mielessäni sen elämän todellisuuden, missä tilanteessa nuo tapaukset ovat historian kuluessa esiintyneet.

      Otetaanpa esimerkki mitä tarkoitan. Saat lyhyen puhelinviestin joltakin joka sanoo menevänsä Turkuun. Hän sanoo kaiken oleellisen, mitä hän sinulle tahtoo kertoa. Se mahtuu tuohon lauseeseen. Sen sijaan hän ei kerro, tuleeko hän Ivalosta lentäen, Tukholmasta laivalla, Seinäjoelta junalla, bussilla Lohjalta, omalla autolla Somerolta vaiko polkupyörällä Kaarinasta. Nyt sinä alat ikäänkuin kinaamaan että ainoa oikea tulkinta tuosta matkasta on kävellen Ivalosta! tai muuta vastaava. Tuon alkuperäisen viestin kannalta täysin sivuasiasta, mutta jo oletuksena se kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto.

      Ajatus koko perheen kastattamisesta oli juutalaiselle KAIKKEIN luonnollisin tapa huolehtia koko perheensä pelastumisesta. Koska erikseen ei muuta ole sanottu, niin se oli mieleen tullut toimintatapa. Muista Joosuan sana: ”Minä ja minun perheeni —!”

      Ps.

      Me menemme omalla autollamme Somerolta tytärtemme luo Turkuun, koska bussit kulkevat niin heikosti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25