Tuore uutinen anglikaanisen kirkon Lambeth-kokouksesta Englannissa vahvistaa käsitystä siitä, että kirkkokunnat tulevat hajoamaan uskonnollis-eettisten ristiriitojen takia.
Englannissa on koolla satoja anglikaanipappeja ympäri maailmaa, mutta varsinkin Afrikan edustajat puuttuvat pitkälti, koska he eivät hyväksy moderneja sateenkaari-linjauksia kirkoissaan. He pidättäytyvät heteroliittoissa ja heteroiden valinnassa pappisvirkoihin.
Kirkon valitessa oppiensa vastaiset maalliset normit perhekäsitteelle, avioliitolle ja seksuaalimoraalille, kirkko repii itsensä kahtia. Se myös saa toki lisää kirkollisveron maksajia, mutta myös menettää heitä.
Näen, että on välttämätöntäkin antaa kristillisten kirkkokuntien jakaantua. Se on luonnollinen seuraus tehdyistä valinnoista. Elämä jatkuu näinkin ja samoja arvoja kannattavat viihtyvät omiensa seurassa parhaiten.
Itse en pysty näkemään itseäni palaamassa kirkon piiriin, jossa vastaan tulee linkin tapainen pastori. Parhaalla tahdollakaan en siihen pysty. Tässä ei vain kaikki ole kohdallaan minun mielestäni.
Martti Pentti, sinulle ei näytä Raamattu olevan Jumalan sanaa. Kristinuskossa ymmärretään niin, että Raamattu on Jumalan erityistä ilmoitusta siis Jumalan meille ilmoittamaa sanaa. Kyse on nyt siitä saako Raamattu eli Jumalan sana puhutella meitä ihmisiä henkilökohtaisesti ja saako se puhutella kirkkoa ja seurakuntia Jumalan sanana vai eikö se saa? Saako Jumalan laki tehdä sen tehtävänsä, joka sillä Jumalan sanassa on? Toisin sanoen paljastaa mitä synti on ja herättää ihmisissä synnintunto? Room. 3:19-20.
Jos ei saa, niin silloin ollaan kristinuskon ulkopuolella. Ja siltähän tuo kirkossa nyt näyttää, että ollaan.
Ihminen on syntiinlankeemuksesta lähtien paennut Jumalaa. Oman syntiinlangenneen luontonsa puolesta hän kuuntelee mieluummin Saatanaa ja omia ajatuksiaan kuin Jumalaa. Niin nyt täälläkin runsaasti kaikuu tuo: ”onko Jumala todella sanonut ja ei suinkaan vaan..”.
Kehottaako Jumalan sana siunaamana synnin? Esität että koska vihamiehiä tulee siunata eikä kirota, niin siksi heidän syntinsä eli Jumalan tahdon vastainen elämäntapa tulee siunata! Käsittämättömän kieroutunut ajatuskulku!
Vihamiehen siunaaminen on eri asia kuin hänen syntielämänsä siunaaminen. Kristinuskossa me erotamme henkilön ja hänen tekonsa. Katuvalle Jumala julistaa synnit anteeksi ja hän saa aloittaa taas elämänsä uudestaan ”puhtaalta pöydältä” omatunto puhtaana.
”Kristinuskossa me erotamme henkilön ja hänen tekonsa.” Tämä on hyvä pitää ohjenuorana silloinkin, kun keskustellaan samansukupuolisten liiton siunaamisesta. Ihmiset ja heidän välisensä rakkaushan silloinkin siunataan eikä sitä, mitä tekoja he keskenään tai muuten tulevat tehneeksi.
”Kyse on nyt siitä saako Raamattu eli Jumalan sana puhutella meitä ihmisiä henkilökohtaisesti ja saako se puhutella kirkkoa ja seurakuntia Jumalan sanana vai eikö se saa?” Kyse on siitä, mitkä Raamatun sanat valitaan meitä puhuttelemaan ja mitkä unohdetaan.
Niin, onhan tämä keskustelu pudonnut tämän palstan luetuimmalta ja vilkkaimmin kommentoitujen listalta.
Keskustelupalstan kommentointilistallako Jumalan siunaus nykyisin mitataan, Kosti Vasumäki?
”Ja minä mittaan Jerusalemin samalla mittanuoralla kuin Samarian ja punnitsen sen samalla vaa’alla kuin Ahabin suvun. Ja minä huuhdon Jerusalemin, niinkuin vati huuhdotaan: se huuhdotaan ja käännetään kumollensa (2Kun21:13).”
Teologian opiskeluissa aikanaan huomasin sen, mihin ollaan menossa. Tässä nyt sitten ollaan. Juuri siinä, mikä jo silloin aavistelin. Homoasiat ei siihen aikaan olleet mitenkään pinnalla.
Joten siitä ei nytkään ole varsinaisesti kyse. Liberaali suhtautumin ja sen vahvistumien on varsinainen syy siihen, että homosksuaalisuus on noussut keskustelujen aiheeksi. Ilman liberaalia teologian opetusta kirkon jakaatumista ei olisi tapahtunut. Liberaali opetus on jotain jonka opiskelija mielellään omaksuu. Sillä onhan sen opetukset helppo omaksua, jopa ilman kristillistä uskoa.
”Ilman liberaalia teologian opetusta kirkon jakaatumista ei olisi tapahtunut.” Tätä emme voi tietää. Mitään vaihtoehtoista todellisuutta ei ole olemassa. Sekin on tällaisissa kysymyksissä epävarmaa, mikä on syy ja seuraus. Joskus samanaikaiset kehitykset ovat seurauksia jostakin kolmannesta seikasta.
Olet Pekka oikeassa. Syvimmältään muutos raamattuteologiassa on tämän tämän kaiken alkusyy, joka myös jakaa anglikaanista kirkkoa. Suomen evlut-kirkko on vain hieman jälkijunassa, kun kirkolliskokous haraa vastaan.
Pekka Veli Pesonen, ”Teologian opiskeluissa aikanaan huomasin sen, mihin ollaan menossa. Tässä nyt sitten ollaan.”
Tässä sitä Pekka ollaan ja mikäpä hätä tässä. Armollinen Luoja on johdattanut meidät tähän päivään. Kiittäkäämme siitä.
Kyllä sukupuolisuuntauksesta on syytä puhua, sillä sukupuolivietti on voimakkaimpia viettejä ihmisillä ja eläimillä. Sen on Luojamme meihin istuttanut, jotta eliökunta ”lisääntyisi ja täyttäisi maan.”
Kukaan ihmisistä ei valitse sukupuolista suuntaustaan. Sen saamme syntymälahjana. On hyvä, että tästäkin asiasta ainakin länsimaissa avoimesti puhutaan. Se ei tarkoita, että sukupuoliasioista avoin puhuminen johtaisi holtittomuuteen.
Jos ev.lut kirkko ei kestä tätä muutosten aikaa hajoamatta, niin se ei ole ihmisten kirkko ja saakin hajota. Kirkko on ihmisiä varten eikä päinvastoin.
”Se ei tarkoita, että sukupuoliasioista avoin puhuminen johtaisi holtittomuuteen.” Pikemminkin päinvastoin. Asioista puhumisella on taipumus saattaa asiat järkevään hallintaan ja poistaa turhia tunnekuohuja puolesta ja vastaan. Edellytyksenä on toki, että ’puhuminen’ on asiallista ja avointa keskustelua eikä iskulauseiden huutelua rintamalinjan yli.
Saa toki asioista puhua. Mielestäni olisi hyvä puhua oikeilla nimillä ja oikeasta asiasta. Puhumme kirkon hajoamisesta. Joten tulisi puhua hajoamisen syystä. Ei jättää varsinaista syytä taka-alalle ja puhua muusta.
Homokeskustelu ei kirkkoa heilauttaisi mihinkään suuntaa, jollei liberaaliteologia olisi tehnyt sille tilaa. Tuo teologian suuntaus on on luonut tämän tilanteen. Se on siihen yksin syyllinen.
Pekka Veli Pesonen
Onko liberaaliteologia määritelty jossakin? Opetetaanko sitä jossakin Suomen yliopistossa vai mistä tämä mainitsemasi suuntaus tulee?
Piti turvautua varalta Wikipediaan: ”Liberaaliteologiaksi kutsutaan teologian suuntausta ja siihen liittyvää uskonnollista ajattelua, joka syntyi valistusajattelun myötä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.” Em. maaritelmän mukaan liberaaliteologia ei ole ihan uusi asia.
Edelleen Wikipediaa: Liberalismi (lat. liber ’vapaa’)
Paavalikin kirjoitti aikanaan Galattalaisille: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” Siis oikealla tiellä ollaan.
On virheellistä arvioida, että ”homokeskustelu” olisi tullut kirkkoon liberaaliteologian myötä.
Nykypäivän keskusteluja ajatellen aloitus on vuodelta 1966. Piispat julkaisivat kannanoton ”Ajankohtainen asia”. He pitivät homoutta syntinä ja katsoivat sen lisääntymisen olevan ”ilmauksena aikakauden siveellisen elämän rappeutumisesta”. Homous on vaarallista, se leviää ja ”ulottaa turmiollista vaikutusta suojattomiin yksilöihin”. Piispat pitivät homoutta hankittuna ominaiuutena sekä on taipumuksena, jonka ”hoitaminen kuuluu lääketieteen alaan”. – Borgå stiftin piispa Erik Forssell ei allekirjoittanut kannanottoa, vaan julkaisi oman, vapaamielisemmän.
Arkkipiispa Martti Simojoen johtama kirkon perheasiantoimikunta ei lausunnossaan seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta (1968) vastustanut samaa sukupuolta olevien seksuaalisuhteiden dekriminalisointia, mutta katsoi, ettei aika vielä ollut kypsä, ja halusi lykätä lainmuutosta. Jos kuitenkin rangaistavuus kumotaan, lakiin on sisällytettävä kielto ihannoida homoseksuaalisuutta.
Julkista näkyvyyttä kirkko sai 1974, kun helsinkiläinen Vanhan kirkon seurakunta erotti nuoriso-ohjaajan homouden vuoksi; mitään sopimatonta hän ei ollut tehnyt. Seta järjesti mielenosoituksen Vanhassa kirkkopuistossa, ja lehdet kirjoittivat tapauksesta. Erottamistapaus aiheutti Joensuun kirkkopäivillä 1975 vilkkaan keskustelun, jossa ilomantsilainen lukion lehtori Martti Kaipiainen kohahdutti ”tulemalla kaapista”.
Martti Simojoki antoi Kirkon tutkimuskeskuksen johtajalle Jouko Sihvolle tehtäväksi laatia selvitys homoseksuaalisuudesta. Sihvon yhdessä Martti Lindqvistin kanssa tekemä selvitys valmistui 1975. Se joutui seuraavana vuonna kirkolliskokouksessa kritiikin kohteeksi. Kokoukselle tehdyssä aloitteessa esitettiin testejä, joilla voitaisiin karsia homot ja lesbot kirkon tehtäviin pyrkivistä. Lehtori Anna-Liisa Kaipiainen Ilomantsista käytti ilmisesti ensimmäisen homoja puolustavan puheenvuoron kirkolliskokousten historiassa.
Silloisen Borgå stiftin piispan John Vikströmin vetämä kirkon yhteiskunnalinen toimikunta oli ensimmäinen kirkon virallinen taho, joka etsi yhteyttä sateenkaariväkeen. Ensimmäinen seminaari yhdessä Setan kanssa järjestettiin 1976.
Piispojen perhe- ja seksuaalieettinen puheenvuoro ”Kasvamaan yhdessä” ei enää suoraan nimitä homoutta synniksi ja myöntää, että yritykset terapian avulla muuttaa seksuaalista suuntautumista ovat jääneet heikoiksi. Piispat katsovat tieteelliseen kirjallisuuteen vedoten, ettei homoseksuaali ole ”Itse vastuussa seksuaalisen taipumuksensa syntymisestä, vaan on saanut sen tahdostaan riippumatta”. Kirkon virkaan otettavien homojen ja lesbojen on piispojen mukaan elettävä selibaatissa.
Tuli vähän pitkä kommentti, mutta toivon, että jaksatte lukea sen. Se kertoo siitä, miten ”homous tuli kirkkoon”. Historia tietysti jatkuu vuodesta 1984 eteenpäin, mutta siihen ehkä toisella kertaa.
On tästä keskustelusta ainakin se hyöty, että opin avullanne löytämään oikeita sanoja. Liberaaliteologia on siis väärä sana asiaa kuvaamaan. Pitää löytää jokin muu . Sellainen joka sanoo saman asian suomeksi. Mikähän sellainen olisi ?
Mieleen ei tule muuta kuin varoitus niistä joilla on jumalisuuden ulkouori, mutta kieltävät sen voiman. Liperaaliteologiahan on juuri sitä, että kaikki ihmeet ja vastaava Jumalan voiman ilmeneminen kielletään. Esim. Jeesus kuvataan tavallisena ihmisenä, joka haudattiin joukkohautaan yms.
> Sellainen joka sanoo saman asian suomeksi. Mikähän sellainen olisi ?
Kun luen aikaisemman kirjoituksesi, kirjoitit siinä että liberaaliteologia on yksin syyllinen tilanteeseen, jossa kirkko on hajoamassa. Mielestäni minkään uuden sanan keksiminen ei ole tarpeen ennen kuin ymmärrät sen, että riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta.
Ajatus siitä, että vika on vain muissa ja omasta peilistä näkyy täydelliset kasvot on äärimmäisen itsekäs ja lapsellinen.
”Liperaaliteologiahan on juuri sitä, että…” Taitaa olla enimmäkseen ihan muuta. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liberaaliteologia
Joka tapauksessa kyseessä on muutos raamattuteologiassa. On turha yrittää sitä kieltää. Kun Jorma Hentilä otti puheeksi arkkipiispa emeritus Vikströmin, niin hänen kantansa tiedetään koskien spn-parien vihkimistä. Samaa linjaa on jatkanut piispa Björn Vikström, joka ennen kaikkea toi postmodernin käsityksen seksuaalisuudesta kirkolliseen keskusteluun kirjassaan -Monta rakkautta. Hänen mielestään Raamatun patriarkaalinen perhemalli on väärin, niin tämän seurauksena myös avioliiton rajaaminen miehen ja naisen väliseksi liitoksi on väärin. Ja tämä argumentti tekee Vikströmin mielestä mahdolliseksi hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliiton. Niin, onko käsitys naisen ja miehen avioliitosta jotenkin Raamatun mielestä ongelmallinen? Tuskin, kun Jumala on ainoastaan miehen ja naisen välisen liiton siunannut.
> Niin, onko käsitys naisen ja miehen avioliitosta jotenkin Raamatun mielestä ongelmallinen? Tuskin, kun Jumala on ainoastaan miehen ja naisen välisen liiton siunannut.
Naisen ja miehen välinen avioliitto ei ole Raamatun valossa ongelmallinen. Monet Raamatussa kuvatut miehet ovat naimisissa yhden tai useamman naisen kanssa. Raamatulla ei ole mielipidettä, mutta mielestäni Raamatun tekstien perusteella ei voi väittää, että naisen ja miehen välinen avioliitto olisi väärin tai Jumalan tahdon vastainen.
Sen sijaan Raamatussa Jumala ei siunaa yhtään avioliittoa. Ja vielä vähemmän sieltä löytyy tekstejä, joiden perusteella Jumalan voisi ajatella siunaavan vain yhdenlaisia avioliittoja. Tässä kohden Vasumäki tulkitsee rivien välistä ihan omiaan.
Nieminen on sitten hyvä ja etsii Raamatusta esimerkin, missä vihitään spn-pareja.
> Nieminen on sitten hyvä ja etsii Raamatusta esimerkin, missä vihitään spn-pareja.
Raamatun kirjoitusajan yhteiskunnassa ei tunnettu samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoa. Minä en muutenkaan näe kirkkoa sellaisena, että se voi tehdä ainoastaan asioita, jotka olivat olemassa tuhansien vuosien takaisessa paimentolaisyhteiskunnassa.
Jos Jumala ei haluaisi yhteiskuntien kehittyvän, ajelisimme edelleen muuleilla ja uhraisimme vuohia temppeleissä.
”Raamatun kirjoitusajan yhteiskunnassa ei tunnettu samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoa.” Mitäs luulet, mistä se mahdollisesti johtui? Aivan, Raamatussa kerrotaan miehistä, jotka todellakin olivat naimisissa useamman naisen kanssa. Ja nimenomaan naisen.
Se, että asiat olivat jollain tavalla Raamatun kirjoitusajankohdan yhteiskunnassa ei todista mitään muuta kuin sen, että asiat olivat jollain tavalla Raamatun kirjoitusajankohdan yhteiskunnassa.
There is no ought from is. Tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Se, että asiat olivat jollain tavalla Raamatun kirjoitusajankohdan yhteiskunnassa ei perustele sitä, että niiden kuuluisi olla sillä tavalla.
En noin yleisestikään ihannoi patriarkaalista yhteiskuntaa, jossa hallitsijat kävivät alituiseen sotia naapureidensa kanssa ja vihollisen sotilaita nöyryytettiin raiskaamalla heidät. Minä en näe miesten välistä seksiä nyky-yhteiskunnassa samanlaisessa roolissa kuin esimerkiksi Vanhan testamentin maailmassa.
Mietinpä vain, millaisia suhteita saattoi olla moniavioisen miehen vaimojen kesken. En pidä kiihkeiden intohimojen tai lämpimän rakkauden syntymistä kovin epätodennäköisenä.
Ihmeellistä on vain se, että kun Raamatun ajan yhteiskunnassa asiat olivat joillakin tavalla, niin se ei todista mitään. Miksi ihmeessä nyt on sitten kova hinku saada spn-parien avioliitto hyväksytyksi evlut-kirkossa? Vai mistä tuo malli on saatu, kun kerran se ei merkitse mitään, että Jumala on siunannut miehen ja naisen liiton.
Tunteehan Raamattu myös Jumalan edessä solmittuja kahden miehen ja kahden naisen liittoja.
> Miksi ihmeessä nyt on sitten kova hinku saada spn-parien avioliitto hyväksytyksi evlut-kirkossa?
Todennäköisesti moni kokee, että it’s the right thing to do. Jumala on antanut meille omantunnon ja toisinaan sen ääni puhuttelee meitä pohtiessamme, mikä on oikein.
> Vai mistä tuo malli on saatu, kun kerran se ei merkitse mitään, että Jumala on siunannut miehen ja naisen liiton.
Jumala yksin päättää, mitä hän siunaa. Et sinä voi sitä päättää, eikä Jumala Raamatussa siunaa kenenkään avioliittoa. Jos Jumalan siunausta voi pyytää avioparille, en näe syytä miksi sitä ei voisi pyytää jokaiselle avioparille.
Siinä sanoit totuuden, että Jumala yksin päättää, minkä avioliiton hän siunaa. Sen hän on yksin ilmaissut siunaamalla miehen ja naisen liiton. (1Mo1:27-28). Olet aivan raamatullisesti oikeassa siinä, että Jumala on antanut ihmisille omantunnon. Se nyt vaan ei ole sidottu yleiseen mielipiteeseen, vaan Jumalan sanaan ja tässä tapauksessa siihen, että Hän siunaa vain ja ainoastaan miehen ja naisen liiton. Sille ei voi mitään edes piispa Björn Vikström eikä muutkaan piispat ja papit, vaikka he muuta väittäisivät.
”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.” Tuo miehelle ja naiselle annettu siunaus on nyt muuttumassa vastakohdakseen. Liikakansoitus ja ihmisen luonnolle aiheuttama kohtuuton rasitus ovat kääntymässä pelkäksi kiroukseksi.
> Sen hän on yksin ilmaissut siunaamalla miehen ja naisen liiton. (1Mo1:27-28).
Mainitsemassasi Raamatun kohdasss Jumala ei siunaa kenenkään avioliittoa. Siinä ei mainita avioliittoa sanallakaan.
Hyvä yritys, mutta nyt sinulla pyörii tuo sama levy jo ties monetta päivää. Päätän keskustelun osaltani tähän. Palataan kun löydät sellaisen Raamatun jakeen, jossa oikeasti puhutaan avioliitosta.
Laitanpa tähän listan: 3. Moos. 21:4; 5. Moos. 24:1, 25:7; Esra 9:14; Matt. 1:19, 19:10,12; Hepr. 13:4. Tämä siis 1992 käännöksen mukaan. Heprealaiskirjeen kohta käyttää sanaa ’avioliitto’ myös 33/38 suomennoksessa.