Me tunnemme automaailmasta kolmenlaisia ajoneuvoja: Polttomoottori, täyssähkö ja sitten hybridi, jossa on osa kumpaakin. Kuljettaja saa määrtä hybridissä, kumpaa voimaa käytetään. Näin on myös ihmisen kanssa. Ihmisessä on kaksi voimanlähdettä: Lihallisuus ja Pyhä Henki, nyt puhun uskovista. Me vanhankansan saföörit tunnemme vain polttomoottoritekniikan. Vähitellen tuli tietoisuus, että akkua suurentamalla, voidaan ajaa myös sähköisesti. Vuosikymmenien kehitys on antanut meille hyvän polttomoottoritekniikan ja olemme uskoneet, että se on hyvä.
Teos: Kaksisieluinen mies, kertoo meille hengellisen hybriditekniikan ulottuvuudesta uskonelämässämme. Tiedämme , että autoilussa polttomoottori tuottaa saastetta eli savua, samoin meidän lihallisuutemme tuottaa hankaluutta meille itsellemme ja usein myös lähimmäisillemme. Lihallisuus tuntuu hankalalta, kun emme saa sitä kokonaan hallintaamme niin, ettei se koskaan tulisi esille. Kun meillä on tuo Hankala Raamattu, joka aina pyrkii suitsimaan lihallisuuden toimialaa. Miten pääsisimme päästöttömään olotilaan? Pyhän Hengen avulla se olisi ainakin teoriassa mahdollista. Sitten siihen on myös toinen tie! Paatumuksen tie. Kun tulkitsemme sanaa omaksi hyväksemme, niin voimme löytää sanat: Missä ei lakia ole, siellä ei syntiä lueta! Onko ratkaisu päästöttömään elämään siis lain mitätöiminen ja näin ei voi olla rikkomustakaan.
Jos teemme mielikuvaharjoituksen. Mitätöimme liikennelain ja jokainen ajaa miten taitaa ja niin kovaa kuin haluaa. Mieleeni tulee taannoin liikenne naapurimaassa. Kun pysähtyy liikennevaloihin kaksikaistaisella kadulla, niin siihen paalupaikalle saattaa tulla neljäkin autoa, mutta jatkossa kaistoja on vain kahdelle autolle, no: Röyhkeimmät saavat ne ja muutkin heidän jälkeensä.
Voimme tehdä toisen mielikuva harjoituksen. Kuinka moni nykyisin äänestäisi Johannes Kastajaa kirkkoherraksi. Suosittu hän oli, mutta kaula ei kestänyt kuitenkaan. Miten Jeesus sopisi piispan kaapuun? Hänkin oli kansan suosikki aina välillä, mutta murheellinen oli Hänen lopputyönsä, joka sinetöi uran: Maailman Vapahtaja! Onko Jeesus kärsinyt, että me saamme elää, kyllä, mutta ei lihallisuuden joohtamana, vaan Hengen. Silloin emme pääse kokonaan irti lihallisuudesta, mutta elämä on kuitenkin elämisen arvoista!
Vanhusten hoito- ja hoivakeskustelussa olisi syytä pikkuhiljaa olla rehellinen. On täysin selvää, että jos halutaan hoitaa vanhukset kotiin mahdollisimman pitkään, tulee kotien olla kohtuullisen lyhyessä ajassa saavutettavia. Tämä tosiasia olisi hyvä tunnustaa. On muutettava lähelle palveluja; perustettava uusi koti sinne, missä palvelut ovat. Toinen lähestymistapa voisi olla kodinhoitohenkilöstön moniosaaminen; yksi henkilö osaa ja saa hoitaa, hoivata, siivota ja kokata. Osaisikin, jos niin vain tahdottaisiin.
Kirkon, jota jotkut pitävät jonkinmoisena lähimmäisen rakkauden asiantuntijana tulisi tässä asiassa olla kaukonäköinen, rehellinen ja rohkea. Asiat, joita toisiaan pelkäävät politikkoraukat eivät uskalla nostaa keskusteluun, tulisi kirkon taholta nostaa rohkeasti esille. Tähän sarjaan kuuluu myös nyt keskustelun alla oleva yksilön ja perheen vastuun esille nostaminen ja pohdinta. Kiihkotta. Rehellisesti.
Toivottavasti asia etenee ehdotetulla tavalla! Päästään seurakuntien kannalta takaisin siihen tilanteeseen, jossa oltiin vielä 1990-luvun alussa, jolloin yhteisöverotulot jaettiin väkiluvun mukaan seurakunnille. Nyt pitäisi muistaa jakoperusteena käyttää kuntien väkilukuja, eikä seurakuntien väkilukuja, koska hautausvelvollisuus myös tunnuksettomine hautausmaineen koskee kaikkia kunnan asukkaita.
Tällaista jakoperiaatetta yritin kirkolliskokouksessa 1990-luvun loppupuolella monena vuonna saada aikaan, mutta suurten yhtymien edustajat vastustivat sitä. Ehkä vihdoin parinvuosikymmenen vuoden vääristymä jakoperusteissa saadaan korjattua.
koskahan päästään siihen että seurakunnat eivät saa yhteisveroista mitään.voi mennä vielä vuosia.
Kyllä se luultavasti ennen paruusiaa on totta.
Lihallisuuden hakaluudet helpottuu hiukan, kun oppii tuntemaan sen oikean nimen. Siitä heti tietää, että tätä vikaa ei pidä lähteä itse korjaamaan. Se pitää viedä asintuntijan hoitoon.
Lihallisuudesta puhuminen ei avaa oikein asiaa muille, kuin uskoville ja niillekkin vain hiukan. Ainakin aluksi, mutta kun oppii tuntemaan lihallisuuden oikealta nimeltä, niin on jo toinen ääni kellossa. Silloin tulee tarve lukea tiettyjä Daavidin psalmeja ja katsella iloiten sinne kotirataa kohden.
Täällä ei selvyyttä ihan heti saada edes siitä kumpi on lopulta parempi sähköauto vai bensakärry. Löytyisikö vielä parempi ja luontoa säästävämpi mahdollisuus. Kertoi asiantuntija semoista, ettei vielä ole sähköautojen hankkimisen aika. Lastentauteja tulee vielä ilmi. Etuja on silti molemmissa. Kumman tahansa valitset ja hankaluuksia on varmasti luvassa
Lihan aiheuttamista ongelmisa uskovan olisi hyvä päästä kokonaan eroon. Se asia korjautuu vain yhdellä tavalla. Luontaisesti sen asian jyrkästi torjuu, eikä uskokaan sitä torjuntaa muuta, jollei sitten ylhäältä tule yllättävää asiantuntija-apua.