Kirkon ääni!?
"Kirkon ääni" on meidän lähes ikuisuuskysymys. Paavin kohdalla toimii, meillä heikommin. Tämän (2o.05.23) aamun Turun Sanomissa antaa arkkipiispa Tapio Luoma kirkollemme selkeän äänen. Hän vetoaa hallituksen rakentajiin esimerkillisellä tavalla, juuri niin kuin kirkon tulisi politiikkaan vaikuttaa. Tätä ääntä ei tarvitse hävetä, siitä voi olla ylpeä.
Kuten Luoma toteaa, todellinen valinta on, autammeko me ylipäätään ihmisiä. "Toivon myös, että valintoja tehdessä tajuttaisiin syvä keskinäisriippuvuus tässä maailmassa. Auttamalla köyhiä maita
me autamme pitkässä juoksussa myös itseämme. Kehitysyhteistyö ehkäisee pakolaisuutta."
"Jos länsi hylkää Afrikan, Kiina ja Venäjä ilmestyvät paikalle. Afrikkalaisilla on aika paljon kokemusta petetyistä lupauksista ja länsimaiden kaksinaiusmoralismista." Luoman mukaan hädänalaisten ihmisten auttaminen on kristinuskon ytimessä.
Politiikan kentällä on ollut voimia, jotka korostavat ihmisten auttamiusta siellä missä he ovat ja samalla, että kehitysyhteistyövaroja käytettäisi ei enää kaukana, vaan lähellä, suomalaisten hädänalaisten auttamiseen. Miten nämä kaksi tavoitetta yhdistetään hallitusneuvotteluissa, se jää nähtäväksi.
Vielä yksi lainaus arkkipiispalta: "Monet ihmiset sanovat, että meidän pitää laittaa ensin omat asiamme kuntoon ennen kuin me voimme auttaa muita. Saammeko me asiamme joskus sellaiselle tolalle, että voimme todeta asioidemme olevan nyt kunnossa? Minä luulen, että sellaista tilannetta ei tule ikinä, Luoma toteaa."
(Tästä eteenpäin tekstistä vastaa blogisti.) Tämän saman totesi jo kauan sitten Juhani Rekola. Ei voida auttaa kaukana olevia, kun lähelläkin tarvitaan apua. Eikä voida auttaa lähellä olevia, kun itselläkin on erilaisia puutteita. Loppujen lopuksi sydän on lähimpänä omaa sydäntä. Miksi ei siis suunnattaisi apua sen huojentamiseen?
Raamattua heilutteleva Donald on sitä mieltä, että "Amerikka ensin". Häntä seuraten yhä kasvava joukko suomalaisia on sitä mieltä, että "Suomi ensin, aina ja ehdottomasti!" Ja samalla, tämä on tärkeää: "Pysykööt siellä missä ovat!! Eihän meillä ole varaa koko maailmaa ja sen elintasopakolaisia pelastaa!" Olivatko USA:han ja Australiaan muuttaneet isoisämme elintasopakolaisia? Olivatko Karjalan evakot? Ja yli puoli miljoonaa isää ja äitiä, jotka muuttivat Ruotsiin?
122 kommenttia
JUKKA 21.05.23 klo 20.23.
ensin kiitos siitä, että jatkat keskustelua blogini aiheista.
Arvellaanko KD-puolueen edustavan kirkkoa? Jo kauan sitten TV2:n keskustelussa oli mukana m.m. yksi evl.kirkon piispa ja KD:n silloinen puheenjohtaja Päivi R. Seurauksena kymmenien tuhansien evl.kirkon jäsenten ero, vai oliko se yli sata tuhatta? No, arvelet, että ”tuskin kovinkaan moni ajattelee KD-puolueen edustavan Suomen EVL-kirkkoa.” Eroryntäykset Räsäsen esiintymiusten jälkeen osoittavat toista.
Totta on samalla sekin, että KD-puolueen painopiste ei ole evankelisluterilaisissa, vaan n.k. vapaissa suunnissa, kuten helluntaiseurakunnissa. Ihmettelen, ettei tätä viime vuosina ole selvästi sanottu. Uskon näkemys on kokonaan toinen, kuin kirkon valtavirran.
Median, etenkin YLE:n tiedotuspolitiikka on viime vuosina ollut, että se A-studioon ja muualle kutsuu mielellään juuri PR:n kaltraisia fundamentalisteja. Tämä toimii piispoja ja muita kirkon edustajia vastaan. Kirkon piirissä on myös todellisia asiantuntijoita, joita toki esim. Radio Ykkönen välillä käyttääkin.
JUKKA vielä:
Toivot, että kirkko antaisi selkeän viestin omasta ydinalueestaan. Sitä minäkin toivon. Siitä on esimerkkejä. Blogini esimerkki oli TS:n haastattelu arkkipiispasta, jossa hän antoi selkeän viestin kirkon ydinalueelta: suhtautumisesta muukalaisten ja pakolaisten tulosta maahamme. Perussuomalaiset taas antavat asiasta selkeän epäkristillisen viestin. Tapio Luoma ei korostanut tätä, vaan pyrki sovinnollisesti rakentamaan yhteyttä heihin.
Kirkon tehtävä on antaa selkeä viesti myös Jumala uskosta, rukouksesta, Jeesuksen seuraamisesta. Näin kirkko on myös tehnyt ja ainakin turkulaisena, arkkihiippakuntalaisena voin olla tässä suhteessa tyytyväinen molempiin piispoihimme. Piispa Mari Leppänen on esimerkiksi TS:n ja HS:n kolumneissaan tuonut selkeitä ajatuksia juuri tämän hetken ajankohtaisiin kysymyksiin. Kirkon ei pidä rajoittua kirkon sisäisiin, uskonnollisiin aiheisiin. Usko vaikuttaa elämään, uskon voima ja todellisuus nähdään arkisessa elämässä.,
Se miten lopuksi kuvaat puolueita on osaksi totta, osaksi suuri ongelma. Oikeiston politiikka ei ole muuttunut ja silti Niinistöä yksissä vaaleissa markkinoitiin ”työväen presidenttinä”. Onko perinteisten linjojen sotkeminen, sekoittaminen sinusta hyvä juttu?
Kaiketi on niin, että perimmältään kirkon ääni on sidottu Kristuksen evankeliumiin ja kirkon tunnustukseen? Luterilainen identiteetti on myös sidottu ristinteologiaan. Silloin se ei nuodata erilaisten ideologioiden ja poliittisten enempää kuin vaihtelevia teologisia muoti-ilmiöitä. Oikean kirkon usko löytyy ristin alaisuudesta, joka elää vähemmistönä ja ahdistettuna, kuten myös kirkkohistoriasta ilmenee. Mikäli kirkko pyrkii saavuttamaan ihmisten ja vallanpitäjien suosiota, kirkko on vaarassa kadottaa äänensä. Myös sitä ajatusta toistetaan helposti, että kirkkoa tulee jatkuvasti uudistaa, mutta niin ei Luther ajatellut. Hän halusi palata Raamattuun.
Heikki. Mikä lienee nykyisin kirkon valtavirran näkemys uskosta? Eroryntäys kirkosta ei liene aivan vierasta ”valtavirrallekaan”, huolimatta KD-sta. Päivi on toki saanut osansa leivättömästä pöydästä. Sinne ei ole kova tunku. Kalajoen käräjät ovat toki hyvässä muistissa. Siellä tuomittiin herätykseen ja uskoon tulleita. Olisiko kenties niin, kun kirkon alkuperäinen tarkoitus piti muuttaa tämä maailma, niin nyt on käynyt toisinpäin. Maailma muuttaa kirkkoa? Eikö Jumalan sanan pitäisi olla se ainoa ääni, joka kirkolla on?
Tosi mielenkiintoista keskustelua, mutta rakkaat siskot ja veljet, aivan liian pitkä ketju, jos ja kun haluaisi johonkin tiettyyn puheenvuoroon vastata. Yritän nyt johonkin väliin sanoa sanasen.
Kosti väität, ettei Luther halunnut kirkon uudistamista. Toki halusi. Ecclesia SEMPER reformanda est. Voidaan liittää M.Lutheriin, mutta ainakin Augustukseen ennen häntä ja lukemattomiin teologeihin hänen jälkeensä. Kirkolla on pysyvä miellyttämisen ja vallan houkutus, siksi sitä on aina uudistettava.
Kosti väittelet Raamatun psalmitekstiä vastaan Hagvin Spegelin virrellä. Miksi ihmeessä! Spegelillä on meidänkin virsikirjassamme monta hienoa virtta, pidän niistä, mutta tuntuu absurdilta käydä niilla Marttia ja Raamattua vastaan. Virsikirja ja Raamattu – tosi mielenkiintoinen aihe. 1980-luvun isossa virsikirjauudistuksessa poistettiin hyvin tunnettu virsi ”Jo vääryys vallan saapi”. Muistan vesonneeni Anna-Maija Raittilaan, komitean jäseneen, ettei sitä olisi poistettu. Virsihän on 100% raamatullinen! Ja lisäksi väkevä kuvaus nykyajan menosta.
vesonneeni – p.o. vedonneeni
Tuo virsi on mukana Siionin virsissä (SV 54). Uudistettu asu näyttää tältä: https://www.h-y.fi/siionit/on-vaaryydella-valta.html
RIITTA, KOSTI, JUKKA, Hyvät Ystävät,
minun pointtini tässä(kin) keskustelussa on, ettei meidän kristillisyytemme, uskovaisuutemme olisi vain tässä lahjavanhurskaudessa lillumista. Ettei se olisi vain ”minä olen vain kurja syntinen, mutta kyllä Jeesus minut pelastaa”. VAAN, että kristillisyyteemme sisältyisi myös uskon kilvoitus, kristittynä eläminen. Suomalaisessa kristillisyydessä aika usein kehutaan omalla syntisyydellä, kuten Paavalikin sillä kehui. Ja pahimmillaan, että ENNEN olin syntinen, mutta nyt on kaikki hyvin, kun saan uskossani lillua Jeesuksen sovitustyön tähden- Ikäänkuin USKOISIMME siihen syntisyyteemme, olisimme sen kanssa sopusoinnussa, ilman edes toivoa parannuksesta ja uudesta elämästä jokapäiväisessä kilvoituksessa. Eikö kukaan tunnista tällaista kuulleensa?
Kosti.
Tiedäthän mikä on Lutherin selitys, tälle:
”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”
Tämä on selkokielellä ”MannaaJumaln lapsile” kirjassa.
Olen tämän maininnut sen verran usein, etten sitä nyt toista.
YRJÖ kirjoitat (21.5.23 klo 11.54.) ”Toisaalta EU:lta puuttuu järkevä siirtolaispolitiikka, joka mahdollistaisi laillisen maahantulon paremman toimeentulon hakemiseksi.”
Eikö tämä kysymys ole hallitusneuvotteluissa yksi keskeinen kysymys? 1900-luvulla Suomesta lähti satoja tuhansia, kai lähes miljoona suomalaista – ei pakolaisiksi vaan elintaso-pakolaisiksi. Ja nyt Perussuomalaisten sydämen asia on estää vastaavassa asemassa olevien pääsy Suomeen. Onko tässä mitään järkeä? Ja onko olennaista eroa sotaa Lähi-Idässä ja Afrikassa paenneitten ja Ukrainan sotaa paenneitten lähtöperusteissa?
Ilmoita asiaton kommentti