Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuvalla eheyttämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toisen ihmisen seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun muuttaminen. Taustalla eheytyksessä on yleensä näkemys, että sen kohteena olevat ihmiset ovat hengellisesti, psyykkisesti tai fyysisesti rikkinäisiä tai vääränlaisia, tai että heidät tulee yhteisön harmonian säilyttämiseksi sopeuttaa vallitseviin normeihin.
Hengellisessä yhteisössä eheytys voi tarkoittaa esimerkiksi esirukousta henkilön oman muutostoiveen sisältävän rukouspyynnön pohjalta tai sielunhoitotilannetta, jossa pastori pyrkii karkottamaan homoutta hoidettavana olevasta henkilöstä. Myös eheytymistä yrittävä henkilö itse voi joskus aktiivisesti osallistua eheytystoiminnan järjestämiseen vertaisauttajana. Terveyspalveluissa puolestaan voi tulla vastaan eheytykseksi luonnehdittava tilanne, jossa ammattihenkilö kannustaa tai ohjeistaa transihmistä tämän itse kokeman sukupuoli-identiteetin sijaan mieluummin omaksumaan hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisen identiteetin. Laajemmassa asiayhteydessä eheyttämisenä voidaan nähdä kaikki se toiminta, jolla luodaan ihmiselle tarve pyrkiä muuttamaan seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään tai sukupuolen ilmaisua. Sitä kautta eheyttäminen kietoutuu koko elämään – asenteisiin, puhetapoihin, ihmiskäsityksiin, pyhien tekstien tulkintoihin ynnä muuhun.
On olemassa tutkimustietoa siitä, että eheytystoiminnalla ei saavuteta siltä toivottua muutosta. Sen sijaan eheyttämisen seurauksena voidaan nähdä muun muassa oman itsen kokemisen vaikeuksia, mielenterveysongelmia, vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa tai hankaluuksia hengellisyyden kokemisessa ja harjoittamisessa. Pahimmillaan ihminen voi eheyttämisen seurauksena päätyä lopettamaan elämänsä.
Eheytyspiirteitä sisältävään toimintaan vaikuttamisessa keskeistä on hengellisten yhteisöjen ymmärryksen lisääminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Sateenkaari-ihmisten henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä Sateenkaariyhdistys Malkus pyrkii tekemään rakentavaa vaikuttamistyötä hengellisissä yhteisöissä. Yhdistys auttaa yhteisöihin kuuluvia sateenkaari-ihmisiä tuomaan esiin kokemuksiaan ja sitä kautta lisäämään tietoa ja vaikuttamaan omaan yhteisöönsä. Tavoitteena on myös auttaa yhteisöjä omista lähtökohdistaan oppimaan mukana olevien sateenkaari-ihmisten parempaa kohtelua. Näitä tavoitteita toteuttaakseen yhdistys on tehnyt muun muassa eheytykseen liittyviä verkkokyselyitä, joista viimeisimmän raportti on luettavissa täältä
Kun eduskunnan käsittelyyn hyväksytyn eheytystoiminnan kieltoa vaativan kansalaisaloitteen myötä eheytyksestä käydään keskustelua, on hyvä pohtia, mitkä eheytystoimintaan hakeutuvien sekä ohjattujen ihmisten tarpeet ja haavoittuvuudet ovat. On tarpeellista selvittää, millaisella lainsäädännöllä eheyttämisen vahingollisia seurauksia voidaan ehkäistä. Tulee kuitenkin miettiä tarkkaan, millainen toiminta kielletään ja mitä sen tilalle voi syntyä. Esimerkiksi hengellisen yhteisön valtaava vaikenemisen kulttuuri voi viedä siellä elävien sateenkaari-ihmisten tilannetta jopa aiempaa huonompaan suuntaan. Kiellon lisäksi eheytymisen tarvetta kokevat, eheytystoiminnassa olleet ja siitä selviytyneet tarvitsevat heidän erityisiä tarpeitaan vastaavien hyvinvointipalveluiden kehittämistä. On yhteinen etu, että kaikkien avun ja tuen tarpeet huomioidaan. On myös yhteinen etu, että sateenkaari-ihmiset saavat ja uskaltavat olla omana itsenään ja löytävät oman paikkansa yhteisöissä. Silloin kaikki voivat paremmin
Sateenkaariyhdistys Malkus toivoo eduskunnan selvittävän esitetyn kiellon vaikutukset eheytystoiminnalle, huomioivan eheytykseen osallistuneille tarjottavan tuen tarpeen sekä pohtivan yksilön loukkaamattoman uskonnonvapauden suhdetta hengelliseen painostukseen. Yhdistys toivoo näin eduskunnan kohdentavan mahdollisen kiellon harkitusti.
Sateenkaariyhdistys Malkuksen hallitus
Martti P. ja Mikko N. Kiitos vastauksista. Voin vastata vain hyvin yleisellä tasolla. Tapahtuu myös niin, että seurakuntalaiset erilaisissa kriiseissä ottavat nimenomaan yhteyttä karismaattisiin tai konservatiivisiin työntekijöihin. Joskus sen jälkeen, että on käyty ns. liberaalien juttusilla. Ns. liberaalien näkemykset ja kehotukset kun koetaan niin selkeästi Raamattua ja uskoa vastaan sotiviksi. Arvojen ja vakaumusten konflikti on aikamoinen. Tietysti ns. henkilökemia on myös tärkeää.
Totean vielä, ettei tule väärinkäsityksiä: en ole koskaan ollut erityisen vakuuttunut ns. eheytyshoidoista ja karismaattisen liikkeen rukouskäytännöistä. Varon tietoisesti puoskarointia. Mutta peruskysymykseksi jää, mikä oikeastaan on vastuullisen sielunhoidon ja terapian välinen ero? Jos Raamattu ja vaikkapa gender-ajattelu tai jokin muu ideologia ovat ristiriidassa keskenään, taitaa olla pakko valita jompi kumpi.
> Jos Raamattu ja vaikkapa gender-ajattelu tai jokin muu ideologia ovat ristiriidassa keskenään, taitaa olla pakko valita jompi kumpi.
Sen verran haluan tätä vielä kommentoida, että esimerkiksi homoseksuaalisuus tai transsukupuolisuus eivät ole ideologioita.
Gender-ideologia on asia, jota ei varsinaisesti ole olemassa. Se on keksitty termi ja sen ovat keksineet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustavat tahot, jotta heillä olisi jokin uhka, jota vastaan he taistelevat. On helpompi esittää vastustavansa jotain keksittyä ideologiaa kuin että huitoisi pelkkää tyhjää ilmaa.
Itse olisin kiinnostuneempi keskustelemaan jostain konkreettisesta kysymyksestä, joka nähdään epäkohtana yhteiskunnassa kuin epämääräisestä gender-ideologian luomasta uhasta, koska se ei tarkoita yhtään mitään.
Jotta ei taas menisi puurot ja vellit sekaisin, niin todettakoon että on olemassa gender-käsite ja biologisen sukupuolen käsite ja kumpikin on täysin totta omassa kategoriassaan ja puolestaan valhetta, kun mennään toisen kategorian puolelle. Jos biologinen mies kokee olevansa nainen, niin se on hänelle totta, mutta seikka että hän kokee olevansa nainen ei tee hänestä biologisesti naista.
Jos ihminen tunnistaa ristiriidan ja on sen kanssa sovussa, ei hän itse kaipaa mitään ”eheytyshoitoa” taikka ”korjaushoitoa”. Tilanne on toinen, jos ihminen itse haluaa ristiriitatilanteeseen muutosta.
Kumpaan hänellä on lupa haluta muutosta: sukupuoliseen kokemukseensa vaiko biologiseen todellisuuteensa? Vastuullinen hoitohenkilökunta ei ryhdy puoskaroimaan kummankaan asian kanssa, mutta ristiriitansa kanssa elävää ei kuitenkaan pidä jättää asiansa kanssa yksin.
”Jos biologinen mies kokee olevansa nainen, niin se on hänelle totta, mutta seikka että hän kokee olevansa nainen ei tee hänestä biologisesti naista.”
Useimmiten jos ei jopa aina on näille tuntemuksille kuitenkin olemassa myös enemmän tai vähemmän näkyvät biologiset syyt.
Marko,
Seuraavaan muutama sana:
”Totean vielä, ettei tule väärinkäsityksiä: en ole koskaan ollut erityisen vakuuttunut ns. eheytyshoidoista ja karismaattisen liikkeen rukouskäytännöistä. Varon tietoisesti puoskarointia. Mutta peruskysymykseksi jää, mikä oikeastaan on vastuullisen sielunhoidon ja terapian välinen ero? Jos Raamattu ja vaikkapa gender-ajattelu tai jokin muu ideologia ovat ristiriidassa keskenään, taitaa olla pakko valita jompi kumpi.”
Niin kauan kuin muistan, lapsuudenseurakunnastani lähtien, on jokaista ”sielua” hoidettu. Vasta viimevuosikymmenennä tulin tietämään isäni hoidon, koskien erityisesti erilaisia luonnottomuuksia, jotka tarttuivat niiden kosketuspintaa, ihmiseen eli lihaan. Kovin hoidettava ryhmä oli miehet, joiden testosteroonitaso oli alhainen. Siis mieshormoonit eivät ajaneet ”tikanpoikaa puuhun”. Heille esitettiin kysymyksiä naimisiinmenosta, joihin yleensä oli kehitelty jokin huumoripitoinen vakiovastaus. Isäni asenteen myötä minäkään en torjunut näiden ei-maskuliinisten veljieni kumppanuutta. Heistä kaikista huokui kiitollinen viesti saada olla ystäväni, kuka enemmän kuka vähemmän.
Etenkin nuorempana suhtauduin aktiivisesti tyttöjen seuraan. Nämä vähemmillä hormoneilla varustetut olivat omalla tavallaan juonessa mukana, vaikka vailla aktiivisuutta. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana olen lisääntyvästi mennyt näiden homo- ja testosteroonipuutteellisten kanssa , yhdessä Armonistuimelle. Moni tapaus on alkanut yhdessä rukouksessa, vailla aihetta. Vain tuska on ollut läsnä. Sitten on alkanut kuoriutua ahdistuksen syitä ja valtaosa on ollut homouttaan tai luulemaansa homoutta ihmetteleviä.
Tässä vaiheessa on syytä mainita, että viimeisten kymmenien vuosien ajan olen asunut yhtäjaksoisesti poissa Suomesta eikä seurakuntaelämään Suomessa minulla ollut yhteyksiä.
Suhtaudut, Marko, luokittelemalla karismaattiset tahot puoskareiksi. Puoskarointia tapahtuu, mutta se ei ole Jeesuksen seuraajien ongelma. Vilpitön, yksinkertainen uskova on yhtä paljon Jumalan työkumppanuuden varassa kuin psykologian tohtorit.
Pidän isääni tällaisena yksinkertaisena uskovana ja kuljen samalla Tiellä kuin hän ja Paavali, esimerkiksi.
Niin, terapian ja sielunhoidon ero. Sielunhoito tiivistyy, Jaak. 5:
13 Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta.
14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras
Vanhinten kutsuminen rukoilemaan niiden puolesta, jotka ovat ruumiillisesti tai hengellisesti sairaita. Uskovien yhteydessä tunnustetaan, myönnetään erehdykset, viat ja rukoillaan, että ymmärtäisimme toisiamme ja rukoilisimme toistemme puolesta.
Terapinen hoito koskee vain sielullisuuttamme, eikä ole Jumalan ”varassa”. Tämä soveltuu, kun hoitaja ja kohde eivät ole uskossa. Uskovainenkin kallistelee lihan hoidolle, eli hyväksymään se mikä Raamatussa kertoo synnistä, asioista, mitkä erottavat Jumalasta.
Onko teistä yleensä väärin ja tuomittavaa, jos joku homo tai lesbo haluaakin käyttäytyä seksuaalisesti kuin hetero? Eikö hänellä ole oikeus siihen? Ja tarvittaessa käyttää siihen avuksi eri keinoja niin hengellisiä kuin psykologisiakin.
Psykologit eivät tässä auta sillä he kehotavat sinua hyväksymään seksuaalisuutesi. Ei ole väärin eikä tuomittavaa jos yrittää elää heteroseksuaalina vaikka onkin homoseksuaali. Osa tässä voi jopa onnistua mutta enemmistö saa tästä itsensä kieltämisestä mielenterveydellisiä ongelmia tai ajautuu enennpitkään kaksoiselämään (pitämään homoseksuaalia suhdetta sen kulissisuhteen rinnalla)
Psykologialla tarkoitin myös vaikka psykologista itseoppimista ilman psykologienkin apua.
Lääketiede on jo aikapäiviä sitten todennut että ”eheytyshoidot” eivät toimi ja että ne ovat usein vahingollisia. Lääketiede on tällaiset ”hoidot” leimannut epäeettisiksi.
Jos siis tapaat henkilän joka tarjoaa sinulle ”eheytyshoitoa” sielunhoidollisin ja psykologisin keinoin. On kyseessä valehtelija ja puoskari jonka käsiin annat mielenterveytesi.
Psykologiaakin on monenlaista, koska on monia erilaisia koulukuntia, jotka ovat keskenään erimielisiä.
Ei ole mitään psykologian koulukuntaa, jonka mukaan homoseksuaali voidaan muuttaa heteroseksuaaliksi tai päinvastoin. Kun opiskelet psykologiksi/psykiatriksi et tule törmäämään materiaaliin missä todettaisiin tällaisen asian olevan mahdollista tai että miten se suoritetaan.
Jos olet ”itseoppinut” eheytyshoitojen antaja. Niin tosiasiassa olet puoskari eikä sinun ”hoidoillasi” ole mitään perustaa lääketieteessä.
Joona, mistä tiedät, mitä kaikkea psykiatrit ja tulevat psykiatrit voivat opiskella alallaan?
>>Joona, mistä tiedät, mitä kaikkea psykiatrit ja tulevat psykiatrit voivat opiskella alallaan?
Väitätkö että psykologit ja psykiatrit voivat opiskella ”eheytyshoitoja” vaikka lääketiede on tällaisen
toiminnan leimannut epäeettiseksi ja sellaiseksi jolla ei ole mitään tieteellistä perustaa.
Tässä maailman suurimman psykiatrian ammattijärjestön kanta asiaan:
http://www.psychiatry.org/File%20Library/About-APA/Organization-Documents-Policies/Policies/Position-2013-Homosexuality.pdf
The American Psychiatric Association does not believe that same-sex orientation should or needs to be changed, and efforts to do so represent a significant risk of harm by subjecting individuals to forms of treatment which have not been scientifically validated and by undermining self-esteem when sexual orientation fails to change.
No credible evidence exists that any mental health intervention can reliably and safely change sexual orientation; nor, from a mental health perspective does sexual orientation need to be changed.
> Onko teistä yleensä väärin ja tuomittavaa, jos joku homo tai lesbo haluaakin käyttäytyä seksuaalisesti kuin hetero? Eikö hänellä ole oikeus siihen?
Jokaisella ihmisellä on oikeus toteuttaa sukupuolisuuttaan ja seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla niin kauan kuin sillä ei loukata ketään toista ihmistä. Myös homo tai lesbo saa halutessaan käyttäytyä seksuaalisesti kuin hetero.
Jos homoseksuaali hakeutuu heterosuhteeseen, tästä olisi asetelmasta olisi mielestäni hyvä keskustella kumppanin kanssa, koska kokemuksen valossa nämä järjestelyt ovat tavattoman haastavia. Tämä on kuitenkin vain mielipiteeni enkä halua kontrolloida kenenkään parisuhteita. Ihmisiä ei voi loputtomasti pelastaa kokemasta elämän vastoinkäymisiä.
Pidän eettisesti vääränä sitä, jos yhteisö tuomitsee henkilön homoseksuaalisuuden tai transsukupuolisuuden ja tämä aiheuttaa ihmiselle henkisen paineen olla jotain muuta kuin mitä hän on. Jos tähän vielä yhdistää yhteisön tarjoaman ”terapian” jolla ei-toivottuja ominaisuuksia yritetään ”parantaa”, puhumme hengellisestä väkivallasta, jolla voidaan aiheuttaa huomattavia haittoja uhreille. Tämä pitäisi mielestäni kriminalisoida. Toisen ihmisen vahingoittaminen ei ole koskaan oikein.
Lääketiede ei tunne keinoa muuttaa ihmisen seksuaalista suuntautumista eli emme pysty tekemään homoista heteroita tai toisinpäin. Lääketieteen ammattilaiset eivät tällaista palvelua saa tarjota. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, poistaa toimiluvan sellaiselta terveydenhuollon ammattilaiselta, joka tällaista palvelua tarjoaisi potilailleen osana terveydenhuollon ammattitoimintaa.
En väitä, mutta tuskin sinäkään tiedät tarkasti, mitä kaikkea tulevat psykiatrit voivat opiskella. Eivät varmasti eri sen alan professorit määrää luettavaksi kaikille opiskelijoille esim. täsmälleen samoja tenttikirjoja.
Yllä oleva kommentti oli vastaus Joonalle.
> En väitä, mutta tuskin sinäkään tiedät tarkasti, mitä kaikkea tulevat psykiatrit voivat opiskella.
Vaikka kommenttisi oli osoitettu Joona Ojaselle, vastaan tähän omalta osaltani.
Valvira poistaa toimiluvan sellaiselta terveydenhuollon ammattihenkilöltä, joka osana terveydenhuollon ammattitoimintaa tarjoaa potilailleen eheytysterapiaa, jonka tarkoituksena on tehdä homoseksuaalista heteroseksuaali. Tälläinen toiminta on Suomen terveydenhuollossa yksikäsitteisesti kiellettyä.
Tältä osin keskustelun jatkaminen on mielestäni hedelmätöntä.
>>mitä kaikkea tulevat psykiatrit voivat opiskella
Minä tiedän että he opiskelevat tiedettä. He opiskelevat materiaalia, jossa esitetään viimeisin parhain tieteellinen tieto kyseisestä asiasta.
Jos lääketiede ei tunne mitään tapaa muuttaa ihmisen seksuaalista orientaatiota niin ei sellaista myöskään voi olla missään tenttikirjassa. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys.
Jos menemme tarkistamaan mitä näissä eri psykiatrian tenttikirjoissa lukee homoseksuaalisuudesta ja sen hoidosta niin on erittäin todennäköistä että siellä lukee viimeisin tieto asiasta joka on: Homoseksuaalisuus ei ole mielenterveyden häiriö eikä se vaadi mitään psykologista hoitoa.
Muuten sekä tuntemani Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Matti Joukamaa että Turun yliopiston psykologian professori Jyrki Korkeila ovat molemmat myöntäneet minulle, ettei psykiatria eikä yleensäkään lääketiede ole sellainen eksakti ja tarkka tiede kuin vaikka matematiikka.
Kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että kaksi kirjaa + kaksi kirjaa = neljä kirjaa.
Edelliseen sellainen korjaus, että mainitsemasti herrat ovat psykiatrian professoreita, eivät psykologian professoreita. Psykiatrit ovat lääkäreitä, psykologit eivät ole.
Mikko, kiitos täsmennyksestä ja oikaisusta.
Martti, sinä annoit sanalle kirja lisämääreitä, mutta alkuperäisen yhtälön totuutta, sellaisena kuin se siinä yleensä ymmärretään, totuutta ei kukaan järkevä ihminen voi kiistää.
Martille tyypillinen tapa yrittää ojentaa muita. Koulussa opin, että 2+2 =4
Mikko Nieminen. Olen eri mieltä kanssasi. Olemme yhtä mieltä ainakin siitä, että seksuaalinen suuntautuminen ja/tai sukupuoli-identiteetti ovat faktoja. Sen sijaan en ole läheskään yhtä varma siitä, että seksuaalinen suuntautuminen ei joissakin tapauksissa voisi muuttua. Vaikka otankin tiukasti etäisyyttä vaikkapa Boy Erased -filmin tyyppisestä toiminnasta ja moralismista.
On syvästi ideologinen kysymys, jos joku haluaa kieltää vaikkapa kristittyjä tukemasta homoseksuaalien selibaattia ja tunnustamasta uskoa ihmisen luotuisuudesta mieheksi ja naiseksi. Vaikka tämä tietysti perustellaan julkisuudessa nimenomaan sillä perusteella, että lääketiede ei tunne mitään tapaa muuttaa seksuaalista orientaatiota. Jos kysymys olisi vain tieteellisen tiedon soveltamisesta yhteiskunnassa ja kirkossa, ei käytettäisi niitä painostuskeinoja, joiden kohteeksi tiedän konservatiivisten kristittyjen joutuneen.
Seksuaalisuus on hyvin syvällä ihmisen minuudessa. Toivon ihmisiltä viisautta siinä, minkälaisia ideologisia odotuksia ja vaatimuksia asetamme toisillemme seksuaalisuuden alueella. On tilanteita, joissa ajattelemattomuus ja tietämättömyys eivät ainoastaan satuta vaan voivat aiheuttaa pysyviä arpia.
Ajattelen, että olemme kaikki täällä aikuisia ihmisiä. Tämä on niin lopppuun kaluttu aihe, että jätän palopuheet väliin. Toivon, että tämänkaltaisissa tilanteissa jokainen pohtii omaa käyttäytymistään ja ottaa vastuun omista sanoistaan ja teoistaan. Uskon, että se riittää.
Seksuaalisuus on geeniperimässä, ei sitä voi mitenkään muuttaa. Eheytyshoito luo sellaisen ilmapiirin, että homona syntynyt olisi jotenkin sairas, se ei ole kumminkaan sairaus vaan ominaisuus. Samalla tavalla ominaisuus, kuin vasenkätisyys, jota ei millään hoitokeinolla voi muuttaa oikeakätiseksi.
Raamattu ei tuomitse homoutta ominaisuuksien mukaan, vaan tekojen mukaan, tämä pitäisi ymmärtää. Jeesus ilmaisee homoutta niin, että on kykenemätön menemään naimisiin. Raamattu tuomitsee myös heteron ulkopuoliset suhteet. Rakkauttaan homoja kohtaan ei Jumala kiellä, hän rakastaa kaikkia ominaisuuksista huolimatta.
Et sinä voi Kalevi varmasti tietää, mitä nimenomaista Jeesus tarkoitti tuolla kelpaamattomuudella.
Matteuksen evankeliumi:
”19:12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi.”
Tämä on hyvä muistaa, kun keskustellaan homoudesta. Eheytyshoidon kannattajat tekevät hyvää tarkoittaen, mutta voivat aiheuttavat suurta vahinkoa toiselle ihmiselle, jopa niin paljon, että epätoivoinen ihminen voi ajautua itsemurhaan.
Sateenkaari perheistä puhuttaessa unohdetaan lapsen oikeudet isään ja äitiin, sitä voi ei kieltää. Jos lapselta salataan isä taikka äiti, niin siitä saattaa johtua ikävät seuraukset, kun lapsesta tulee aikuinen.
Eivät eunukit ole eunukkia jo äitinsä kohdussa. Esimerkiksi munkit tekevä avioliittoon kelpaamattomiksi itse itsensä, koska he eivät voi ennä avioliittoon.
On totta, että sana Ευνουχοι käännetään kreikkalaisella puolella eunukiksi. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ne, “jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi” olisivat kuohineet itsensä.
Strongin sanakirja antaa ilmaisulle “eunouchos “ myös merkityksen “one who voluntarily abstains from marriage”. Ja tuollainen eunukiksi itsensä vapaaehtoisesti tekeminen saa tukea myös Jeesuksen seuraajalta Paavalilta.
Paavali kirjoittaa Raamatussa pitkästi avioitumiseen liittyvistä vastuista ja myöntää, että “jos menetkin naimisiin, et tee väärin. Ja jos naimaton nainen menee naimisiin, hänkään ei tee väärin. Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teitä säästää.”(1.Ko7:28)
Ja juuri siis “taivasten valtakunnan tähden” Paavalikin kannustaa ottamaan esimerkkiä itsestään, poikamiehestä: “Toivoisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies kantaa huolta siitä, mikä koskee Herraa, siitä, miten olisi Herralle mieliksi.”(32)
On huomattava, ettei mikään Raamatussa puolla pakollista selibaattia, mutta vapaaehtoista kylläkin, ja jopa aviopuolisoille tilapäisesti ja
”yhteisestä sopimuksesta.”(5) Tuollainen elämäntapa ”taivasten valtakunnan tähden” sopii niille, jotka eivät löydä Luojamme meille tarkoittamaa tapaa toteuttaa seksuaalisia tarpeitamme, siis mennä kristilliseen aviolittoon. Ikuisen elämän vuoksi tehtävät uhraukset kannattavat aina, sanoo Raamattu.
Raamatun kreikkalaisella puolella tarkoitan tietysti niin sanottua Uutta testamenttia.
Jos Strongin sanakirja ei vakuuta, lienee tarpeetonta muitakaan saman tason kansainvälisiä auktoriteetteja ottaa esille. Alkukielen eunukkia merkitsevä sana ei todellakaan ole enempää Raamatun kreikkalaisella kuin heprealaisellakaan puolella synonyymi sanalle kuohittu.
Olemme tuossa keskustelleet Jeesuksen neuvosta, joka auttaa myös homoseksuaaleja noudattamaan Luojamme ohjeita. Uudet suomalaiskäännökset ovat poimineet kreikan sanasta Ευνουχοι asiayhteyteen soveltuvan käännösvaihtoehdon.
KR92: ”On niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.”
UT2020: ”On myös niitä, jotka elävät selibaatissa taivaiden valtakunnan takia. Sen, jolle tämä ratkaisu sopii, on se tehtävä.”
Nämäkin käännökset ovat ymmärtäneet, ettei Jeesus kannustanut seuraajiaan kirjaimellisesti kuohimaan itseään, käännösvaihtoehto eunukki ei käy. Ja syy löytyy Raamatun heprealaiselta puolelta: ”Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.”(5. Mo23:1) Koska Jeesus ”täytti lain”, hän ei koskaan lipsunut taivaallisen Isänsä tuon aikaisista määräyksistä eikä antanut niiden vastaisia ohjeita.
Jeesuksen neuvoa ei voitane pitää ohjeena kenenkään ulkopuolisen harjoittamaan eheyttämiseen. Ohjeen tarkoituksena näyttäisi olevan kannustaa Jeesuksen seuraajaa joskus jopa valtavaan uhraukseen ”taivasten valtakunnan tähden”. Mitään ponnistelua ei kuitenkaan tarvitse tehdä vain inhimillisten ponnisteluin vaan aina voi luottaa ”valtavaan voimaan” ylhäältä. Paavalin muotoili luottamuksensa näin: ”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuon valtavan voiman nähtäisiin olevan peräisin Jumalasta eikä meistä.”(2. Ko 4:7;UT2020)
On totta, että sekä Jeesuksen että Paavalin esimerkillinen naimattomuus palvelee sellaista, jonka Paavali tuossa 1. Korinttilaiskirjeen 7. luvussa selittää tarkemmin. Esimerkiksi, että ”naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teitä säästää” ja että ”naimaton mies kantaa huolta siitä, mikä koskee Herraa, siitä, miten olisi Herralle mieliksi.” Tuohan soveltuu erittäin hyvin juuri Jeesuksen sapluunaan ”taivasten valtakunnan tähden”. Koska meille on kuitenkin annettu myös seksuaaliset halumme, Raamatussa Paavali ohjeistaa myös ”Mutta elleivät he jaksa hillitä itseään, menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin kuin palaa himon tulessa.”(1. Ko7:9)
Paavali näkee vain ja ainoastaan miehen ja naisen välisen avioliiton oikeana ratkaisuna.
Jeesus vastaa ensin fariseuksille Mat19:ssa kertomalla Mooseksen antamista avioeron perusteista. Ja sitten jakeesta 11 eteenpäin hän kannustaa opetuslapsiaan hyödyntämään naimattomuuden edut. Jakeessa 12 Jeesus laajentaa opetuksensa sellaisiin, joille avioituminen ei ole lainkaan mahdollista mallin mukaisesti, joka oli ”alun perin”.(4-6)
Eivätkö homoseksuaalit kuulu juuri sellaiseen ihmisryhmään, joille tuo Raamatun originaali malli ei sovellu? Olipa syy sitten geneettinen, raskaudenaikainen tai joku muu heistä riippumaton tekijä? Jeesus ei tietenkään ota tässä tai muuallakaan homoseksuaalisuutta erityismainintana esille, juutalaiset kyllä ymmärsivät, mitä Mooseksen laissa aiheesta sanottiin. Paavali opetti sitten toisenlaisissa olosuhteissa ja erilaisia kohderyhmiä, siksi asia nousi esille hänen kirjeissään.
Raamatussa on runsaasti opetusta meille kaikille siitä, että vaaditaan uhrauksia ”taivasten valtakunnan tähden”, joskus inhimillisesti katsoen mahdottomia. Samainen Matteus 19 kertoo jatkossa, että uhrauksista on hienot seuraamukset. KR92 sattuvasti otsikoinut tekstin jakeesta 27 eteenpäin ”opetuslasten tuleva palkka”. Jeesus lupaa, että ”jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin.” Raamatun näkökulmasta katsottuna kaikkien väärien seksuaalisten halujemme tukahduttaminen on myös niitä uhrauksia, joiden seurauksena voi sitten olla myös ”ja perii iankaikkisen elämän”.(Mat19:29)
”On totta, että sekä Jeesuksen että Paavalin esimerkillinen naimattomuus…”
Mistä tiedät, että Jeesus olisi ollut naimaton? Se, että asiaa ei suoraan mainita ei ole mikään todiste. Tosin hän puhuttele Maria Magdaleena termillä gyne joka voi merkitä myös aviovaimoa ja olla näin suora viite.
Jeesus esitetään Raamatussa perheettömänä poikamiehenä, ja muissa tietolähteissä on sitten paljon huimia tarinoita Jumalan Pojan seikkailuista kuolemansa ja taivaaseen paluunsa jälkeen. Nyt kuitenkin puhumme Raamatusta ja sen kytkeytymisestä homoseksuaalien ”eheyttämiseen”.(Lainausmerkit tarkoitukselliset)
Tuo gyne merkitsee kyllä myös aviovaimoa, mutta jos sitä sovelletaan miten sattuu, Jeesuksesta saadaan jopa moniavioinen! Mitä arvelet Seppo tällaisesta? ”Paikalla oli myös naisia(gyne) jonkin matkan päässä tätä katselemassa. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, toinen Maria, joka oli nuoremman Jaakobin ja Joosefin äiti, sekä Salome.”(Mark15:40)
Lienemme kuitenkin kaikki samaa mieltä siitä, että myös Jeesus näki naimattomuuden hyvänä ratkaisuna, jos se tehdään ”taivasten valtakunnan tähden”, uhrautuen mutta myös siunauksia jo tänä aikana saaden. Tähän kristillisen ponnistelun piirteeseen Martti kiinnittikin ansaittua huomiota.
Totta. Pietari oli kyllä ukkomies, kuului Jeesuksen lähipiiriin, sai erittäin paljon vastuita alkuseurakunnassa ja kirjoitti myös pari kirjettä Raamattuun.
Paavali käytti erinomaisesti naimattomuuden lahjaa ja saattoi käyttää ”Herran työssä” paljon aikaa. Perheellisenä hänen olisi täytynyt noudattaa omaa opetustaan: perhe on aviomiehelle numero yksi. Moni reissu olisi jäänyt tekemättä ja moni seurakunta häneltä perustamatta.
Ja jos kesksutelun teemaa halutaan lähestyä: Paavali ei surkutellut missään kirjeessään sitä, ettei hän voinut toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan aviovuoteessa. Hän oli valintaansa ehdottoman tyytyväinen ja odotti taivaallista seppelettään maallisen elämänsä lopussa.
”Hän oli valintaansa ehdottoman tyytyväinen ja odotti taivaallista seppelettään maallisen elämänsä lopussa.” Paavali ei varmaankaan odottanut ’taivaallista seppelettään’ omien valintojensa palkintona.
Rauli, Ut ei missään esittele Jeesusta naimattomana poikamiehenä. Kuten sanoin se, että vaimoa ei mainita nimeltä suoraan, ei todista sinänsä mitään. Mutta saattaa kertoa siitä, että kun evankeliumit on kirjoitettu paljon tapahtumien jälkeen, jolloin Rooma vainosi Jeesus-liikkeen edustajia, vaimoa haluttiin suojella ja anta hänen pysyä anonyyminä.
muta indisioita on paljon ,mm tässä blogisa esittämäni: https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-ja-maria-m-2/
Marko Sjöblom,
Laitoin sinulle kommentin kommenttiisi 16.10.2021 12:05.
Tämä koski terapiaa ja sielunhoitoa.
On tullut niin palon kommentteja, ettei vastineeni sinulle ilmeisesti muuten saavuta sinua. Siksi laitan tämän tiedotteen.
Mänttäri, vastauksesi oli osoitettu Sjöblomille, mutta muut myös lukevat näitä blogeja.
Kovin sekava vastaus 6.10.2021 12:05 . Mitä mahdoit selittää? Oliko testosteroni tasoja mitattu? Mänttäri:”Moni tapaus on alkanut rukouksessa vailla aihetta” ? ”Etenkin nuorempana suhtauduin aktiivisesti tyttöjen seuraan.”? ”Nämä vähemmillä hormoneilla varustetut olivat omalla tavallaan juonessa mukana, vaikka vailla aktiivisuutta.”?”Vain tuska on ollut läsnä. Sitten on alkanut kuoriutua ahdistuksen syitä ja valtaosa on ollut homouttaan tai luulemaansa homoutta ihmetteleviä.”
Kuka ymmärtää, mistä tässä on käsitys? Kovin outo kuvaus, puoskarointia? Saisiko saman ymmärrettävällä Suomen kielellä?
Kari Paukkunen,
Oletko todellinen henkilö?
Jatkan jos olet.
Mänttäri, en ole robotti. Luin vastauksesi (tällä blogilla 6.10.2021 12:05) 7 (seitsemän) kertaa ja lopulta erikoinen tyylisi kirjoittaa vihjailevasti alkoi saada hahmoa. Jotain sittenkin saatan ymmärtää?
Tarkoitit ilmeisesti sitä, että sinä kiinnostuit tytöistä, mutta ne pojat, joilla oli vaikeuksia solmia suhteita vastakkaiseen sukupuoleen joutuivat pilkan kohteeksi seurakunnassasi? (”Huumoripohjainen vastaus naimisiinmenosta”, mainitset?) Nämäkö nyt ovat tarkoittamiasi ” homo- ja testosteronipuutteellisia”? Mitä tarkoittaa homopuutteellinen?
Olet kertomasi mukaan osoittanut veljellistä, kristillistä huomaavaisuutta näille ”ei-maskuliinisille”. Se on tietysti oikein.
Sitä en ymmärrä, miten ulkomailla asuminen liittyy tähän asiayhteyteen?
En ole vakuuttunut isäsi ja sinun ”sielunhoidosta”, jossa ”rukouksessa ”vailla aihetta”, alkaa tuskan ja ahdistuksen keskeltä nousta ahdistuksen syitä.” Mainitset lisäksi, että rukouksen kohteista ”valtaosa on ollut homouttaan tai luulemaansa homoutta ihmetteleviä.”
Testosteroni-tasojen määrittely kuuluu lääkäreille, jotka kertovat laboratoriotutkimusten tuloksista.
Kari P.
Olet olemassa ja omalla nimelläsi. Robotista en uumoillut!
Olisin selittänyt “mitä-se-on” muodossa, mutta nyt oletkin ymmärtänyt ja kertonut kantasi, vaikka se edellytti monta kertaa lukemista. Hyvä!
Tämä riittää täällä.
Jos keskustella haluat, niin toistan ehdotuksen kirjoittaa s-postiini; begra1@hotmail.com.
Kummastuttavat aina vain enemmän nämä keskustelut seksuaalisuudesta ja seksuaalivähemmistöistä. Konservatiivit keskustelevat ylhäältäpäin, vähemmistöille ei jää epäselväksi, että heitä pidetään suunnilleen toisen luokan kansalaisina ominaisuuksiensa vuoksi, ei tasavertaisina keskustelijoina.
Tasavertaisen keskustelun puuttuminen ilmenee mm. tämän blogin kommenteissa. Kysellään, onko oikeus olla sitä tai tätä, pitäisikö tuomita. Ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa tällaisille kommenteille. Että joku ihan tosissaan miettii toisen ihmisen oikeuksia, toisen ihmisen tuomitsemista.
Kaksinaamaisuus on välillä rasittavaa. Toisaalta vakuutellaan, miltei maireasti, kyllä me rakastetaan teitä kaikkia. Toisaalta netti pursuaa loukkaavia tekstejä, pistäviä tviittejä ja käytännössä esim. kaikkia kirkon palveluita ei vähemmistöille haluta antaa.
Kaksinaamaisuutta edustavat tässäkin blogissa kommentit, kuinka ylevää on uhrata itsensä ja elämänsä, taivaspaikka on taattu. Taivaspaikka on näköjään taattu kuitenkin vaikkapa ahneille, häijyille, vilpillisille, herjaaville, ylpeille, koska kukaan ei näihin sanallakaan puutu. Raamatusta puhutaan näistäkin.
Toteat, että “Kaksinaamaisuutta edustavat tässäkin blogissa kommentit, kuinka ylevää on uhrata itsensä ja elämänsä.”
Oletko ajatellut sitä uhrautuvaisuutta, josta Herramme Jeesus Kristus itse antaa meille mallin? Raamattu kertoo, että hän “Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti.”(Fil2:7,8) Samaa uhrautuvaisuutta hän pyytää myös seuraajiltaan. Jopa niin, että ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä”.(Lu9:23) Raamattu antaa opetusta sitten siitä, mitä tuollainen uhrautuvaisuus merkitsee käytännössä.
Onko sinun mielestäsi väärin, että joku uhrautuu omasta seksuaalisesta identiteetistään “taivasten valtakunnan tähden”? Vai onko kynsin hampain toteutettava omaa seksuaalisuuttaan maksoi mitä maksoi, vaikkapa hassusti soveltaen 1. Pietarinkirjeen toteamusta, että “rakkaus peittää paljotkin synnit”?
Ihmettelet, miksi ei keskustella taivaspaikasta “ahneille, häijyille, vilpillisille, herjaaville ja ylpeille”. En minä ainakaan osaa vastata tuollaiseen, mutta arvella aina voi.
Olisiko niin, että kun nykyaikana seksuaalisuuden toteuttamiseen annetaan ohjeita joka tuutista ja torvesta, siitä on tullut elämääkin suurempi kysymys? Olisiko syynä aiheen suosioon myös tällä alustalla? Täällä asiaa tarkastellaan sitten usein niin, että mitähän se Raamattu asiasta sanoo, vaikka joidenkin mielestä se on vähän liian vanha kirja näihin juttuihin.
Jos keskustelisimme siitä, kuinka ahneita ja häijyjä me oikeastaan olemme, voisi reagointi olla samansuuntaista kuin tätä seksuaalisuuden lahjan käyttöä pohdittaessa. Joku paheksuisi ja toteaisi sinun tavallasi: “Että joku ihan tosissaan miettii toisen ihmisen oikeuksia, toisen ihmisen tuomitsemista.”
”Onko väärin, että joku uhrautuu omasta seksuaalisesta identiteetistään ’taivasten valtakunnan tähden’?” Uhrautuminen on ihmisen oma ratkaisu; siihen painostaminen taas on yhteisön toimintaa ja väärin varsinkin silloin, jos siihen liittyy iankaikkisella kadotuksella pelotteleminen.
Näin on. Ja voisiko tuon sinun ajatuksesi kytkeä myös blogin otsikkoon ”eheyttäminen on monitahoinen ilmiö” siten, että juuri ulkopuolinen väkisin eheyttäminen on sitä painostamista?
Painostamista ei liene sinunkaan mielestäsi se, jos toteuttaa Jeesuksen ohjetta ”opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”? Opetuksen tuloksena on uhrautumisia, ja Paavalin tavoin voidaan todeta ”tällaisia jotkut teistä olivat ennen.”(1.Ko6:11) Paavalin pitkä luettelo sisälsi myös niitä, joiden sukupuolisessa kanssakäymisessä oli ollut korjattavaa ja sellaisesta oli täytynyt luopua kristityksi tullessaan.
”Painostamista ei liene sinunkaan mielestäsi se, jos toteuttaa Jeesuksen ohjetta ’opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa’.” Tässä on tärkeää pitää huoli siitä, että opetusmenetelmät noudattavat sitä, mitä Jeesus on ’käskenyt noudattaa’. Toisin sanoen: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
”Voisiko tuon sinun ajatuksesi kytkeä myös blogin otsikkoon Eheyttäminen on monitahoinen ilmiö siten, että juuri ulkopuolinen väkisin eheyttäminen on sitä painostamista?” Mitä olisi vapaaehtoinen sisäinen eheytyminen?
Kysymyksesi on hyvä ja oikeastaan alkuperäisen blogin otsikkoon erinomaisesti kiinnittyvä: ”Mitä olisi vapaaehtoinen sisäinen eheytyminen?”
Esimerkki, jota Raamatusta ennen kaikkea nousee esiin on Jeesuksen jalanjäljet. Jos hän nyt ei ihan suoraan käyttänyt termiä sisäinen eheytyminen, periaatteita, jotka vastaavat kysymykseen evankeliumeista löytyy kyllä.
”Minun lähettäjäni on minun kanssani, ja teen aina sitä, minkä tiedän olevan hänelle mieliksi. Siksi hän ei ole jättänyt minua yksin”, kertoi Jeesus seuraajilleen erään kantavan periaatteen.(Joh8:29UT2020) Tulee siis ottaa selvä Jumalan tahdosta ja pyrkiä se sitten myös toteuttamaan. Jos seksuaalinen suuntautuminen tai jokin muu asia elämässä ”ei ole mieliksi” Jeesuksen taivaalliselle Isälle, tilannetta pitää yrittää korjata. Ja tuossa eheytymisponnistelussaan Jeesuksen tavoin voi sitten olla varma siitä, että ”hän ei ole jättänyt minua yksin”.
Päätös elämän korjausliikkeestä täytyy tulla yksilön sisältä, silloin on kyse ”sisäisestä eheytymisestä” eikä ulkoisesta painostamisesta. Mutta opetusta tietenkin tarvitaan, ja sellaista, jota ei koeta painostuksena. Luulen, että varsin vaikea yhtälö, jonka vain Jumalan Poika kykeni täydellisellä tavalla toteuttamaan.
Mieleeni tulee Raamatusta myös Paavalin sinne kirjoittama kokemus ”seksuaalista holtittomuudesta”, kuten hän sitä nimittää. UT 2020 käyttää otsikkoa ”Seksuaalimoraalin rappio”. Korintin seurakunnan jäsenenä oli mies, joka ”elää äitipuolensa kanssa, ja te vain ylpeilette”.(1.Ko5:1,2) Lieneekö mennyt jopa painostuksen puolelle, kun seurakunta sai ohjeistuksen ”Eikö teidän olisi paljon mieluummin kannattanut surra ja karkottaa joukostanne se, joka on mennyt tekemään tuollaista?”
Tuossa tilanteessa toteutui jotakin sellaista, jota kenties voidaan kutsua eheytymiseksi. Raamattu kuvailee toisaalla tapahtumasarjaa näin: ”Mikään kuritus ei sitä saataessa tunnu hyvältä vaan pahalta. Silti sen kestäminen tuottaa sovinnon ja rauhan niille, joita sen avulla on valmennettu.”(Hepr12:11) Toisessa kirjeessään seurakunnalle Paavali antaa ymmärtää (toisessa luvussa), että miehen avoliitto äitipuolen kanssa oli sanottu irti ja seksuaalisten tarpeeiden toteuttaminen palautettu niihin raameihin, jotka Jeesus ”tiesi olevan hänelle mieliksi”. Tämä siis ”taivasten valtakunnan vuoksi”, kenties jopa siihen selibaattiin päätyen.
Mitä ajattelet, Martti. Tapahtuiko Kotintissa vapaaehtoinen vai ulkoisesti pakotettu eheyttäminen? Tekikö Paavali väärin ja kirjoitti virheellisen menettelynsä vielä meille Raamattuun opittavaksi?
Rauli Toivonen:
”Onko sinun mielestäsi väärin, että joku uhrautuu omasta seksuaalisesta identiteetistään “taivasten valtakunnan tähden”?
Vai onko kynsin hampain toteutettava omaa seksuaalisuuttaan maksoi mitä maksoi, vaikkapa hassusti soveltaen 1. Pietarinkirjeen toteamusta, että “rakkaus peittää paljotkin synnit?”
Tuosta ylläolevasta olen lukevinani sen, että mielestäsi nimenomaan homoseksuaalisuutta tmv. toteutetaan kynsin hampain, ei siis vapaaehtoisesti iloiten. Olen myös lukevinani sen, että seksuaalisuus on homoseksuaalisen parisuhteen ainoa yhdistävä asia.
Olen eri mieltä. Ihminen etsii ihmistä, ihmistä jonka kanssa on hyvä olla. Kumppani voi olla eri sukupuolta tai samaa sukupuolta. Hyvässä kumppanuudessa seksuaalisuus ei ole ainoa tekijä, se on vain yksi osa kumppanuutta. Hyvä kumppanuus ei synny vain seksualisuudesta eikä kynsin hampain seksualisuuttaan toteuttamalla. Hyvä kumppanuus on iloa ja jokapäiväistä onnea siitä, että saa elää juuri tuon kumppanin kanssa arkipäivää.
Uhrautuminen on jokaisen henkilökohtainen asia, siihen ei pidä muiden puuttua. Toki on toivottavaa, että uhrautuminen ei johda uhriutumiseen, joka monasti rasittaa mieltä ja tekee katkeraksi.
Kuten tuosta huomaat, en lue synniksi hyvän, vaikka samasukupuolisen, kumppanin, löytymistä.
Tästä olemme varmaan eri mieltä. Tiedän jokusen samasukupuolisen parisuhteen, he ovat enemmän kuin tyytyväisiä kumppanuuteensa. Kuinka voisin kutsua heidän elämäänsä synniksi?
”Tapahtuiko Kotintissa vapaaehtoinen vai ulkoisesti pakotettu eheyttäminen?” Enpä usko, että Paavali olisi pitänyt koko eheyttämisen ajatuksesta. Tuskin hän pohti seksuaalisia suuntauksia vinoutumien ja eheyden näkökulmasta. Sellainen kysymyksenasettelu taitaa olla vasta noin sata vuotta vanha ilmiö.
Sekä Leeni L että Martti P pysyvät hienosti asiassa, vaikka napakasti kantaa ottavatkin. Kiitän, kumarran ja toivon eteneväni saman mallin mukaan.
Joskus keskusteluissa tulee virheellisiä käsityksiä: ”Mielestäsi nimenomaan homoseksuaalisuutta tmv. toteutetaan kynsin hampain, ei siis vapaaehtoisesti iloiten. Olen myös lukevinani sen, että seksuaalisuus on homoseksuaalisen parisuhteen ainoa yhdistävä asia.”
Otan täyden vastuun siitä, että tuppaan olemaan liian hyväuskoinen ja kuvittelen tulevani aina oikein ymmärretyksi, mikä johtaa joskus huolimattomaan ilmaisuun. Mutta onneksi täällä voi korjata aiheuttamiaan epäselvyyksiä.
Tarkoitin tuolla ”kynsin hampain” seksuaalisuuden toteuttamisella totaalista piittaamattomuutta Raamatun normeista. Siis sitä, että olipa sukupuolielämä millaista tahansa, niin kyllä se ”rakkaus peittää paljotkin synnit?” Tämä tietenkin koskee vain niitä, joille Raamattu on ihmisen Tekijältä peräisin oleva käyttöopas muun tietosisällön ohella. Ja helpoin tapa ohittaa Raamatun auktoriteetti on todeta, ettei noin vanha kirja voi tietää meidän seksuaalisuudestamme yhtä paljon kuin nykyajan viisaus.
Minkään pysyvän parisuhteen ainoa yhdistävä tekijä ei ole seksuaalisuus, itsellänikin on aiheesta muutaman kymmenen vuoden ajalta empiiristä dataa. Pariskunta pysyy parhaiten yhdessä, jos kyseessä on kolmikko: ”Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.”(Saar4:12) Tässä kolmatta säiettä ei muodosta seksi vaan seksuaalisuuden meihin istuttanut Luoja neuvoineen ja periaatteineen. Raamatun ohjeet koskevat ainoastaan sellaista paria, jonka osapuolet ovat eri sukupuolta, Paavali erityisenä tiedonvälittäjänä niin poikamies kuin olikin.
Esität kysymyksen samaa sukupuolta olevien välisestä parisuhteesta: ”Kuinka voisin kutsua heidän elämäänsä synniksi?” Sinulla lienee muitakin perusteita näkemyksellesi kuin se, että ”he ovat enemmän kuin tyytyväisiä kumppanuuteensa”?
Rauli Toivonen, kirjoitat Raamatun neuvoista, ohjeista ja periaatteista. Minulle Raamattu on pohjimmiltaan ihan muuta, ilmoitus Jumalasta, maailmankaikkeuden Luojasta, joka rakasti maailmaansa niin paljon, että tuli Pojassaan keskellemme yhdeksi meistä ja ohjaa Hengellään seurakuntaansa, jonka kutsumksena on tehdä Hänen tekojaan maailmassa. Raamatun ohjeiden yli on meille annettu suunnannäyttäjäksi rakkaus: ”Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.”
Reijo Mänttäri, olet aiemmin esittänyt omia näkemyksiäsi siitä mitä sielunhoito on. Me ymmärtämme sielunhoidon käsitteen eri tavoin ja karismaattisenkin liikkeen piirissä on hyvin erilaisia sielunhoitokäytäntöjä mm. sielunhoitajien koulutuksesta ja osaamisesta riippuen. Minäkin olen toki kuullut vastaavan laisia todistuspuheenvuoroja kuin esität.
Marko S.
Uskon, että olet tietoinen, koska olen seurannut sitä uskovien seurakunnissa hyvinkin laajalti. Eli en esitä mitään harvinaista uutta. Kiitos kuitenkin kun jotain sanoit. Itse en minäkään aina katso tai viitsi kommentoida. Harjoitetaan ”tehtäväämme” tilanteen niin edellyttäessä.
Onko muuten se ihminen, joka haluaa elää pidättyvyydessä, monien psykologien ja psykiatrien mielestä sen takia henkisesti ja psyykkisesti sairas?
Siis seksuaalisessa pidättyvyydessä.
Mika R.
Seksuaalisuus, seksi on ollut sielunvihollisen tartuntapinta, tai se on ollut saatanan reitti lihaamme ja sen kautta henkemme hallintaankin. Enää ei asetelma noudata Jumalan järjestystä, eli hengellä kuolettaa liha. Freud ja kumppanit toi esiin seksin välttämättömyyden ja tämä johdonmukaisuus oli yhtäkuin seksistä pidättäytyminen sairastuttaa ihmisen mielen. Mitä enemmän psykologiaa lukee sitä enemmän siltä tuntuu ja syntyy väikkäreitä ja kirjoja ”olla oma itsensä”. Eli tehdä sitä mikä milloinkin kenestä tahansa tuntuu oikealta, hyvältä. Raamattu pitäisi kertoa riittävän paljon tämän pre-freudilaisuuden tuhoista. Eli tutkitaan himot mielessä, ollaan kaitsevinaan jonkun kristuksen sijaisina kirkon jäseniä, myllynkivi kaulassa.
Eli selibaatti on perustautunut luonnottomuuksissa elävien suojatyöpaikaksi.
Paljon on tutkimuksia, väitöskirjoja tehty, mutta ei ainuttakaan selibaatin alkuun. Eli mitkä tahot, eli millä taipumuksilla syntyi ”pyhä” idea papiston selibaatista.
On otettava huomioon riittävän voimakkaasti ihmisen rappeutuminen jo Nooan aikana. Siitä eteenpäin kehityttiin tässä luonnonvastaisessa ruumiinkulttuurin osa-alueessa. Tuli temppelipoikia, ja naisia ja niitä sitten poistettiin ja toiminta siirtyi pois ”herran huoneesta”.
”Freud ja kumppanit toi esiin seksin välttämättömyyden ja tämä johdonmukaisuus oli yhtäkuin seksistä pidättäytyminen sairastuttaa ihmisen mielen.” Olet ymmärtänyt väärin. Freud toi esiin seksuaalisuuden väistämättömän luonnollisuden ja ymmärsi sen tukahduttamisen sairastuttavan. Seksuaalisuuden tukahduttaminen ja seksistä pidättäytyminen ovat eri asioita. Ihminen voi olla seksihurjastelija tukahdutetun seksuaalisuutensa ajamana. Toisaalta seksistä pidättäytyminen onnistuu vain seksuaalisuutensa tiedostavalta ja sen kanssa sovussa olevalta.
Martti,
Summa summarum, päädymme samaan. Painotukset, kärjistykset ilmaisuissa “pidättäytyminen – tukahduttaminen”. Esim. katolinen papisto ja sen liepeet, ei tukahduttaneet, eikä pidättäytyneet. Muualla olikin freudilaisen psykologian laillinen maaperä.
”Esim. katolinen papisto ja sen liepeet, ei tukahduttaneet, eikä pidättäytyneet.” Olet edelleen väärässä. Selibaatti on seksuaalisuuden tukahduttamista. Se aiheuttaa nähdäkseni niiden pappien seksuaalisen pidäkkeettömyyden, jotka eivät tiedosta ja siten hallitse seksuaalisuuttaan.
Huomaan olevani nyt Martin kanssa pitkälle samaa mieltä siitä, että “seksistä pidättäytyminen onnistuu vain seksuaalisuutensa tiedostavalta ja sen kanssa sovussa olevalta”.
Paavali varmasti täytti kriteerit ja piti naimattomuutta jopa erityisenä lahjana. Hän kertoo 1. Korinttilaiskirjeen 7. luvussa mahdollisuuksista, jotka Herran työssä avautuvat naimattomuuden myötä ja toteaa: “Soisin kaikkien elävän niin kuin itse elän. Jokaisella on kuitenkin oma Jumalalta saatu armolahjansa, yhdellä yksi, toisella toinen”.(7)
Myös Jeesus näki mahdollisuuden naimattomuuteen lahjana, mikä käy ilmi hänen sanoistaan Matteuksen 19. Luvussa. Kun opetuslapset sanoivat, että “Jos avioliitto merkitsee miehelle tätä, on parempi olla menemättä naimisiin,” ja Jeesus antoi selibaatin kannalta merkittävän vastauksen: “Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille, joille se osa on annettu”. (Mat19:11)
Jos oikein Marttia ymmärsin, hän ilmaisi saman asian määrittelyllä “onnistuu vain seksuaalisuutensa tiedostavalta ja sen kanssa sovussa olevalta.”
Pakollinen selibaatti on väkivaltaa meihin istutetulle seksuaalisuuden lahjalle, ja sellaisesta voi olla ikäviä seurauksia. On merkille pantavaa, että tuollaisen käytännön Paavali näki ennalta ja varoitti Jeesuksen seuraajia sellaisesta: “Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia… kieltävät menemästä naimisiin.”(1.Tim4.1-3)
Paavalin naimattomuuden suhteen voidaan myös todeta vaikka se ei sinänsä ko. asiaa muuta, että juutalaisuudessa ja rabbien opetuksen mukaan avioliitto oli Jumalan määräys. On ilmeistä, että fariseuksena Paavali on liittynyt tähän käskyyn avioitua. 1Kor7 Paavali viittaa kylläkin naimattomiin, mutta myös leskiin ja hän toteaa, ”että on hyvä, jos he pysyvät sellaisina kuin minäkin.” Onko hän siis jäänyt leskeksi, jolla on myös erityinen lahja pysyä senjälkeen naimattomana.
Erikoinen viittaus Paavaliin on (Fil4:3), jossa hän toteaa; ”Myös sinua, sinä minun oikea Synsygukseni (KR1938), minä pyydän: ole näille vaimoille avullinen,…..” Kreikan sana σύζυγε, suzugos tarkoittanee työtoveria, joka kantaa samaa iestä Paavalin kanssa. Näin läheisesti Paavali ei puhu kenestäkään muusta. Eikö saman ikeen kantamiminen näinollen voida katsoa viittaavan hänen puolisoonsa, vaikka hänestä ei suoraan puhutakaan.