Kannanotto: Sateenkaari-ihmisten eheyttäminen on monitahoinen ilmiö
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuvalla eheyttämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka pyrkimyksenä on toisen ihmisen seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun muuttaminen. Taustalla eheytyksessä on yleensä näkemys, että sen kohteena olevat ihmiset ovat hengellisesti, psyykkisesti tai fyysisesti rikkinäisiä tai vääränlaisia, tai että heidät tulee yhteisön harmonian säilyttämiseksi sopeuttaa vallitseviin normeihin.
Hengellisessä yhteisössä eheytys voi tarkoittaa esimerkiksi esirukousta henkilön oman muutostoiveen sisältävän rukouspyynnön pohjalta tai sielunhoitotilannetta, jossa pastori pyrkii karkottamaan homoutta hoidettavana olevasta henkilöstä. Myös eheytymistä yrittävä henkilö itse voi joskus aktiivisesti osallistua eheytystoiminnan järjestämiseen vertaisauttajana. Terveyspalveluissa puolestaan voi tulla vastaan eheytykseksi luonnehdittava tilanne, jossa ammattihenkilö kannustaa tai ohjeistaa transihmistä tämän itse kokeman sukupuoli-identiteetin sijaan mieluummin omaksumaan hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisen identiteetin. Laajemmassa asiayhteydessä eheyttämisenä voidaan nähdä kaikki se toiminta, jolla luodaan ihmiselle tarve pyrkiä muuttamaan seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään tai sukupuolen ilmaisua. Sitä kautta eheyttäminen kietoutuu koko elämään – asenteisiin, puhetapoihin, ihmiskäsityksiin, pyhien tekstien tulkintoihin ynnä muuhun.
On olemassa tutkimustietoa siitä, että eheytystoiminnalla ei saavuteta siltä toivottua muutosta. Sen sijaan eheyttämisen seurauksena voidaan nähdä muun muassa oman itsen kokemisen vaikeuksia, mielenterveysongelmia, vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa tai hankaluuksia hengellisyyden kokemisessa ja harjoittamisessa. Pahimmillaan ihminen voi eheyttämisen seurauksena päätyä lopettamaan elämänsä.
Eheytyspiirteitä sisältävään toimintaan vaikuttamisessa keskeistä on hengellisten yhteisöjen ymmärryksen lisääminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Sateenkaari-ihmisten henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä Sateenkaariyhdistys Malkus pyrkii tekemään rakentavaa vaikuttamistyötä hengellisissä yhteisöissä. Yhdistys auttaa yhteisöihin kuuluvia sateenkaari-ihmisiä tuomaan esiin kokemuksiaan ja sitä kautta lisäämään tietoa ja vaikuttamaan omaan yhteisöönsä. Tavoitteena on myös auttaa yhteisöjä omista lähtökohdistaan oppimaan mukana olevien sateenkaari-ihmisten parempaa kohtelua. Näitä tavoitteita toteuttaakseen yhdistys on tehnyt muun muassa eheytykseen liittyviä verkkokyselyitä, joista viimeisimmän raportti on luettavissa täältä
Kun eduskunnan käsittelyyn hyväksytyn eheytystoiminnan kieltoa vaativan kansalaisaloitteen myötä eheytyksestä käydään keskustelua, on hyvä pohtia, mitkä eheytystoimintaan hakeutuvien sekä ohjattujen ihmisten tarpeet ja haavoittuvuudet ovat. On tarpeellista selvittää, millaisella lainsäädännöllä eheyttämisen vahingollisia seurauksia voidaan ehkäistä. Tulee kuitenkin miettiä tarkkaan, millainen toiminta kielletään ja mitä sen tilalle voi syntyä. Esimerkiksi hengellisen yhteisön valtaava vaikenemisen kulttuuri voi viedä siellä elävien sateenkaari-ihmisten tilannetta jopa aiempaa huonompaan suuntaan. Kiellon lisäksi eheytymisen tarvetta kokevat, eheytystoiminnassa olleet ja siitä selviytyneet tarvitsevat heidän erityisiä tarpeitaan vastaavien hyvinvointipalveluiden kehittämistä. On yhteinen etu, että kaikkien avun ja tuen tarpeet huomioidaan. On myös yhteinen etu, että sateenkaari-ihmiset saavat ja uskaltavat olla omana itsenään ja löytävät oman paikkansa yhteisöissä. Silloin kaikki voivat paremmin
Sateenkaariyhdistys Malkus toivoo eduskunnan selvittävän esitetyn kiellon vaikutukset eheytystoiminnalle, huomioivan eheytykseen osallistuneille tarjottavan tuen tarpeen sekä pohtivan yksilön loukkaamattoman uskonnonvapauden suhdetta hengelliseen painostukseen. Yhdistys toivoo näin eduskunnan kohdentavan mahdollisen kiellon harkitusti.
Sateenkaariyhdistys Malkuksen hallitus
88 kommenttia
Onko teistä yleensä väärin ja tuomittavaa, jos joku homo tai lesbo haluaakin käyttäytyä seksuaalisesti kuin hetero? Eikö hänellä ole oikeus siihen? Ja tarvittaessa käyttää siihen avuksi eri keinoja niin hengellisiä kuin psykologisiakin.
Mikko Nieminen. Olen eri mieltä kanssasi. Olemme yhtä mieltä ainakin siitä, että seksuaalinen suuntautuminen ja/tai sukupuoli-identiteetti ovat faktoja. Sen sijaan en ole läheskään yhtä varma siitä, että seksuaalinen suuntautuminen ei joissakin tapauksissa voisi muuttua. Vaikka otankin tiukasti etäisyyttä vaikkapa Boy Erased -filmin tyyppisestä toiminnasta ja moralismista.
On syvästi ideologinen kysymys, jos joku haluaa kieltää vaikkapa kristittyjä tukemasta homoseksuaalien selibaattia ja tunnustamasta uskoa ihmisen luotuisuudesta mieheksi ja naiseksi. Vaikka tämä tietysti perustellaan julkisuudessa nimenomaan sillä perusteella, että lääketiede ei tunne mitään tapaa muuttaa seksuaalista orientaatiota. Jos kysymys olisi vain tieteellisen tiedon soveltamisesta yhteiskunnassa ja kirkossa, ei käytettäisi niitä painostuskeinoja, joiden kohteeksi tiedän konservatiivisten kristittyjen joutuneen.
Seksuaalisuus on geeniperimässä, ei sitä voi mitenkään muuttaa. Eheytyshoito luo sellaisen ilmapiirin, että homona syntynyt olisi jotenkin sairas, se ei ole kumminkaan sairaus vaan ominaisuus. Samalla tavalla ominaisuus, kuin vasenkätisyys, jota ei millään hoitokeinolla voi muuttaa oikeakätiseksi.
Raamattu ei tuomitse homoutta ominaisuuksien mukaan, vaan tekojen mukaan, tämä pitäisi ymmärtää. Jeesus ilmaisee homoutta niin, että on kykenemätön menemään naimisiin. Raamattu tuomitsee myös heteron ulkopuoliset suhteet. Rakkauttaan homoja kohtaan ei Jumala kiellä, hän rakastaa kaikkia ominaisuuksista huolimatta.
Matteuksen evankeliumi: ”19:12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi.”
Tämä on hyvä muistaa, kun keskustellaan homoudesta. Eheytyshoidon kannattajat tekevät hyvää tarkoittaen, mutta voivat aiheuttavat suurta vahinkoa toiselle ihmiselle, jopa niin paljon, että epätoivoinen ihminen voi ajautua itsemurhaan.
Sateenkaari perheistä puhuttaessa unohdetaan lapsen oikeudet isään ja äitiin, sitä voi ei kieltää. Jos lapselta salataan isä taikka äiti, niin siitä saattaa johtua ikävät seuraukset, kun lapsesta tulee aikuinen.
Olemme tuossa keskustelleet Jeesuksen neuvosta, joka auttaa myös homoseksuaaleja noudattamaan Luojamme ohjeita. Uudet suomalaiskäännökset ovat poimineet kreikan sanasta Ευνουχοι asiayhteyteen soveltuvan käännösvaihtoehdon.
KR92: ”On niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.”
UT2020: ”On myös niitä, jotka elävät selibaatissa taivaiden valtakunnan takia. Sen, jolle tämä ratkaisu sopii, on se tehtävä.”
Nämäkin käännökset ovat ymmärtäneet, ettei Jeesus kannustanut seuraajiaan kirjaimellisesti kuohimaan itseään, käännösvaihtoehto eunukki ei käy. Ja syy löytyy Raamatun heprealaiselta puolelta: ”Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.”(5. Mo23:1) Koska Jeesus ”täytti lain”, hän ei koskaan lipsunut taivaallisen Isänsä tuon aikaisista määräyksistä eikä antanut niiden vastaisia ohjeita.
Jeesuksen neuvoa ei voitane pitää ohjeena kenenkään ulkopuolisen harjoittamaan eheyttämiseen. Ohjeen tarkoituksena näyttäisi olevan kannustaa Jeesuksen seuraajaa joskus jopa valtavaan uhraukseen ”taivasten valtakunnan tähden”. Mitään ponnistelua ei kuitenkaan tarvitse tehdä vain inhimillisten ponnisteluin vaan aina voi luottaa ”valtavaan voimaan” ylhäältä. Paavalin muotoili luottamuksensa näin: ”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuon valtavan voiman nähtäisiin olevan peräisin Jumalasta eikä meistä.”(2. Ko 4:7;UT2020)
Marko Sjöblom,
Laitoin sinulle kommentin kommenttiisi 16.10.2021 12:05. Tämä koski terapiaa ja sielunhoitoa.
On tullut niin palon kommentteja, ettei vastineeni sinulle ilmeisesti muuten saavuta sinua. Siksi laitan tämän tiedotteen.
Kummastuttavat aina vain enemmän nämä keskustelut seksuaalisuudesta ja seksuaalivähemmistöistä. Konservatiivit keskustelevat ylhäältäpäin, vähemmistöille ei jää epäselväksi, että heitä pidetään suunnilleen toisen luokan kansalaisina ominaisuuksiensa vuoksi, ei tasavertaisina keskustelijoina.
Tasavertaisen keskustelun puuttuminen ilmenee mm. tämän blogin kommenteissa. Kysellään, onko oikeus olla sitä tai tätä, pitäisikö tuomita. Ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa tällaisille kommenteille. Että joku ihan tosissaan miettii toisen ihmisen oikeuksia, toisen ihmisen tuomitsemista.
Kaksinaamaisuus on välillä rasittavaa. Toisaalta vakuutellaan, miltei maireasti, kyllä me rakastetaan teitä kaikkia. Toisaalta netti pursuaa loukkaavia tekstejä, pistäviä tviittejä ja käytännössä esim. kaikkia kirkon palveluita ei vähemmistöille haluta antaa.
Kaksinaamaisuutta edustavat tässäkin blogissa kommentit, kuinka ylevää on uhrata itsensä ja elämänsä, taivaspaikka on taattu. Taivaspaikka on näköjään taattu kuitenkin vaikkapa ahneille, häijyille, vilpillisille, herjaaville, ylpeille, koska kukaan ei näihin sanallakaan puutu. Raamatusta puhutaan näistäkin.
Reijo Mänttäri, olet aiemmin esittänyt omia näkemyksiäsi siitä mitä sielunhoito on. Me ymmärtämme sielunhoidon käsitteen eri tavoin ja karismaattisenkin liikkeen piirissä on hyvin erilaisia sielunhoitokäytäntöjä mm. sielunhoitajien koulutuksesta ja osaamisesta riippuen. Minäkin olen toki kuullut vastaavan laisia todistuspuheenvuoroja kuin esität.
Onko muuten se ihminen, joka haluaa elää pidättyvyydessä, monien psykologien ja psykiatrien mielestä sen takia henkisesti ja psyykkisesti sairas?
Martti P. ja Mikko N. Kiitos vastauksista. Voin vastata vain hyvin yleisellä tasolla. Tapahtuu myös niin, että seurakuntalaiset erilaisissa kriiseissä ottavat nimenomaan yhteyttä karismaattisiin tai konservatiivisiin työntekijöihin. Joskus sen jälkeen, että on käyty ns. liberaalien juttusilla. Ns. liberaalien näkemykset ja kehotukset kun koetaan niin selkeästi Raamattua ja uskoa vastaan sotiviksi. Arvojen ja vakaumusten konflikti on aikamoinen. Tietysti ns. henkilökemia on myös tärkeää.
Totean vielä, ettei tule väärinkäsityksiä: en ole koskaan ollut erityisen vakuuttunut ns. eheytyshoidoista ja karismaattisen liikkeen rukouskäytännöistä. Varon tietoisesti puoskarointia. Mutta peruskysymykseksi jää, mikä oikeastaan on vastuullisen sielunhoidon ja terapian välinen ero? Jos Raamattu ja vaikkapa gender-ajattelu tai jokin muu ideologia ovat ristiriidassa keskenään, taitaa olla pakko valita jompi kumpi.
Ilmoita asiaton kommentti