Jumalan toiminta ajassa

Jumala on Isä.

Jumala on Poika.

Jumala on Henki.

 

Tästä on muodostettu ”ohittamaton” määrre, Kolmiyhteinen. On siis kysymys Jumalasta, joka ilmaisee itsensä Pojassa, Pyhän Hengen kautta.

Pitäisin hyödyllisenä puhua Jumalasta, jossa on em. alueet. Pyhä Henki tuli maailmaan, keskuuteemme kun Jeesus poistui taivaaseen. Hän, Pyhä Henki, ottaa Jeesuksen omasta ja jakaa Seurakunnalle. Pelkistäen, kun kuulemme Pyhän Hengen puhetta, se on Jeesus ja se on Isä, joka ilmoittaa Jumaluutensa. Jumala kommunikoi vai omiensa kanssa, vaikka Isä vetää jokaista Jeesuksen pelastettavaksi.

Jumalan osiin erottelu suosii Jumaluuteen lisättäväksi neljännenkin persoonan, eli Madonnan. Sitten seuraa pyhimykset, joihin protestanttinenkin opetus, lähinnä anglikaanit ja luterilaiset ovat mieltyneet. 

Jeesus sanoi lähtiessään, että Hän pyytää Isää lähettämään Puolustajan, Pyhän Hengen, joka opastaa Seurakuntaa ja kirkastaa Jeesusta. Näin on käynyt, mutta kaikki on tapahtunut niinkuin oli kirjoitettu, vt. Apostolien tekojen kaksi ensimmäistä lukua, missä Pietari julistaa humahduksen alkuperän, kun uskovat tuli kastetuksi Pyhällä Hengellä ja tulella.  Eli oli kysymys mm. Jooelin ja Hesekielin profetioiden toteutumisesta mitä nähtäviin ja kuultaviin ilmiöihin tulee sekä alkoi kausi, ”… että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Apt.2:21.

Siis tämä helluntain tapahtuma oli alku Uuden Liiton Kristilliselle Seurakunnalle. Nuo Helluntain tapahtumat Jerusalemissa vuonna 30 ei jääneet kertalaakiksi, vaan sama tapahtuu tänäänkin ympäri maailmaa. 

Ei ole kysymys baptistisesta kahden "tyypin" kokemasta Azusa kadun hurmoksesta, viime vuosisadan vaihteessa, vaikka siitäkin on kyse yhtä paljon kuin Jerusalemin Hengen vuodatuksesta, Samariassa syntyneestä suuresta ilosta, Corneliuksen taloon kokoontuneitten uskoontulo-Pyhän Hengen kaste, vesikaste jne., jne. 

 

21 kirkolliskokousta eivät ole Jerusalemin Hengenvuodatuksen jatkumo. Jokainen kokous teki ikuisia Raamatunvastaisia oppeja, joiden noudattamatta jättäminen tai vastustaminen rangaistiin muunmuassa vainoilla ja kuolemalla ja joita tänään selitetään joksikin muuksi. Oikumene- ekumenia kokoaa sakramentalisen, eli uskovaksi kastamis-opin yhdistäväksi rihmaksi.

42 kommenttia

  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Martti Pentti 13.06.2022 20:55

    ”Platonisia ja Freudista on ajat sitten edetty pidemmälle. Sama koskee Newtonia ja Darwinia. Taitaa Einsteinkin olla jo historiaa.”

    ————

    Harha on hyvin säilynyt, koskien Platon-jumaluusoppia. Samoin Freud on alkuperäisessä ja jalostetussa muodossaan käypä perusta, kun Raamattu ei miellytä. Muilla mainitsemillasi on merkitystä, kun he käsittelevät ajallista lainalaisuutta, mikä ei ollut Darwinin pyrkimys. Silti hänen juttunsa on jatkuva referaatio.

    Jokainen näistä mainituista menneistä olisi voinut kantaa kortensa kekoon ja vahvistaa Kirjoitusten ilmoitusta jokaisesta luomakunnan elementistä. Kuitenkin ihmisen halu olla kuin Jumala, vei voiton.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Mänttäri ”Vastaa oletko ollut ollut herätyksessä tai tullut uskoon, joskus? Minun kokemukseni mukaan vain näistä tiloista, kun niistä poistutaan, kumpuaa tällainen pilkka mitä edustat.”

    Minulla ei ole velvollisuutta kertoa sinulle yksityisasioita, mutta sen voin kertoa, että en ole koskaan herännyt aamulla ja huomannut olevani helluntalainen, jehovalainen, lestadiolainen, tai joku muu lahkolainen, tai uusherännäinen, minua on vaikea tukkia mihinkään laatikkoon, minulla on ahtaanpaikan kammo. Uin aina karkuun, tai syviin vesiin kaikkia ihmisten kalastajia.

    Herään aina uuteen avaraan aamuun, jossa taivas ja maa kukoistavat alkavan kesän kauneutta ja valoa, elävää elämää, kasvua, linnunlaulua ja kukkien loistoa. Se kaikki ilmestyy kuin tyhjästä, aina uskollisesti ja odotettuna. Kuka se tämän lain ja säädöksen sääti ja kuka se totetumista valvoo. Mieti sitä.

    En minä voi tietää mitä on Pojan usko, minulla on tytön, naisen, äidin havainto ja näkemys, kokemus ja luetun ymmärtäminen, halveksi sitä jos haluat, ei liikuta minua ollenkaan. Kielen ruoska ei enää tee haavoja. Mutta puu-ukkoja en kumarra edelleenkään, ne ovat kuolleita.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Tarja P.

      Kiitos vastauksistasi, ne riittää!

      Lähden siitä ja niin lähtee Jeesuskin, mikä on Jumalan Pojan usko.

      Jumalan Pojan usko on lahja, vt. Gal. 2:

      20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

      On asialle ja sinulle hyödyksi, että puhutaan asiallisesti asiasta. Kukaan ei tule miksikään yön yli nukuttuaan, enkä minä eikä kukaan, sellaisesta todista eikä sellaiseen ohjaa.

      On kysymys Jumalasta, joka palkitsee Hänen tykönsä tulevat. Palkkio on Jeesuksen hankkima pelastus, usko, jonka hän lahjoittaa sen haluaville. Sen jälkeen Armosta lahjoitettu Usko täyttää hänen luokseen tulleen ja hän alkaa elää, ei omassa uskossa, vaan Jumalan Pojan Uskossa.

      Toisaalta tietoisesti toistamiseen poistamasi Jumalan-sana, kun Pojan uskosta puhut, vaikuttaa tahalliselta, eikä ole hymähtämällä ohitettavissa, ei Raamatun mukaan.

      Sanot ettet voi tietää mistään uskosta. Siitä tietää siinä elävä tai ehkä sen hyljännyt omistettuaan tai kun sitä on hänelle tarjottu. Sanoin ”ehkä”, riippuen rehellisyydestäsi.

      Tätä asia käsiteltäessä, ei ole asiallista mainita puu-ukoista, ellet halua irvailla!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Sana on Poika uskonnollisesti, mutta se ontuu, koska on myös femisanoja, kuten viisaus, raamatullisesti:

    Se, että Sana on poika, tulee varhaisista kirjoituksista, tarinoista, jotka kertovat sielusta. Sielu on aina femi, joka laskeutuu maanpäälle. Sana on sielun sulhanen.

    Kun sielu ei löydä tyydytystä maan päällä, se ikävöitsee jotakin, kaiken aikaa, ja Isä kuulee sielun valituksen ja lähettää sanansa sielulle sulhaseksi. Sanan ja sielun yhtymista kutsutaan morsiushuoneeksi.

    Tämä on hengellistä, eli emme puhu miehistä ja naisista, vaan sielusta ja sanasta. On siis olemassa myös femi sanoja, ja miehilläkin on sielu, jos sellainen ylipäätänsä on olemassa. Niin sanottu kristillinen henkioppi on kumonnuyt sieluopin ehkä siinä olevien ongelmien vuoksi. Lupaamalla mm. pelastuksen automaattisesti, kunhan vain sanoo olevansa hengellinen. Sielulliset joutuvat tekemään myös hyviä tekoja, koska maalla on heihin liian suuri vetovoima.

    ”Nag Hammadin kätketty viisaus” , kertoo myös sielutarinaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reijo Mänttäri

    Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.