Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat

"Jumalan vihan ja tuomion alaisina” ihmisten kärsimykset ikuisessa helvetissä ovat ”erittäin kiduttavat” ja "tila tulee olemaan sietämätön", totesi vanhempi ortodoksinen uskonoppi.

Yksi 1900-luvun merkittävimmistä teologeista Sergei Bulgakov ei tällaista voinut hyväksyä.

Kuinka suuri onkaan Jumalan viisaus, kuinka syvällistä hänen tietonsa! Kuinka vaikeaa hänen tuomioitaan onkaan ymmärtää, kuinka käsittämättömiä hänen tiensä ovatkaan!

Paavalin sanoja on käytetty osana eräänlaista olankohautuksen teologiaa. Ikuinen helvetti on olemassa, eikä sille voi mitään.

Bulgakov tähdensi, että tässä on kyse salaisuudesta miten kaikki tapahtuu, ei siitä mitä lopulta tapahtuu.

Jumalan tarkoitus on antaa kaikille armahdus, totesi jo Paavali. Tätä päämäärää ei saa epäillä, vaikka keinot usein ylittävät ymmärryksen, Bulgakov muistutti.

Ihmisen valinnanvapaudella on puolustettu ikuista helvettiä. Se on ikään kuin lukittu sisäpuolelta. Olankohautuksen teologia on nyt siirretty peräti itselleen Jumalalle.

Lapsen heittäminen altaan syvään päätyyn voi ehkä olla ainoa tapa hänen kehittyä uimarina, mutta selän kääntäminen hänen hukkuessaan on irtisanoutumista vanhemmuuden vastuusta ja kaikesta sen rakkaudesta ja hyvyydestä.

Roberto J. De La Novalin yrittää käänteisesti kuvata Bulgakovin opetusta Jumalan vastuusta ihmisiä kohtaan.

Synti, paha, kärsimys ja epäröinti sallitaan, mutta sillä ei ole viimeistä sanaa eikä se määrittele lopputulemaa. Armo on ilmaista, muttei halpaa. Paha kyllä saa palkkansa.

Uudessa testamentissa todetaan, että kaikkien ihmisten pelastuminen on Jumalan tahto.


Sergei Bulgakovin huomiot ovat kirjoituksesta "Apocatastasis and Theodicy" kirjassa The Sophiology of Death - Essays on Eschatology: Personal, Political, Universal. Roberto J. De La Novalin vertaus on kirjan johdannosta.

45 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Kristus on koko maailman syntien sovitus, tämä on Jumalan pelastus tahto. Miksi kaikki eivät luota Jumalan tahtoon ja usko Häntä? Siihen ei löydy vastausta ja sen tähden joudumme elämään Jumalan tahdossa, ja luotamme siihen, että Hän tietää mitä tekee.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Jaatila sanoo:

    Ajatuksia herättävä kirjoitus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Jumala ei voi perua päätöksiään, Jeesuksen sovitustyötä, syntien anteeksi saamiseksi. Miksi Jumala pelastaisi ateistin, pilkkaajan, ja lukuisten epäjumalien palvojat jotka ei usko Jeesuseen ja kieltää Hänen sovitustyönsä? Jumala ei peru sanojaan ja työtänsä, sen todistaa Raamatun sanakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Ettäkö Jumala ei olisi Raamatussa koskaan perunut päätöksiään ?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Juuri perimmäinen tahto ja päätös onkin Bulgakovilla pääaiheena kirjoituksessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Jumala ei perunut päätöstään, että hän oli tehnyt ihmisen vaikka hän katuikin sitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Kosti, tarkoitin tässä erästäkin Niniven tapausta.

      Että voidaanko väittää, ettei Jumala voisi perua päätöksiään? Ei ainakaan Raamatun mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Antero, hyvä kysymys.

      Jumalan nähdessä Niiniven pahuuden hän sanoi: ”Minä rankaisen sitä” Tämä oli hänen varma päätöksensä. Joona julisti: ”Enää neljäkymmentä päivää, sitten Niinive hävitetään,” Kun Niiniven Kuningas kuuli Joonan sanat hän pukeutui säkkiin ja käski, että ”kaikkien on huudettava Jumala täysin voimin.” Näin myös kävi.

      Jumalan nähdessä, että he kääntyivät pahoilta teiltänsä, Jumala muuttikin – mielensä – , eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata heitä. Mikäli he eivät olisi katuneet, Jumalan päätös; ”Minä rankaisen sitä,” olisi pysynyt voimassa.

      Tässä asiassa Jumala on muuttumaton. Rangaistus tulee, mikäli pahuudessa pysytään, mutta mikäli Herran sana kuullaan ja käännytään hänen puoleensa katumuksessa ja uskossa, kuten Niiniven Kuningas ja koko kaupunki, niin rangaistusta ei tule. Jumala muuttaa mielensä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Lars Ahlbäck sanoo:

    Täällä on laajempi esitys Bulgakov-kirjan ajankohtaisesta luvusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anssi Saarela sanoo:

    Lars, jos Paavali ajatteli Jumalan armahtavan ja pelastavan lopulta kaikki ihmiset, niin miten tällaiset kohdat hänen kirjeissään pitäisi mielestäsi ymmärtää:

    ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Kor. 1:18)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Ehkä näin: ”Niin kuin kaikki kuolevat Aadamin vuoksi, tehdään kaikista eläviä Kristuksen vuoksi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Anssi Saarela sanoo:

      Siis mitä se ”kadotukseen joutuminen” Paavalilla tarkoittaa ja keitä se koskee?

      Miksi se asetetaan 1. Korinttilaiskirjeessä vastakkain pelastumisen kanssa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      En tiedä. Tyyli on ainakin apokalyptisen vastakkainasetteleva ja hätäinen. Piikittelevä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Anssi Saarela sanoo:

      Mitä ajattelet väitteestä, jonka mukaan Paavali edusti annihilaatio-oppia ja ajatusta ehdollisesta kuolemattomuudesta? Nehän johtavat myös siihen, että lopulta ”Jumala hallitsee kaikkea kaikin tavoin”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Olen törmännyt väitteeseen, koskien Paavalia ja muutenkin opetuksena.

      En koe sitä mielekkääksi, enkä yhteensopivaksi hyvän ja filantrooppisen Luojan kanssa.

      Toki ikuisen piinahelvetin kannattajat myös hylkäävät sen, sillä nähtävästi sietämätön ikuinen piina jäisi siten pois.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Anssi Saarela sanoo:

      On kai annihilaatio-oppi sentään filantrooppisempi kuin perinteisempi ja yleisempi käsitys ikuisesta piinasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Vähän kuin tuhoamisleiri eroaa keskitysleiristä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Onhan se tietenkin Jumalan tahto, mutta juuri siksi meitä on neuvottu rukoilemaan: ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Hyvin todettu(Anssi S): “On kai annihilaatio-oppi sentään filantrooppisempi kuin… käsitys ikuisesta piinasta.”

    Tuo esille otettu epäilys Paavalin annihilaatio-opetuksesta tulee hyvin esille uudesta suomalaiskäännöksestä(UT2020): “Puhe rististä kuulostaa älyttömältä niistä, jotka ovat tuhoutumassa.” (1.Ko1:18)

    Ehkä kannattaa tutustua tuon suomenkielisen kadotus-sanan alkukieliseen vastineeseen apollymi? Kuten Anssi tuossa aiemmin myös totesi, Paavali esittää kyseisen kohtalon vastakohtana “meille pelastuville”. UT2020 puhuu tuhoutumisesta ja lähes kaikki englanninkieliset käännökset käyttävät verbiä “perish”. Viittaa siihen annihilaatioon?

    Kaikille tutussa kohdassa Raamattua Joh3:16 myös Jeesus kertoo kahdesta vastakkaisesta vaihtoehdosta: “Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän.”(UT2020) Tuon jakeen alkuosassa tulee esille se blogin otsikossa esiintynyt Jumalan tahto, mutta useissa käännöksissä konditionaaliin kytkettynä: “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi…” (KR)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Helka Ahava sanoo:

    Kiitos, Lars Ahlbäck, mielenkiintoisesta blogista. Luin myös linkkaamasi laajemman artikkelin Sergei Bulgakovin ajatuksista. Hän antaa yhden vastauksen teodikean ongelmaan, Jumalan hyvyyttä ja majesteettisuutta ylistävän. Lopulta voittaa hyvyys ja Jumalan täydellinen luomistyö ennallistetaan. Maanpäällinen kärsimys on väliaikaista. Ei tarvitse kysyä, miksi Jumala jollekin antaa uskon ja toiselle ei ja sitten vielä rankaisee uskosta osattomia.

    En tiedä, onko näin, Jumala on niin paljon meidän ajatuksiamme ja spekulaatioitamme käsittämättömämpi. Mutta sen uskallan sanoa, että rakastava ja kaikkivaltias Jumala voisi toimia niin kuin Bulgakov kuvailee.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Kiitos kommentistasti. Bulgakovin teologiasta ja kiintoisasta elämästä voi lukea täältä. Ihan suomeksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Helka Ahava sanoo:

      Viime yönä oikeastaan vasta löysin Lars Ahlbäckin blogit. En tiedä, miten ne ovat menneet ohi, kun olen tätä foorumia ja sen edeltäjiä seurannut yli kymmenen vuotta. Pidän niistä, ja kommenttien paljoudesta voi päätellä, etteivät ne jätä muitakaan kylmäksi. Mielenkiintoista myös se, että kommentit ovat pääasiassa asiallisia ja eri tavalla ajattelevia kunnioittavia. Viime yön luku-urakasta jäi tämän blogin teemaan liittyen mieleen kaikumaan minulle uusi sana ”toivonvarmuus”. Pidän itseäni toivovaisena ja taidan alkaa kilvoitella kohti toivonvarmuutta! Toivon, että lopussa hyvyys voittaa ja helvetti on tyhjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erik Purhonen sanoo:

    Aihe on tavattoman mielenkiintoinen. Itse niin kovasti toivon että kaikki voisivat pelastua. Pessimisti minussa taas uskoo, että kaikki eivät voi pelastua, ja se on myös The Kirkon oppi. Jos itse Saatanan olisi mahdollista pelastua, niin silloin varmasti myös kaikki ihmiset pelastuvat. En usko Saatanan pelastumiseen, enkä usko että ihan kaikki koskaan eläneet ihmiset voivat olla niin nöyriä, että he voisivat sietää sen että he eivät ole välttämättä ensimmäisiä kirkkaudessa. Siispä en usko kaikkien pelastumiseen.

    On hyvä myös muistaa että Ortodoksisessa Kirkossa pyhät ovat se todellinen auktoriteetti. Vaikka jollain Kirkon jäsenellä olisi 10 tohtorintutkintoa, niin vuosisatojen kuluessa hän on lopulta vain F*****g nobody, ellein hän ole pyhä. Elleivät edes pyhät pysty esittämään niin vakuuttavaa todistetta kaikkien pelastumisesta, että Kirkon Traditio isolla ja pienellä t:llä menee sen hyväksymään, niin miun on vaikea lopulta uskoa kaikkien pelastumiseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      ”Koska luotamme Jumalan ehtymättömän rakkauden vetovoimaan, uskallamme toivoa – ei sen enempää – että lopussa huomaamme ettei helvetissä ole ketään”, opetti Kallistos Ware hyvin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Khrysostomoksen sanoin; ”Jos siitä vaikenet, sammutatko siten helvetin tulen?”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Bulgakov ja muut vakavasti otettavat universalistit eivät kiistä helvettiä. Sen ikuisuuden kylläkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kylliäinen: ”Ajatus siitä, että rakastava ja armahtava Jumala sallisi yhdenkään luoduistaan joutua iankaikkiseen kadotukseen, ei yksinkertaisesti voi olla tosi.” Onko edellisessä kuitenkin unohdettu jotakin hyvin oleellista. Jumalan vastustaja, persoona ajan ulkopuolella ja ajassa luopuessaan Jumalasta ajautui välttämättömyyden pakosta infernaaliseen syvyyteen. Mikä on avain ulos. Jumalan vastuu?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Paholaisen pelastumista monet universalistit ovat pohtineet paljon, myös Bulgakov. Eivät siis ole unohtaneet häntä. En kuitenkaan muista Kylliäisen antia asiassa. Voisin kirjoittaa Bulgakovin opetuksesta asiassa. Kiitos vinkistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Anssi Saarela sanoo:

      Miten määräaikaisen helvetin käsite eroaa katolisesta kiirastuliopista, jonka ortodoksinen kirkko yleensä hylkää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      ”Opetus helvetistä on muuttunut yhä enemmän kiirastulimaiseksi, parantavalla poltteella, kuten jo Sergei Bulgakov olisi halunnut 1900-luvun alkupuolella”, kirjoitin täällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Lars, aihe on mielenkiintoinen ja tietenkin varsin syväulotteinen. Bulgakovin ajattelun avaaminen tältä osin voisi hyvin palvella lukijoita. Ongelma on hieman se, että suomeksi Bulgakovista ja hänen ajattelustaan ei kaiketi ole kuin tuo yksi netissä oleva julkaisu, johon aiemmin viittasit.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Bulgakovista ei ole suomeksi paljon. Purmosen väitöskirja tärkeä lisä.

      Bulgakovin optimisesta visiosta suomeksi voi lukea täältä.

      Bulgakov esiintyy myös yhden pyhän elämänkerrassa.

      Tässä teoksessa on oma lukunsa Bulgakovista.

      Ilmoita asiaton kommentti