Juhani Lavanko: Uusi avioliittokäsitys – nykyisen tilalle vai rinnalle?

Keskustelu kirkollisen vihkimisoikeuden mahdollisen laajentamisen perusteista on tänä vuonna käynnistynyt vauhdikkaasti emeritusarkkipiispa John Vikströmin avauspuheenvuorolla Suomen Kuvalehdessä ja Kanavassa [sekä Kotimaassa]. Keskustelua ovat jatkaneet emeritusprofessori Miikka Ruokanen ja emerituspiispa Eero Huovinen. Iloitsen viisaiden emeritusten puheenvuoroista. Heillä on näkemyseroja. Heitä yhdistää rakentavan vuoropuhelun taito. He innostavat keskustelemaan.

Suomessa samaa sukupuolta olevien avioliiton solmiminen on ollut juridisesti mahdollista vuodesta 2017 alkaen. Evankelisluterilaisella kirkolla on valtiovallan myöntämä avioliittoon vihkimisoikeus. Valtiovalta ei ole asettanut kirkon vihkimisoikeudelle reunaehtoa, joka vaatii vihkimään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.

Painetta muutokseen kuitenkin on. Sitä aiheuttaa näkemys, jonka mukaan seksuaalisen tasa-arvon toteutuminen kirkossa edellyttää samasukupuolisten kirkollisen avioliittoon vihkimisen hyväksymistä. Tämä on nopeiden asennemuutosten vuosituhat. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka evankelisluterilainen kirkko ei ole antanut papeille oikeutta samaa sukupuolta olevien kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Myös Suomessa samasukupuolisten kirkollisen avioliittoon vihkimisen mahdollistava kirkkolain muutos lienee edessä. Vuodesta toiseen jatkuva viivytystaistelu sitoo kirkollisten toimijoiden voimavaroja ja hidastaa kirkon tarttumista muihin haasteisiin.

Kirkko on uskonnollinen katsomusyhteisö. Uskottava katsomusyhteisö perustelee opilliset linjauksensa. Jos kristillinen kirkko ei perustele linjauksiaan teologisesti, se ei ole uskollinen tehtävälleen. Yhteiskunnallinen tasa-arvovaatimus ei ole riittävä peruste samaa sukupuolta olevien kirkolliselle vihkimiselle. Tasa-arvon toteutumisen lisäksi tarvitaan myös teologisia perusteluja. Näistä syistä keskustelu vihkimisoikeuden laajentamisen taustalla olevista avioliittokäsityksistä ei ole teologista saivartelua eikä hiusten halkomista. Vihittäviä kiinnostanee tietää, millä perusteilla pappi vihkii heidät avioliittoon. Vihkimistä edeltävä toimituskeskustelu jäänee sangen ohueksi, jos ainoa perustelu samaa sukupuolta olevan parin kirkolliselle vihkimiselle on yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttaminen kirkossa.

Vaatiiko samasukupuolisten kirkollisen avioliittoon vihkimisen hyväksyminen eri sukupuolta olevien kirkollisen avioliittoon vihkimisen taustalla olevan avioliittokäsityksen kumoamista ja korvaamista sukupuolineutraalilla avioliittokäsityksellä? Tämä on keskeinen kysymys. Mielestäni sukupuolineutraali on tässä asiayhteydessä epäonnistunut käsite. Sukupuolineutraalin käsite tuo mieleen sukupuoleen liittyviä kysymyksiä väheksyvän asenteen. Se assosioi ajattelemaan, että sukupuolella ei ole merkitystä. Vielä rajummat askeleet sukupuolen merkityksen väheksymisen tiellä ovat asenteellinen sukupuolisokeus, joka kieltää näkemästä sukupuolten väliset erot sekä sukupuolikuurous tai -mykkyys, joka kieltäytyy kuulemasta ja puhumasta sukupuolesta ja sen merkityksestä.

Tasa-arvoisen avioliiton käsite ei synnytä tällaisia mielleyhtymiä. Syntymälahjana saatu ja elämänkaaren eri vaiheissa muotoutuva seksuaalinen identiteetti on ihmisen kokonaisidentiteetin merkityksellinen osa-alue. Sukupuoliset suuntautuneisuudet ilmentävät luomakunnassa vallitsevaa diversiteettiä, monimuotoisuuden rikkautta. Vierastan ajatusta kirkollisen avioliittokäsityksen laajentamisesta sukupuolineutraaliksi. Raamattu ja kirkon traditio tuntevat vain heteroavioliiton. Homoavioliitto on uusi tulokas. Kirkollisen avioliittokäsityksen laajentaminen sukupuolineutraaliksi ei tee oikeutta heteroavioliitolle eikä homoavioliitolle. Niiden pakottaminen yhteen ja samaan avioliittokäsitykseen jyrää alleen kummankin avioliiton erityislaadun.

Samaa ja eri sukupuolta olevien parien kirkollisen avioliittoon vihkimisen teologiset perustelut ovat erilaisia. Samasukupuolisten kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle tulkinnan horisontissa löytyvät raamatulliset perustelut ovat eettisiä. Ne kumpuavat rakkauden sanomasta. Perustavanlaatuisella tavalla erilaisten Raamatusta ja kirkon traditiosta nousevien sekä muiden yksilö- ja sosiaalieettisten argumenttien pohjalta päädytään kahteen teologisilta perusteiltaan erilaiseen avioliittokäsitykseen. Toinen on perusta eri sukupuolta olevien ja toinen on perusta samaa sukupuolta olevien kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle. Kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallilla Suomen evankelisluterilainen kirkko välttää teologiset karikot ja säilyttää uskottavuutensa.

Juhani Lavanko, kirkkoherra

Kirjoitus julkaistu myös 27.2. Kalevassa

29 kommenttia

  • Erkko Järvinen sanoo:

    Miksi pitäisi Raamatunmukainen avioliitto korvata jollakin muulla, kuin miehen ja naisen välisellä avioliitolla? Jumala on luvannut pitää huolta miehen ja naisen yhteisestä avioliitosta, johon Jumala on sitoutunut. Jumala on ilmaissut kantansa homo/ lesbo suhteiseen liittoon Room.1:24–32.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kukaan ei ole korvaamassa kahden heteron avioliittoa yhtään millään eikä mitenkään. Kas kun1+1 = 2 ja (1+1)+(1+1)= 4 eikä esimerkiksi 3. Kyseessä ei siis ole Erkko vähennyslasku vaan yhteenlasku…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Seppo Heinola

      Erkko Järvinen ei varmaankaan viitannut kenenkään yksittäisen pariskunnan avioliittoon, vaan kirkon nykyiseen Raamatunmukaisen avioliittokäsitykseen.

      Uskommeko sitten Raamatun sanomaan tai emme, Raamatun sisältö on tältä osin melko selkeä. Olisimme itsellemme epärehellisiä väittäessämme jotain muuta. Jos sitä vastoin esimerkiksi oikeudenmukaisuuskäsityksemme nojalla teemme tietoisen poikkeaman Raamatun traditiosta, niin tämä on syytä avoimesti ilmaista. Jää sitten kunkin omassatunnossaan pohdittavaksi, voidaanko tämän kaltainen poikkeama tehdä. Kenen omatunto on asiassa sidottu, älköön häntä muuhun velvoitettako.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Erkko Järvinen, viittaamasi kohta Roomalaiskirjeesta alkaa: “Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan.” Keitä tarkoitetaan? Se selviää edellisistä jakeista: “Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.” Kyseessä ei siis ole Jumalan kanta minkäänlaisiin rakkauteen perustuviin liittoihin vaan jumalattomuuteen ja epäjumalanpalvelukseen. Pidän tärkeänä ilmaisua: ‘ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen’. Homoseksuaalille on luonnollista hakeutua yhteyteen saman sukupuolen edustajan kanssa. Vaatimus toimia vastoin synnynnäistä suuntautumista on mielestäni Roomalaiskirjeessä esitetyn ajatuksen vastaista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      Kommenttina siihen, mitä Martti Pentti edellä kirjoittaa:

      Homona en ole “luopunut” mistään enkä “vaihtanut” mitään, vaan olen 14-vuotiaasta tiennyt ja osannut nimetä sen, millainen olen, ja elänyt elämäni sen mukaisesti – homona.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Raamatun sisältö on tältä osin melko selkeä. Olisimme itsellemme epärehellisiä väittäessämme jotain muuta.

      Luomiskertomukseen sekä alkutekstinä että heprealaisten rabbien tulkitsemana tutustuttuani voin perustellusti todeta että ainakaan ko. kertomukset eivät anna ‘selkeää’ kuvaa mistään avioliitosta. Siinä kun kuvataan alun perin andorogyynin ihmisen kehittyminen kaksineuvoisesta yksineuvoiseksi ja kuvata se, että ‘apuna’ ihmiselle ei voi olla eläin vaan sama laji pariutukoon saman lajin kanssa. Huomattava että ko ‘apu’ sanaa (erez) käytetään ko kontekstissa sekä ihmiseen että eläimeen liittyen. On merkittävää, että avioliitosta käytetään sanaa berith, jonka solmivat myös Daavid ja Joonatan!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erinomainen ja selkeä kirjoitus! Tältä pohjalta asiaa tulisi kirkossamme viedä eteenpäin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Lavanko sanoo:

      Vaikuttaa saamani palautteen perusteella siltä, että Raamattuun ja kirkon traditioon perustuvien kahden eri tulokulman hyväksyminen Suomen evankelisluterilaisen kikon tasa-arvoisen kirkollisen avioliittoon vihkimisen perustaksi ei kelpaa/ riitä niille, jotka pitävät homo- ja heteroavioliiton erityislaadun tunnustamista/ ääneen lausumista sukupuolisyrjintänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.