Kuvassa vaimoni prinsessa Colette Ahvenanmaalla Kumlingessa 14.7.2019. Kävimme siellä lomailemassa keskellä sydänkesää. Ihanan meren rannalla yövyimme. Tuli hyvä mieli.
Toimin Kumlingen kirkkoherrana yli 40 vuotta sitten. Siellä on kaunis kirkko, saariston helmi, jossa on täydellinen sarja seinämaalauksia oikeaoppisesti järjestettyinä. Kuvat kertovat koko pelastushistorian maailman luomisesta viimeiseen tuomioon ja taivaan iloon asti.
SUNNUNTAI 23.4.2023
2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini)
Hyvä paimen
Vietin usein aikaani meren rannalla. Aaltoja katselin. Saariston valtaisaa kauneutta ihailin. Luonnon upeutta, laajojen vesien ja läheisten saarten kokonaisuudesta syvästi iloitsin.
Kaiken Jumala on luonut kauniisti aikanaan. Kiitollisuus täytti mieleni.
Sirakin kirjassakin kerrotaan merestä ja sen rantahiekasta. Vetten äärellä voi rauhassa miettiä elämänsä rajallisuutta ikuisuuden rinnalla. Rantakivien ja hiekan murusten läheisyys kertoo, että iankaikkisuus on paljon enemmän kuin ajan rahtu, jonka elämme.
Kuin hiekanjyvä, kuin pisara meressä
ovat vuotemme vähäiset yhden ikuisuuden päivän rinnalla.
Olen kiitollinen Jumalalle kaikesta, mitä hän on elämääni antanut. Paljon iloa ja kauniita päiviä. Paljon myös surun hetkiä, vaivaa ja kovaa työtä. Mutta jotenkin näin vanhempana elämänsä kulkua miettiessään tulee mieleeni räsymaton tarina. Äitini aikoinaan oli innokas räsymattojen kutoja. Niissä vaaleammat ja tummemmat raidat vuorottelevat. Molemmat yhdessä muodostavat maton värimaailman. Näin myös elämän ilot ja kolhut yhdessä kertovat Jumalan huolenpidosta jokaisena elämämme hetkenä.
Siksi Herra on kärsivällinen
ja vuodattaa hyvyyttään ihmisille.
Evankeliumin ydin on iloinen sanoma Jumalan hyvyydestä ja laupeudesta. Jumala on armollinen. Hän rakastaa meitä luomiaan ihmisiä. Meidän pelastuksemme tähden hän antoi Jeesuksen tulla maailmaamme. Jeesus opetti, auttoi hädässä olevia, kärsi, kuoli ja haudattiin. Hän myös nousi kuolleista. Tästä kertoo pääsiäinen, ja tästä muistuttaa koko pääsiäiskausi aina helluntaihin saakka. Kristus nousi kuolleista, kuolemallla kuoleman voitti. Näin Jumalan hellä huolenpito koitui koko ihmiskunnan toivon perustaksi.
Ihmisen myötätunto ulottuu lähimmäiseen
mutta Herran laupeus kaikkeen mikä elää.
Hän nuhtelee, kasvattaa ja opettaa,
paimenen tavoin hän johtaa laumansa kotiin.
Kumlingen kirkossa enkelit ja perille päässeet Jumalan pyhät kantavat stoolaansa ristissä. Sanoma on selkeä. Jumalan kansa pääsee perille Kristuksen sovintotyön tuoman sovinnon perusteella. Jeesuksen ristillä meidänkin taivaspaikkamme lunastettiin ja hänen ylösnousemuksensa osallisuudessa meillekin on Jumalan kirkkauden säteily pilkottamassa ja kerran se aukeaa ikuisen ilon ja riemun täyteyteen Jumalan äärettömän autuuden avautuessa meillekin. Jumalan lapsille kaikista kansoista.
Sunnuntain apokryfiteksti
Sir. 18:8–14
Mikä on ihminen? Mihin hänestä on?
Mitä painaa hänen hyvyytensä tai pahuutensa?
Sadan vuoden ikää pidetään pitkänä
mutta kuolonunen pituus jää kaikilta määrittämättä.
Kuin hiekanjyvä, kuin pisara meressä
ovat vuotemme vähäiset yhden ikuisuuden päivän rinnalla.
Siksi Herra on kärsivällinen
ja vuodattaa hyvyyttään ihmisille.
Hän näkee ja tietää, kuinka kova heidän loppunsa on,
ja siksi hän on avokätinen laupeudessaan.
Ihmisen myötätunto ulottuu lähimmäiseen
mutta Herran laupeus kaikkeen mikä elää.
Hän nuhtelee, kasvattaa ja opettaa,
paimenen tavoin hän johtaa laumansa kotiin.
Hän armahtaa niitä, jotka ottavat kasvatuksen vastaan
ja auliisti noudattavat hänen käskyjään.
.
Hyvän Paimenen sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-23-4-2023/
Sirakin kirjaa voi lukea täältä luvusta 18 alkaen
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/SIR.18/
Vanhempia suomennoksia vuosilta 1642, 1776 ja 1938 voi lukea Finbiblen sivustolta. Panen viittauksen vuoden 1642 käännökseen. Siitä sitten voi siirtyä toisiin käännöksiin.
https://www.finbible.fi/Biblia1642/Apokryfikirjat/jesus_sirach_18.htm
Matias Roto mitä blogisi lopussa oleva:
””Hän nuhtelee, kasvattaa ja opettaa,
paimenen tavoin hän johtaa laumansa kotiin.
Hän armahtaa niitä, jotka ottavat kasvatuksen vastaan
ja auliisti noudattavat hänen käskyjään.””
tarkoittaa?
Ari
Kiitos hyvästä kysymyksestä.
Vastaan myöhemmin tämän päivän aikana sopivan hetken koittaessa, jos Herra suo.
Ari
Nyt tuli sopiva taukokohta muista hommista
Jeesus Siirakinpojan kirja on syntynyt toisen esikristillisen vuosisadan alkupuolella sen jälkeen, kun Juudea siirtyi nykyisen Egyptin alaisuudesta nykyisen Syyrian alaisuuteen ennen Antiokus IV Epifanen sortaokautta.
Tuolloin jo nykyiset Viisi Mooseksen kirjaa eli Toora eli Laki oli jo tullut kaikkien juutalaisten pyhäksi Raamatuksi. Jeesus Siirakin poika kirjoitti Sirakin kirjan hepreaksi. Hänen pojanpoikansa käänsi sen kreikaksi. Se on säilynyt kokonaisuudessaan kreikankielissä Septuaginta käännöksessä, joka myös muodostui alkukirkon lähetystyön perustavaksi Raamatuksi Rooman valtakunnan alueella. Hepreaksi on säilynyt vain katkelmia.
Jeesus Siirakin poika oli hyvin raamatullinen mies. Hän oli paljon tutkinut aikansa Raamattua eli Tooraa eli Laki, siis Viittä Mooseksen kirjaa. Tämä kokonainen tuon ajan Raamattu oli hänen elämänsä ohjenuorana.
Sirakin kirjasta tulee kuitenkin esille se, että hän siteerasi Tooraa hyvin vapaasti. Kussakin tilanteessa hän toi sen ilmauksista esille sen puolen merkityskenttää, mikä sopi juuri hänen käsittelemäänsä ajatuksen kohtaan. Hän siis ikään kuin puki tekstin kulloistakin tilaisuutta varten erikseen, jotta se mahdollisimman hyvin voisi esiintyä käsiteltävässä kohdassa lausuttuna.
Tässäkin kysymässäsi kohdassa hän käyttää Tooran -sanan merkityskentän toisia ulottuvuuksia hyväkseen puhumalla nuhtelusta, kasvattamisesta, opettamisesta ja kuvatessaan Raamatun antavan opastusta ja lohtua elämään kuin hyvä paimen pitää huolta omasta laumastaan.
Niin kuin samoihin aikoihin syntyneessä psalmissa 119 tuon ajan koko Raamattua nimitetään kahdeksalla eri nimityksellä: laki, todistus, tie, asetus, käsky, hepreaksi vielä toinen käsky -sana, oikeus, ja hepreaksi vielä kolmas käsky -sana. Nämä toistuvat psalmissa 119 peräti 22 kertaa, kussakin säkeistössä eri järjestyksessä.
Yhtä näistä kolmesta heprean käsky -sanaa vastaa tuo säe ”auliisti noudattavat hänen käskyjään.” mikä on käännetty Jeesus Siirakin pojanpojan kreikankielisestä käännöksestä.
Koko tämän kokonaisuuden keskeinen ajatus on se, että on siunattua ottaa Raamatun sana todesta. Tutkia Pyhää kirjaa alati mielessään. Seurata sen opetuksia ja turvautua Jumalaan ja hänen huolenpitoonsa, josta Jumalan ilmoituksen sana alati puhuu.
Erityinen paino tässä yhteydessä on koko tuon kokonaisuuden keskeinen persoona. Vaikka paikka muutoin puhuukin koko tuon ajan Raamatusta eli Jumalan Pyhästä sanasta, niin kaiken keskellä on tärkeintä huomata HÄNETjoka sanassaan puhuu: Jumala. Jumalan kunnioitus siis on kaikkein tärkein asia. Jumala itse on sanansa takeena. Koska hän on ikuinen, niin myös hänen sanansa on luotettava. Koska hän itse toimii, niin myös hänen sanansa on voimallinen ja suuria aikaan. Paimen ei jätä työtään kesken, niin ei Jumalakaan, vaan hän pitää huolta meistä koko elämämme ajan aina perille asti taivaan kotiin saakka.
”Jeesus johtaa omansa kotiin ”
Tämä lienee yritys kertoa Joosuasta esikuvallisena, koska Joosua johdatti kansan viimeisen virran yli. Meren jälkeen oli vielä Jordan virta, joka piti ylittää. Kansa ei kuitenkaan ollut kuollut tuossa vaiheessa ja valtakunta jonne he menivät oli luvattu maa, ja ikuinen valtakunta. Sukupolvet vaihtuvat, mutta Israel pysyy.
Jeesuksen kerrtotaan johdattavan ihmiset tuonelan virran yli, toiselle rannalle.
Mistä tuonelan virta, kuoleman virta, tuli kristilliseen ajatteluun? Luulen sen tulleen Egyptistä ja Niilistä, koska Egyptissä kuolleiden valtakunta, eli Lännen maa, oli Niilin toisella puolella. Muumioidut ruumiit vietiin laivalla toiselle rannalle, tai myös muumiointi, eli ikuistaminen saattoi tapahtua toisella puolella. Lautturit olivat työtekijöitä ja heille maksettiin lautturimaksu.
Lännen maa, eli kuolleiden valtakunta oli myös eläville paikka, josta ei ollut paluuta. Lännen maahan hautatyötä tekemään menneet tulivat tietoisiksi haudoista ja niiden rikkauksista, joten he eivät saaneet palata sieltä koskaan, etteivät ryhtyisi haudan ryöstäjiksi. Heillä luvattu elinkeino mallasjuomineen, oli houkutin, jonka takia ihmiset lähtivät hautoja rakentamaan ja koristelemaan.
Ehkä heille luvattiin uskollisesta palvelusta ja elämänsä uhraamisesta faaraolle, , hautapaikka faaraonsa läheisyydessä, kuten myös ikuisuus kuninkaansa herätessä kuvitellussa tulevassa valtakunnassa, joka siis nyt näyttäytyy Kairossa olevana museona, jonne heidänkin luitaan päätyy, kaiken kullan, ja muun kiinnostavan tavaran sekaan.
Kannattaa muistaa, että he uskoivat Faaraon olevan jumala, tai jumalan poika.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
1)
Esille panemassani tekstissä ei puhuta kuoleman virrasta. Meren pisaroita käytetään vain käsittämättömän suuren määrän ilmaukseen. Toisena vertailukohtana on autiomaan aavassa maisemassa yhden hiekanmurusen olemassaolo.
Abrahamin aikana taivaan tähtiä käytettiin samassa suuren määrän kuvauksessa vertailukohtana
1.Mooseksen kirja:
15:5 Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea”. Ja hän sanoi hänelle: ”Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä”.
16:10 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: ”Minä teen sinun jälkeläistesi luvun niin suureksi, ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden”.
2)
Puhe kuoleman virrasta on ikivanha uskomus. Sinä kerrot muinaisesta egyptiläisestä perinteestä. Kreikkalaisilla oli oma tarinan muotonsa samasta aiheesta. Juutalaisuudessa ei vastaavaa mielikuvaa käytetty, mutta evankeliumin levitessä kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriyhteyteen se muodostui yhdeksi kansanomaiseksi tarinaperinteeksi.
Suomalaisessa kansanperinteessä vastaava motiivi tulee esille mm Lemminkäisen äidin tarinassa, josta Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897 on yksi maamme maalaustaiteen historian merkittävimpiä maalauksia.
3)
Joosua nimi on tuhat vuotta myöhäisempi ääntämismuoto Mooseksen seuraajan nimestä verrattuna Jeesus Siirakin aikaan toisen esikristillisen vuosisadan alkupuolella tai meidän Vapahtajamme aikaan.
Käyttääkseni vertausta nimestä: Stefanos — Stefanus —-> Etienne.
Jeesus nimi on vanhempi muoto, kuten Stefanos Vapahtajamme elinaikaan tai Stefanus keskiajan Euroopassa ja niin uudempi ääntämismuoto Joosua on kuin nykyranskan ääntämismuoto Etienne samasta nimestä.
Matias
Et puhunut tuonelan virrasta, se on totta, mutta puhuit kotiin viemisestä, ja se koti lienee kuitenkin tuonelan virran tuolla puolen, eli kuoleman jälkeen. Jos virta on jäänyt pois tarustosta, ja valittu lentoliikenne, niin jääköön, en minä sitä totena kertonutkaan. Eihän meillä kukaan enää laita kolikoita vainajan silmien päälle lautturimaksuksi, mutta sellainenkin tapa on ollut.
Tarina kertoo, että eräällä toisen ’rodun’ henkilöllä oli kymmenen poikaa. Isä kuoli ja pojat sopivat, että jokainen antaa satasen isälle mukaan, jos vaikka kyytimaksua jossain kysytään.
Yksitellen pojat pudottivat satasen isä avonaiseen arkkuun, kunne tuli kymmenennen pojan vuoro. Hän otti ne sataset ja kirjoitti tilalle tonnin shekin.
Tarina ei kerro, että tuliko shekille lunastajaa ja mitä vainaja sillä sai.
Tarja
Kiitos mielenkiintoisesta ja vitsikkäästä tarinasta.
Tuonelan virran symboliikkaa en osaa yhdistää ikivanhaan juutalaiseen tapaan kuvata ikuisen elämän iloa.
Mielestäni kotiin vientiä kuvaa paremmin se, kun Eleasar vei Rebekan Isakin luo kotiin tämän edesmenneen äidin telttaan ja näin he molemmat saivat iloisen tyydytyksen elämäänsä. Raamattuhan puhuu taivaan ilosta verraten sitä hääjuhlaan.
Toinen ilmaus kotiin menosta on varsinkin patriarkkojen aikana käytössä ollut sanonta
isiensä luo siirtymisestä. Siinä sukupolvien ketjun koti-ikävä saa täyttymyksensä jokaisen sukupolven aikana, kun ainaa uusi jälkeläisten polvi tulee ilahduttamaan edellisten polvien ikirauhan kotiin yhteiseen iloon ja täydellisen onnen yhteisöön.
Matias
”Puhe kuoleman virrasta on ikivanha uskomus. Sinä kerrot muinaisesta egyptiläisestä perinteestä.”
En kertonut, vaan kerroin, että vainajat haudattiin Niilin toiselle puolelle, jota sanottiin kuninkaiden laaksoksi, lännen maaksi, ym. Kerroin vain, että tarina tuonelan virrasta on voinut saada alkunsa egyptiäisestä tavasta toimia, eli ruumiiden kuljettamisesta virran yli.
Niili ei heille ole kuoleman virta, vaan Elämän virta, koska se tulvii ja kuljettaa hedelmällistä lietettä ja mahdollistaa satoisan maanviljelyn alueella.
Tarja
Kiitos täsmennyksestä. Eipä tullut mieleeni tarkistaa tässä mainitsemaasi näkökulmaa egyptiläisessä perinteessä. Ajattelin, että kun sekä muinaisessa suomalaisessa että kreikkalaisessa mytologiassa tuo uskomus on esiintynyt, niin se voi olla yleisempikin kuin vain muutamien kulttuurien erityisuskomus.
Tästä syystä en lähtenyt tarkistamaan egyptiläisen mytologian uskomuksia.
Tarja
Jatkoa
Muistelin vain, miten Rostislav Holthoer, 29.7.1937 – 28.4.1997, egyptologian luennollaan kertoi Niilin virran toisella puolella olevista haudoista ja kylien asutuksesta. Joitain tuohon kulttuuriin kuuluvista kuoleman jälkeisistä uskomuksista hän puhui, mutta en enää muista kaikkia yksityiskohtia.
Eilen sunnuntaina 16.4.2023 televisiosta tuli Färsaarilla pidetty yhteinen pohjoismainen jumalanpalvelus, jossa käytettiin useampia pohjoismaisia kieliä.
Tässä luetteloa skandinavisilla kielillä
apokryfikirjojen nettiosoitteista viitaten Sirakin kirjan lukuun 18:
Toiseen kotimaiseen kieleemme ruotsiksi käännös 2000
https://raamattu.fi/raamattu/B2000/SIR.18/
Norjaksi viittaus kahteen käännökseen
https://bibel.no/nettbibelen?
=SIR&chapter=18&slang=nynorsk78&sdeut=true
https://bibel.no/nettbibelen?book=SIR&chapter=18&slang=nynorsk11
Islanniksi
https://biblian.is/biblian/siraksbok-18-kafli/
Tanskaksi
https://www.bibelselskabet.dk/brugbibelen/bibelenonline/Sir/18
Tässä edelleen viitteitä eri kielien käännöksiin
Aloittakaamme naapurimme kielellä viroksi
https://www.piibel.net/srk-18.html
Jatkakaamme sitten yleisimmällä vieraan kielen opiskelusta kouluissamme: englannin kielellä
Englanniksi Sirakin kirja luettuna ja tekstinä
https://www.youtube.com/watch?v=9brzx96jevc
Kohdassa 1.07.48 on kuultavissa luku 18
Saksaksi
https://www.katholisch.de/bibel/28-sirach-18
Hollanniksi
https://debijbel.nl/bijbel/NBV21/SIR.18/Sirach-18
Kreikankielinen teksti yhdessä englanninkielisen rinnakkaistekstin kanssa
https://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/septuagint/chapter.asp?book=30&page=18
Tässä kreikankielinen teksti helposti luku luvulta luettavaksi
https://www.motorera.com/greek/apocrypha/sir18.html
Latinankielinen Vulgata
https://vulgate.org/ot/ecclesiasticus_18.htm
Italian kielinen
http://www.johnhurt.com/johnhurt.com/italian/B68C018.htm
Espanjaksi
https://www.truthandlifeapp.com/WebBibleES/WebPlayer.aspx?bbNum=26018&bVerse=18&F=cbBookPickResult
Etelä-Amerikan espanjaksi
https://www.bibliacatolica.com.br/biblia-latinoamericana/siracides-eclesiastico/18/
Ranskaksi sivusto Association Épiscopale Liturgique
pour les pays Francophones
https://www.aelf.org/bible/Si/18
Kirkkoslaavin kielellä Sirakin kirja
Vanhemmalla kirjoitusasulla
https://www.puhtitsa.ee/library/bible_csl/sir.pdf
Luku 18 sivulla 48 – 149
Ukrainan kielellä
https://bible-lessons.in.ua/bible/old/book28/gl18.html
Toinen käännös ukrainaksi
https://parafia.org.ua/biblioteka/svyate-pysmo/bibliya-upts-kp/knyha-premudrosty-isusa-syna-syrahovoho/#glava18
Kroatiaksi
https://www.bibliacatolica.com.br/es/biblija-hrvatski/knjiga-sirahova/18/
Puolaksi
https://biblia.deon.pl/rozdzial.php?id=608
”Vaan mikä on mun edessän´ , joka niin kovin pauhaa? Se onpi virta kuoleman, joka mun laskee rauhaan./ Jo yli virran siintääpi ihana rauhan ranta, maast´ jonka Isä Jumala lapsilleen armost´ antaa. / Sen ihanuutta kertoa, ei taida kieli mulla, vaikk´ sydämeni useesti tuntee sen suloisuutta. /Siell´ ristikin jo poissa on, ei vaivaa kiusauskaan, ei vuoda siellä kyyneleet, ei nouse huokauskaan.”(SL)
Valma
Kiitos ihanasta tekstistä!
Se kertoo, kuinka ihana on meidän toivomme ja miten sen täyttymys on täydellinen.
Ossi Elokas antoi muistoksi tämän suomentamansa Negro spirituaalin lähtiäisjuhlassa Töölön seurakunnasta 3.8.1970. Ossi oli sovittanut tämän Suomen kanttorikuorolle . 1. Oon kurja, outo matkalainen ja kautta vaivan vaellan. Mutt´ olo täysin toisenlainen, on luona Herran, rakkahan. Jo kohta silmäni mä suljen, käyn luokse armaan Isäni: nyt yli JORDANIN mä kuljen, saan nähdä uuden kotini.
2. Mua synkät varjot ahdstavat, mä kaipaan riemuun taivahan. Nyt kultapellot avautuvat ja saavun Herran turvahan. Kun vihdoin silmäni mä suljen, oon luona armaan äitini; nyt yli JORDANIN mä kuljen saan nähdä uuden kotini. 3. Mä olen päässyt tuskistani ja nukun turvaan Jeesuksen. Pois kirpos vaivat ruumiistani, nyt sielussani riemuitsen. Soi kiitoslaulu Korkeimmalle. Hän otti pois mun syntini. Nyt riemuin kuljen JORDANILLE ja saavun uuteen kotiini. (Lauloin tätä hautajaisissa: Hannu lauloi isäni hautajaisissa)
Valma
Kiitos sinulle todella sydämelllisestä laulusta, jossa tulevoisuuden toivo on todella kauniilla tavalla sanoitettu. On todella lohduttavaa.
Kiitos myös muistojesi kertomisesta, mikä tuo tämän laulun vielä läheisemmäksi.
Olen lukenut ja/tai äänikirjana kuunnellut Roomalaiskirjeen lukua kahdeksan.
Jos Jumala suo, niin 8.5.2023 klo 11.00 saarnaan Room. 8:9-11 tekstistä Lammin kirkossa sotiemme veteraanijärjestöjen piirikunnallisessa kirkkojuhlassa.
Tässä on luetteloa nettiosoitteista muutamien suomensukuisten kielten kuuntelua varten.
Vienankarjalaksi
http://listen.bible.is/bible/KRLNEW/ROM/8?audio_type=audio
Vepsäksi
http://listen.bible.is/bible/VEPIBT/ROM/8?audio_type=audio_drama
Unkariksi
http://listen.bible.is/bible/HUNHUN/ROM/8