Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja minä

Jumala, Herra Jeesus Kristus ristiinnaulittiin Golgatalla koko maailman syntien tähden, myös sinun ja minun syntien tähden.

Ristillä, Herra Jeesus Kristus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät”. (Luuk. 23:34)

Mitä sinulle Jeesuksen risti merkitsee?

Miksi Jeesuksen risti halutaan (tai ei haluta) unohtaa tai ohittaa? 

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

. . . . .

Seuraavat blogit:

Kristillinen avioliitto – Lutherin rukous  (18.4.2017)
Kirkko  (5.5.2017)

  1. Jossain laulussa toistetaan halusta päästä lähemmäksi Jumalaa. Minun kaipaukseni on päästä käsittämään yhä syvemmin ristin salaisuutta. Kohdata siinä Jumalan suuri rakkaus ja yhä paremmin käsittää se Jumalan voima, jonka hän on tähän ristiin kätkenyt. Jotta tuo valtava voima voisi tulla omaksi voimakseni. Voidakseni kohdata kaiken sen kärsimyksen ja vaivan, joka minuakin odottaa. Suostua siihen ja iloita kärsimyksestä, jossa saan olla osallisena Hänen tuskistaan.

    On valtava paradoksi siinä, että suurimpaan hätään ja kärsimykseen Jumala on ristin sanoman kautta kätkenyt suurimman aarteensa. Haluaisimme tietenkin olla mahdollisimman kaukana kaikesta kärsimyksestä ja vaivasta. Silti Jumala on meihinkin kätkenyt suurimmat aarteensa juuri suurimpiin kärsimyksiin. Emme tahtoisi niitä enää esillä pitää, vaan piilottaisimme ne kaikki mieluummin selkämme taakse. Siellä elämämme tunkiolla kuitenkin kasvaa kaikki kauniimmat kukkaset. Niitä muut tahtoisivat päästä näkemään. Me kuitenkin ne peittelemme mahdollisimman tarkasti näkyvistä. Tahdomme näyttäytyä aivan toisessa valossa, kuin mitä todellisuudessa olemme.

    ”Totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka”. Kuinka vaikea onkaan kohdata oma pimeä puoli ja tunnustaa, ettei edes sitä tahdo katsella. Herran kasvot näkevät kaiken. Senkin mitä itse emme näe. Hyvistä töistämmekin on tehtävä parannusta.
    Miten mielellämme näkisimme nekin suurina ansioinamme. Hän näkee tarkasti ja terävästi. Risti avaa sydämen mätäpaiseet ja se kaikki saa valua risti juurelle.

    Kuinka hyvä onkaan tuossa ristin juurella levätä. Ei tarvitse itseään repiä ja yrittää omaatuntoaan puhdistaa. Ristin uhri on sen puolestani täydellisesti tehnyt. Saan omistaa uskolla Vapahtajani puhtauden ja pyhyyden.

    • ”Minun kaipaukseni on päästä käsittämään yhä syvemmin ristin salaisuutta. Kohdata siinä Jumalan suuri rakkaus ja yhä paremmin käsittää se Jumalan voima, jonka hän on tähän ristiin kätkenyt.”

      Pekka, kiitos erinomaisesta kommentista. Totta, näin se on.

      Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. (Gal. 2:19‭-‬20 FB38)

  2. Pekalta tyhjentävästi sanottu. Kuinka usein tämän tapaista julistusta enää kuulee?

    Joku pitää omassa huonoudessa rypemistä masentavana, mutta totuuden tuominen esiin, auttaa rehellisyydessä, juuri niitä, jotka kokevat olevansa epäkelpoja ja elämässään kaikessa muita huonompia, mutta ilo ja rauha löytyy juuri siinä Ristin suuruudessa, että maailmassa löytyy se yksi ja ainoa Ristin paikka, jossa syntinen saa lohdutuksen.

    Minua on lohduttanut niin monesti Jeesuksen sanat, jossa lainaa Jesajaa (Jes.53) : Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: ’Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon’. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt.” Luuk.22:37

    Ja sen jälkeen Luukas jatkaa, kun opetuslapset olisivat tarttuneet inhimilliseen lihan käsivarteen:
    Niin he sanoivat: ”Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa”. Mutta hän vastasi heille: ”Riittää”.
    Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
    Ja tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille: ”Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen”.
    Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili
    sanoen: ”Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun”.
    Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.
    Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan.
    Ja kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa tykö, tapasi hän heidät murheen tähden nukkumasta.
    Niin hän sanoi heille: ”Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” Luuk.22:38-46

    Meillä on monesti kiusaus siirtyä lihan tekoihin ja aloittaa hyvän ihmisen esittäminen, jolloin luovumme totuudesta ja olemme langenneet kiusaukseen, uskon taistelu on kovin taistelu, minkä me joudumme elämässämme kokemaan.

    Saatana on meidän ympärillämme jatkuvasti ja vaatii: Et kelpaa, tee jotain itsellesi, ei Jeesus riitä. Katso itseäsi, kuinka voisit muka olla Kristitty… Silloin tulee paikalle Herran Henki ja lohduttaa: Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin, katso Häneen, joka on vuotanut verensä sinun tähtesi, älä pelkkää, usko ainoastaan.

  3. Olen minäkin tullut joskus pohdiskelleeksi tuota Jeesuksen ristinkuolemaa.

    Jos nyt oletetaan, että Jeesus sovitti ristinkuolemallaan koko ihmiskunnan synnit ja rangaistus synnin tekemisestä on iankaikkinen kituminen ja uiskentelu helvetin tulisessa järvessä, niin miten on mahdollista, että Jeesus voisi sovittaa ihmisten synnit pelkällä ristinkuolemallaan?

    Rikoksestahan on kärsittävä se rangaistus, mikä sen sovittamiseksi on määrätty, joten eikö Jeesuksenkin pitäisi siinä tapauksessa, että sovittaisi ihmiskunnan synnit, olla kärsimässä niistä säädettyä rangaistusta iankaikkisesti helvetissä, eikä suinkaan istuskella Jumalan oikealla puolella tuomarin arvoon ylennettynä ja tuomitsemalla tämmöisiä pakanoita kuin minä sinne helvettiin?

    Taitaa olla lieventävä asianhaara, että Jesse oli Jumalan poika. Eräänlaista nepotismia sekin.

    • Kimmo ja Seppo kiitos pohdinnoista ja kysymyksestä.

      Jumalan Poika, Jumala Herra Jeesus Kristus kärsi meidän puolesta meidän syntiemme rangaistuksen. Jumala kuoli ristillä, haudattiin, voitti kuoleman ja Helvetin, ylösnousi kuolleista.

      Mikä teitä estää uskomasta Herran Jeesuksen Kristukseen, joka on Golgatalla hankkinut meille pelastuksen?

  4. Saman vastauksen annoin jo Kimmolle aiemminkin. Eli, siitähän juuri on kyse. Vapahtaja kärsi helvetin iankaikkisen rangaistuksen meidän puolestamme.
    Sitä millaisella logiikalla sillä puolella pelataan, ni sitä meille ei ole kerrottu.
    Joten siihen miten hän sen puolestamme parissa päivässä hoiti, ei ole vastausta tarjolla. Minulle riittää tieto, että Hän sovitti minun koko syntisen luontoni omalla kuolemallaan. Minun, jonka tulisi kärsiä iankaikkinen rangaistus pahuudestani.

    • Pekka: ”Eli, siitähän juuri on kyse. Vapahtaja kärsi helvetin iankaikkisen rangaistuksen meidän puolestamme.”

      Kovin oli siinä tapauksessa Jeesuksen aikana lyhyet iankaikkisuudet. Ei hän kärsinyt ainakaan Raamatun mukaan kuin pari päivää ristiinnaulittuna. Hän ei helvetissä tiettävästi edes käynyt, vaan nousi tarinan mukaan jo kolmantena päivänä taivaan iloihin tuomitsemaan meitä poloisia pakanoita iankaikkisesti helvettiin.

      Herroilla Pesonen ja Heinilä tuntuu oikeustaju ja logiikka pettävän nyt pahan kerran. Jos Jeesus kuittasi synneistäni minulle määrätyn iankaikkisen helvetinrangaistuksen parin päivän ristinkeikalla, niin silloinhan minun pitäisi selvitä samalla rangaistuksella ilman Jeesustakin. Onhan se ristiinnaulitseminen nyt monta kertaa lievempi tuomio kuin ikuisesti helvetissä kituminen. Ei se ole reilua, että Jeesus saa lievemmän rangaistuksen minun synneistä kuin mitä itse saisin – iankaikkisen helvetissä kitumisen.

    • Kimmo, mielenkiintoista pohdintaa. Jeesuksen asema ja voima on ihan erilainen kuin meidän. Kuolema eikä Helvetti häntä voittanut. Mikä meille ihmisille on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Synnitön Jeesus on kärsinyt kuoleman ja Helvetin tuskat – niin sinun kuin minunkin rangaistuksen. Näin paljon Jeesus sinuakin rakastaa.

      Kysymys on haluammeko päästä Taivaaseen vai kärsimään syntimme rangaistuksen?

    • Juha: ” Kuolema eikä Helvetti häntä voittanut.”

      Eihän tuo edes käynyt koko Helvetissä.

      Luulisi sinunkin, kirjaimellisesti Raamattuun uskovana kreationistina ihmettelevän ristiriitaa noiden tuomioiden välillä. Yhtäällä Raamatussa väitetään, että synnistä tuomitaan iankaikkiseen helvetin tuleen ja sitten Jumalan poika selvittää homman yhdellä ristinkuolemalla koko ihmiskunnan osalta.

    • Kiimmo, kiitos hyvästä pohdinnasta ja vaivannäöstä.

      Luterilaisen tunnustuksen mukaan, Jeesus kävi Helvetissä. Ihan kaikkea, en minäkään tiedä.

      .

      9. Kristuksen laskeutuminen helvettiin

      Eivät ainoastaan muutamat meikäläiset vaan jo vanhat kristilliset kirkon opettajat ovat eri tavoin selittäneet sitä uskonkohtaa, jonka mukaan Kristus astui alas helvettiin. Niinpä me tässäkin kysymyksessä jäämme pitämään kiinni yksinkertaisesta kristillisestä uskostamme ”Minä uskon Herraan Kristukseen, Jumalan Poikaan, joka on kuollut, haudattu ja astunut helvettiin.” Noudatamme näin tohtori Lutherin neuvoa, jonka hän meille antaa siinä Kristuksen helvettiin astumista käsittelevässä saarnassa, jonka hän v. 1533 piti Torgaun linnassa. Tunnustus erottaa Kristuksen hautaamisen ja helvettiin astumisen eri uskonkohdaksi. Siinä lausumme julki yksinkertaisen uskomme, jonka mukaan Kristuksen koko persoona, Jumala ja ihminen, on hautauksen jälkeen astunut alas helvettiin, voittanut Perkeleen, kukistanut helvetin vallan ja riistänyt Perkeleeltä koko hänen mahtinsa.

      Me emme saa ”rasittaa itseämme yrittämällä syvällisesti ja terävästi pohtien saada selville, kuinka se oikein tapahtui”, sillä tämä uskonkohta ei ole ”järjen ja viisauden aistin” tajuttavissa. Yhtä huonostihan me ymmärrämme edellistä uskonkohtaa, sitä kuinka Kristus istuutui Jumalan kaikkivaltiaan voiman ja majesteetin oikealle puolelle. Meidän on määrä vain uskoa ja pitää kiinni sanasta. Niin säilytämme asian ytimen ja sen lohdun, että ”helvetti ja Perkele eivät saa vangikseen eivätkä pysty vahingoittamaan” meitä eivätkä ketään Kristukseen uskovaa.

      Tunnustuskirjat / Yksimielisyyden ohje

  5. Hän kärsi Jumalattomien kohtalon, sillä hänet luettiin meidän syntisten ihmisten joukkoon. Jumala teki Hänessä ihmeellisen teon ja Hän nousi ylös, sillä kuolema ei voinut Häntä pitää. Näin on jokaisen joka uskoo, sillä Jumala lukee Hänen vanhurskautensa meidän syntisten hyväksi. Näin tapahtuu Herran tahto maailmassa, niinkuin on kirjoitettu.

    1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
    2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
    3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
    4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
    5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
    6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
    7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
    8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
    9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
    10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
    11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
    12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta. Jes.53

  6. Mitä nyt yleisesti ottaen tulee tuohon Jeesuksen ristinkuolemaan, niin voisi kuvitella, että kaikkitietävä ja -voipa Jumala olisi voinun hoitaa homman fiksumminkin, ilman, että olisi ainokaista poikaansa tapattaa tarvinnut ja verellä niin hirmuisesti mässäillä. Aika tyly teko poikaansa rakastavalta isältä. Olisi kai hän ne ihmiskunnan synnit voinut kuitata muutenkin, kaikkihan oli Jumalasta itsestään ja hänen tahdostaan kiinni. En minä ainakaan halua tuommoisen Jumalan luo mihinkään taivaaseen päästä.

    • Kimmo kiitos. Heti syntiinlankeemuksen jälkeen on ilmoitettu Saatanan häviö. Minä en ole Jumalaa viisaampi, joten minulta ei Hänelle neuvoja ja tuomioita tule.

      Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:14-15 FB 33)

      .

      Jeesus Kristus on Herrani ja Jumalani!

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.