Kristillinen avioliitto – Lutherin rukous

”Herra Jumala, sinä joka olet luonut miehen ja naisen ja säätänyt, että heidän on solmittava avioliitto, sinä joka siunaat heitä antamalla kohdun hedelmää ja annat avioliiton kuvata rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja kirkon, hänen morsiamensa, välisen rakkauden salaisuutta, me rukoilemme sinua, että pohjattomassa hyvyydessäsi estäisit tämän luomuksesi, säädöksesi ja siunauksesi vääristymästä ja turmeltumasta ja että armossasi varjelisit sen keskuudessamme Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.”
Tohtori Martti Luther: Vähä katekismus

Mikä tekee avioliitosta kristillisen?

Miksi kristillinen avioliitto kestää koko eliniän?

Miksi avioliiton hoitaminen on tärkeää?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

. . . . .

Seuraavat blogit:

Kirkko  (5.5.2017)
Taistelu (25.5.2017)

  1. Oli miten oli. Ainakin meidän huushollin frouva suorastaan säteilee avioliiton onnea, kun voittaa minut 18 väylän kierroksella tai avaa 360 metrin par nelosella yli 200 metrin draivilla keskelle väylää, kun itse vedän pöpelikköön, niin että puitten kyljet paukkuu. Semmoista se aviomiehen tyytyminen vaatimattomaan osaansa on. Mutta kyllä siitäkin aina on noustu, ihmisenä kasvettu ja katsottu luottavaisin mielin tulevaisuuteen ilman sen kummempia leirejä ja terapioitakin.

    Tiedänpähän ainakin sen, etten äitienpäivälahjaksi osta hänelle ainakaan uutta puu-ykköstä.

    • Yhdessä puolison kanssa vietetty aika ja yhteiset harrastukset, sen jälkeen kun lapset on hoidettu itsenäisiksi ja omillaan toimeentuleviksi, pakottaa viimeistään tuntemaan toisensa munaskuita myöten, ilman minkään sorttisia leirejä tai parisuhdeterapioita.

  2. Kimmo, hyvin on tullut selväksi, että sinä et tarvitse parisuhdekursseja. Sinä olet tyytyväinen. En usko, että olet tehnyt Ylen parisuhdetestiä ja verrannut tuloksia vaimosi kanssa. Jokainen, joka arvostaa aviopuolisoaan, haluaa tietää miten onnellinen aviopuoliso on liitossa.

    Monet muut haluavat parantaa avioliittoaan. Meillä jokaisella on asioita, joita voimme tehdä entistä paremmin, jolla voi olla paljonkin merkitystä siihen miten aviopuolisomme kokee avioliiton.

    Kiitos kommenteistasi!

    • Juha: ”En usko, että olet tehnyt Ylen parisuhdetestiä ja verrannut tuloksia vaimosi kanssa.”

      Naistenlehdet ovat täynnä samanlaista kyökkipsykologiaa, avioliittoneuvontaa ja parisuhdetestejä, en harrasta niitä. Ihmettelen, että sinä uskovaisena olet niin innoissasi noista ”testeistä”.

      Puoliso on elämänkumppani, paras ystävä, johon pitää luottaa kaikissa tilanteissa ja jonka pitää luottaa itseesi olipa tilanne mikä hyvänsä.

      Luotettavaa avioliitto- yhteensopivuus- ja luottamustestiä sekä parisuhdeleiriä on riittävästi siinä, kun lähtee kumppaninsa kanssa kahden purjehtimaan vaikkapa Helsingistä Maarianhaminan kautta Tukholmaan ja takaisin tai Suomenlahden etelärannikkoa pitkin Tallinna – Ventspils – Visby – Tukholma – Maarianhamina – Helsinki. Tuollaisen tyyntä ja myrskytuulta tarjonneen reissun aikana oppii taatusti tietämään ja tuntemaan elämänkumppaninsa mielen liikkeet ja ajatuskuviot.

      ”Mistä tunnet sä ystävän
      Onko oikea sulle hän
      Anna meren se selvittää
      Kuka viereesi jää
      Ja jos silloin kun myrsky soi
      Vain sun kumppanis vaikeroi
      Vene lähimpään rantaan vie
      Jääköön pois mikä lie”

      – Vladimir Vysotski, Ystävän laulu –

    • Kimmo, toki purjehduksessa tai muussa lomassa, jolloin olemme puolisomme kanssa kahden opettaa paljon. Monelle se riittää, että tietää minkälainen puoliso todella on. Kuitenkin on hyvä, että katsomme monipuolisesti liittoamme. Vaikka itse olisimme tyytyväinen ja vaikka olisimme saaneet puolisomme sopeutumaan tilanteeseen, niin se ei tarkoita että aviopuolisomme olisi onnellinen.

      On hienoa pohtia parisuhdetta monelta kannalta. Monesti meidän pitää tehdä korjausliikkeitä toiminnassamme, jotta aviopuoliso olisi onnellinen parisuhteessa. Elämässä tulee uusia tilanteita vastaan ja joskus ne vaikuttavat paljon parisuhteeseen, jolloin meidän on pakostakin muututtava.

      Ainoastaan itseämme voimme muuttaa, ei ketään muuta.

    • Juha: ”Vaikka itse olisimme tyytyväinen ja vaikka olisimme saaneet puolisomme sopeutumaan tilanteeseen niin se ei tarkoita että aviopuolisomme olisi onnellinen. ”

      Tarkoittaako se sitten sitä, että hän olisi onneton? Enkä ymmärrä mitä tarkoitat ”sopeutumisella”. Se on sellainen termi jonka ei pitäisi liittyä avioliittoon tai yleensäkään elämään millään lailla. Jos meidän huushollin frouva ei olisi oikeasti ja aidosti onnellinen avioliitossaan tai minä liitossa hänen kanssaan, niin molemmat saisimme sen kyllä ihan taatusti kerrotuksi ja jompi kumpi olisi lähtenyt litomaan jo vuosikymmeniä sitten.

      Avioliittotestit ja terapiat tuntuvat olevan sinulle jonkinlainen pakkomielteinen itsetarkoitus, joka kertoo, ei niinkään avioliittosi tilasta tai vaimosi onnen avaimista, vaan omasta epävarmuudestasi aviomiehenä. Suosittelen, että elät liittoasi todeksi, heittäydyt seikkailusta toiseen kumppanisi kanssa ja jätät jatkuvan pohdinnan ja pähkäilyn siitä mitä vaimosi ajattelee sinusta tai liitostanne. Pohdinnan aika on vasta sitten, jos tyytymättömyyttä tai oireita siihen ilmenee. Ei kellekään syöpäleikkaustakaan tehdä ja elimiä poisteta ilman syöpädiagnoosia – vain varmuuden vuoksi.

      Juuri salaperäisyydessä ja arvaamattomuudessa (sopivasti annosteltuina) piilee usein naisen viehättävyys ja vetovoima.

    • Kimmo, moni on onnellinen avioliitossa, vaikka eivät olisi käyneet kursseilla tai saaneet opastusta tai tehneet mitään avioliiton eteen. Tosin väitän heidänkin tehneen paljon, jotta perhe voisi hyvin. Sinä olet koko ajan yrittänyt todistella, että sinä et tarvitse avioliittoleiriä tai muutakaan opastusta. Hyvä niin. Suomessa ei tulisi vuodessa ainuttakaan avioeroa, jos kaikki osaisivat elää oikein.

      Vuosien vieriessä tilanteet muuttuvat ja avioparit muuttuvat. Mikä eilen toimi ei pakosta toimi huomenna. Mielestäni on hienoa, kun voi aviopuolison ja muiden avioparien kanssa, turvallisessa ympäristössä ilman kotivelvoitteita, pohtia avioliittoa ja miten saisi aviopuolison vielä onnellisemmaksi.

      Voisiko ajatella, että on rikkaus, jos aviopuolisomme ajattelee monista asioista aivan erilailla kuin me vai olisiko se liian haastavaa?

    • Juha: ”Voisiko ajatella, että on rikkaus, jos aviopuolisomme ajattelee monista asioista aivan erilailla kuin me vai olisiko se liian haastavaa?”

      Pieni salaperäisyys ja arvaamattomuus ovat avioliiton mausteet. Ilman niitä tylsyys valtaa alaa ja liitto alkaa vähitellen näivettyä ja kyllästyttää. Vai haluaisitko tietää aina kaiken mitä puolisosi ajattelee ja olla hänen kanssaan samaa mieltä kaikista asioista? Minä en halua, ei samaa mieltä oleminen ole onnellisuuden tae. Onnellisuus on paljon enemmän kuin samaa mieltä oleminen ja se näkyy ulospäin muutenkin, kuin että se pitäisi sanallisesti ilmaista. Tai ainakin sen pitäisi näkyä. Se näkyy ja sen tuntee katseissa, kosketuksissa, kainaloon käpertymisenä, väsyneiden hartioiden hieromisena, halusta viettää yhteistä aikaa ja tehdä yhteisiä asioita jne. jne…

      Kun kultahääpäivä on ohitettu alkaa tilanne vanhoilla aviopareilla vain helposti muodostua jo sellaiseksi, että päivittäinen sanallinen kommunikointi tuppaa jäämään turhankin vähäiseksi, koska tietää tarkalleen mitä toinen ajattelee ja asiat sujuvat jo puhumattakin.

  3. Kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoille!

    Mielenkiintoisia ovat ilmoitukset asiattomiksi kommenteiksi. Keskustelun 102 kommenttiin tuli yhteensä kahdeksan häirikkökommentti-ilmoitusta, jotka menivät kahdeksalle eri kommentille eli kukin näistä kahdeksasta sai yhden häirikköilmoituksen. Mikään näistä kommenteista ei ollut asiaton. Neljän eri kommentoijan kommentteihin tuli nämä kahdeksan ilmoitusta.

    Tiedoksi häirikköilmoituksen antajalle: mikään häirikköilmoitus ei aiheuttanut minulle talonmiehen hommia.

Kirjoittaja

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.