Qatarin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut saatiin päätökseen eilen 18.12. Järjestyksessään 22. maailmanmestaruuskilpailun vei Argentiina rangaistuspotkuilla. Suuret olivat suuria eikä ottelusta puuttunut dramatiikkaa.
Jalkapallo on maailman suosituin laji, joka tarkoittaa luonnollisesti sitä, että sen ympärillä myös pyörii rahaa enemmän kuin muissa lajeissa. Tämä taas edistää väärinkäytöksiä ja korruptiota. Väärinkäytökset ja korrputio saataisiin minimoitua jos niin haluttaisiin, mutta jalkapallon kattojärjestölle FIFA:lle tämä ei maistu.
Netflixissä julkaistu minisarja Totuus Fifasta kertoo järjestöstä, jonka toimintaperiaatteet ovat niin historiassa kuin tänäänkin täynnä hähmäisyyttä, lahjontaa, korruptiota ja väärinkäytöksiä. Fifassa ei ole kunniaa, arvokkuutta, reiluutta tai ihmisoikeuksia. Fifassa on pelkkää rahaa. Rahaa, joka on likaista ja tahrittu lukemattomien ihmisten verellä.
Qatarin kisat olivat kuin piste Fifan läpimädän organisaation ii:n päälle. Kisat ostettiin pelkällä rahalla Uudenmaan kokoiselle maalle, jolla ei ole mitään perinteitä lajissa, joka ei olisi koskaan päässyt kisoihin ilman rahaa ja joka on tunnettu lähinnä ihmisoikeusongelmista, epäterveistä uskonnollisista tavoista, epätasa-arvosta ja massiivisista tuloeroista. Kaikki ainekset qatarstrofiin. Ja juuri niin tapahtui. Tuhannet ulkomaiset työntekijät uhrattiin kisojen veriselle alttarille. Tuhannet heistä kuolivat rakennusprojektien yhteydessä. Ihmisoikeudet ovat Qatarissa pelkkä vitsi ja koskevat vain eliittiä.
Kisat huipentuivat pelillisesti hienoon loppuotteluun, joka sekin pilattiin huippuhetkellä. Argentiinan sankari puettiin viittaan, joka symbolisoi arabialaista identiteettiä. Tässä yhteydessä ele oli ainoastaan irvokas ja alleviivasi irvokkaiden kisojen irvokkaita taustoja.
Irvokkaat kisat saivat ansaitsemansa irvokkaan lopun.
Sekä Qatarin että Fifan ongelmat juontuvat ennen kaikkea ahneudesta ja itsekkyydestä, mutta Qatarin kohdalla myös uskonnolla on merkittävä rooli. Aina voidaan kysyä, että mikä rooli uskonnolla lopulta on vai onko se pelkkä keppihevonen, mutta lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Jälki on rumaa ja sen hintana on ihmisyys.
”Suomen kirkon lähetysstrategiassa painotetaan sitä, että lähetystyön yhtenä tavoitteena on parantaa sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja ylipäätään heikkojen ja sorrettujen asemaa. ”
Tämä lähetystyön tavoite etenee kun ensin julistetaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta niin että ihmiset löytävät elävän Jumalan ja tulevat uskoon. Yllä oleva sitaatti on ikäänkuin vaunut, jotka laitetaan hevosen taakse. Vaunuja ei koskaan valjasteta hevosen eteen. Evankeliumi on se hevonen, joka vetää vaunuja, ei päinvastoin, mielestäni.
Hyvä kommentti, Salme! Erinomainen vertaus.
En tiedä, vieläkö viestini ketään tavoittaa, kun selvästi kuulun nyt myöhempiin heränneisiin tässä keskustelussa.
Heli Lindroosin kanssa ihmettelen ihmisten suurta valmiutta ja intoa antaa neuvoja Heinoille, SLS:lle jne. Ainahan maalla riittää viisaita, kun merellä on hätä.
Olkki ja Riitta, jos tämän luette: Voimia ja jaksamista elämään. Viel uusi päivä kaiken muuttaa voi. t. heikki
hkpalmu@gmail.com
Mutta niin me täällä vaan taidamme katsella huolettomasti ja mielellämme Qataristakin lähetettäviä jalkapallokisoja…
Työnseisauksia ei järjestetä tällaisia ei-niin-demokraattisia maita ja heidän edustajiaan kohtaan (toisin kuin joidenkin muiden maiden tapauksessa). Ei mielenosoituksia, ei boikotteja (ainakaan merkitävästi). Vain pientä kritiikkiä… Rahan himo (ei siis raha) on kaiken pahan juuri… on sanottu.
Tuosta ”arabialaisesta identiteetistä”: on hyvä muistaa, että monissakin nyt musllimivaltaisissa maissa muut uskonnot on ajettu ”nurkkaan” – esim. juutlaisuus, kristinusko; eikä ateismikaan taida virallista hyväksyntää nauttia. Arabialainen identiteetti on kuitenkin eri asia kuin islamilainen (saati islamistinen) identiteetti. Ehkä sen on yksi uskonto ominut?
On hyvä muistaa, ettei Qatar ole ainut ”sentyyppinen” valtio – mutta rahakas lienee. Niistä muista puhutaan vielä vähemmän. Saati että boikotoitaisiin.
Media on korostanut lähinnä (vain) seksuaalivähemmistöjen syrjintää, hiukan on viitattu vierastyöläisten työturvallisuusongelmiin. Vierastyöläiset paljolti edustavat Qatarissa(kin) ”toisuskontoja” tai muuten vain ”toisideologiaa”. Ja piilossa ovat muiden uskontojen tai aatteiden mukaan orientoituvat – ehkä vaarassa kylläkin. Heillä on ”tietyt” oikeudet, kunhan ovat alamaisia islamille (valtaapitävien tulkiunnan mukaan). Islamin oppi(neid)en mukaan islamista luopuminen tarkoittaa häpeää koko suvulle, avioeroa, eroattamista lapsistaan, perintöoikeudesta, suvusta, yhteisöstä ja jopa hengenvaaraa.
Näin eivä toki kaikki islamia tunnustavat ajattele. Joten älköön tätä leimattako miksikään ”fobiaksi”. Islamin oppineet ovat noista y.m. säännöistä avoimesti ja dokumentoidusti Suomessakin kertoneet. – Ilman mainittavaa poliittista polemiikkia. Ja toisaalta on hyvä muistaa, että uskonnon – tai uskonnottomuuden – vapaus on ongelmallista myös joissain muissa taloudellisesti meillekin merkittävissä maissa.
Totuutta tuskin saamme koskaan tietää mitä kaikkea kähmintää kisojen takana tapahtui ja kuinka monet valtioon päämiehet ovat olleet on siinä pelissä mukana. Erään dokumentin mukaan pelissä oli myös suuret asekaupat. Joten minulle tämä kertoo vain siitä miten koko maailma on pahan vallassa ja se ei ole mikään uusi uutinen.
Melko pessimististä? 🙂
Eikö maailmassa tarkemmin ottaen tapahdu valtaosin hyvin neutraaleja ilmiöitä, joissa ihmiset elävät elämäänsä arjessa sen kummemmin ottamatta kantaa hyvyyden tai pahuuden kysymyksiin? Jos maailma todella olisi pahan vallassa, pahuutta olisi paljon enemmän ja se olisi läpitunkevaa kaikkialla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan maailma on hyvin polarisoitunut paikka hyvin monenkirjavine ilmiöineen.
Raamatun esitys siitä, että maailma on pahan vallassa on naiivi ja yksinkertaistaa perusteettomasti monimutkaisia ilmiöitä.
Pahuuden ongelma on siinä, että se kätkeytyy usein hyvien aikomusten taakse. Uskonto on oikein hyvä suoja pahuudelle, niin kuin Arto hyvin tiedät.
Se ei silti tee maailmasta pahan vallassa olevaa, kuten Raamattu väittää. Maailma ei ole mikään yksioikoisesti analysoitava möykky vaan hyvin kompleksinen kokonaisuus.
Niin…
Ajatus, että maailma on ”pahan vallassa” ei tietenkään tarkoita sitä, ettei maailmassa voisi olla tai olisi hyvyyttä. Paha vaan käyttää valtaansa; mutta sen valta on rajallinen.
Mädännäisyyttä maailmassa todistetusti on; se kätkeytyy paisi uskontojen ja ideologioiden syövereihin, joskus myös ”hyvyyden” kaapuun. Jokuhan on kiteyttänyt: tie ”helvettiin” (ei välttämättä teologisessa merkityksessä) on usein viitoitettu hyvin aikomuksin tai tavoittein. Näin on ollut ja on uskonnoissa, kommunism(e)issa ja muissa aatteissa; ja yleensä ennen pitkää vallankumouksissa – myös siinä Ranskana kuuluisassa; vaikka sitä valistuksen nimissä toisinaan ”ylistetään”. Kulttuureissa on aina nousuja ja jaskuja – miten sitten mitataankin; ja jossain vaiheessa kulttuurit tuppaavat ”romahtamaan” – joskus nopeastikin.
En ala ennustelemaan.
Ajatus maailmasta ”pahuuden vallassa” ei tarkoita, että näkyvä pahuus tasaisen tappavasti kasvaisi. Onhan myytti ”pimeästä keskiajasta” murrettu, ja 1900-luku todettu todella pahaksi aikakaudeksi. Vertailu toki on kaikkea muuta kuin suoraviivasta. Ns. hyvinvointi on suhteellista. Aineellinen toki kasvaa – ja ainakin luonto kärsii, jos ihmisistä ”ei oo niin väliä juu”.
Ahneus ja itsekkyys.” Sehän se. Näyttää tulleen myös totuus ilmi siitä (vaan lieneekö sentään koko totuus), kuinka korruptoitunut eu-parlamentti on todellisuudessa. Pelkästäänkö vain parlamentti voidaan ehkä kysyä? Parlamentin puhemies kiivastui siitä, että ”avoimia, demokraattisia ja vapaita yhteiskuntia vastaan on hyökätty” Qatar vai mepit vai molempiako hän tarkoitti?
Nololta vähän vaikuttaa, että muiden moraalista tarkan instituution vainu ei ole tullut huomanneeksi, että malka onkin myös sen omassa silmässä. Nyt näitä ”ahneuden paheita” tutkii Belgian poliisi ja EU:n petostentorjuntavirasto, Olaf. Eu:n oma ”Olaf” ei kaiketi ole ollut aivan ajan tasalla.
EU-parlamentissa on niin paljon jäseniä, että siihen mahtuu kaikenlaista persoonaa. Myös se, että parlamenttia sätitään tai se tuomitaan muutamien mädännäisyydestä, on perusteetonta. Vasta jos osoittautuisi, että parlamentti elää laajemminkin väärinteosta tai esimerkiksi korruptiosta, instituutiota voitaisiin osoitella kokonaisuutena.
Logiikkaasi jatkaen kaikki uskonnot ja uskovat voitaisiin todeta mädiksi.
Taisi osua maaliin. :))
Osuihan se. Kuten kaikki argumentoinnilliset virheet, jotka on hyvä korjata.
Jos muutama on mätä, ja järjestö itsessään terve ja oikeudellinen, niin eikö järjestö hoida itse mätien jäsenten tunnistamisen, tutkimisen ja erottamisen?
Joihinkin tahoihin tunnutaan luottavan ehdottoman varmasti ja jopa paheksutaan niitä jotka eivät luota, ainakaan täysin, ja puhuvat niissä ilmenevästä korruptiosta.
Hallitus ja maailmanpolitiikka, valtamedia, lääketeollisuus.
Sari: ”Jos muutama on mätä, ja järjestö itsessään terve ja oikeudellinen, niin eikö järjestö hoida itse mätien jäsenten tunnistamisen, tutkimisen ja erottamisen?”
Toivottavasti ei varsinkaan tällaisissa tapauksissa, joissa on kyse rikoksista ja siten poliisille kuuluvasta tutkinnasta. Erottaminen on toki selviö siinä vaiheessa, kun poliisi julkistaa raskauttavia tutkintatuloksia.
Sari: ”Joihinkin tahoihin tunnutaan luottavan ehdottoman varmasti…”
Tai sitten jotkut tahot vetelevät tällaisia johtopäätöksiä pelkkien oletustensa pohjalta.
”Toivottavasti ei varsinkaan tällaisissa tapauksissa, joissa on kyse rikoksista ja siten poliisille kuuluvasta tutkinnasta. ”
-Totta kai totta kai. 🙂 Harmitti vähän kirjoitusmuotoni, kun arvasin että tartut tuohon… Viranomaiset hoitavat viranomaisen työt.
Mutta paino oli oikeastaan tuossa _tunnistamisessa_. Että nähdäänkö järjestön sisällä oleva korruptio ja mädännäisyys, ja tunnistetaanko se sellaiseksi.
”Tai sitten jotkut tahot vetelevät tällaisia johtopäätöksiä pelkkien oletustensa pohjalta.”
-No, korona-aikana seurasin paljon keskusteluja. Itselleni oli oikeastaan aika uusi oivallus (syksystä -19) että lääketeollisuus on todella bisnestä, eikä vain bisnestä vaan paljolti likaista bisnestä.
Mutta esim. Pfizeristä ja sen saamista tuomioista ei voinut mainitakaan joutumatta ”foliohatuksi” nimittelyn kohteeksi. Valtamedian uutisia ei saanut epäillä, vaikka mm. Yle oli jäänyt kiinni valeuutisista. Ja Suomen hallituksella ei ole mitään kyseenalaisia sidonnaisuuksia, ja on itsestäänselvää että hallitus ajaa oman maan ja kansan etua.
En tarkoittanut siis sinua. Mutta tämä on havaintoni muiden keskustelujen pohjalta.
Sari: ”Mutta paino oli oikeastaan tuossa _tunnistamisessa_. Että nähdäänkö järjestön sisällä oleva korruptio ja mädännäisyys, ja tunnistetaanko se sellaiseksi.”
Nähtävästi tunnistetaan, ei kai parlamentista kukaan alkanut puolustelemaan tutkinnassa olevia henkilöitä tai heidän toimiaan. Parlamentti itsessään taas ei ole olemassa tutkiakseen jäsentensä kytköksiä ja puuhasteluja, eikä siltä siten ole perusteltua olettaa kovin merkittävää resurssien panostamista rikosasioiden tutkintaan. Sitä varten on viranomainen.
Sari: ”Itselleni oli oikeastaan aika uusi oivallus (syksystä -19) että lääketeollisuus on todella bisnestä, eikä vain bisnestä vaan paljolti likaista bisnestä.”
Lääkebisnes toimii kuten mikä tahansa muukin bisnes, jossa pyritään tekemään omistajille tulosta. Ja kuten muillakin bisnesaloilla, sääntöjä mielellään venytetään vähän sinne tänne, jotta huomataan paljonko niitä voi venyttää. Ei kai tässä mitään erityisen yllättävää pitäisi olla. Markkinaehtoinen bisnes toimii markkinoiden ja omistajien ehdoilla.
Sari: ”En tarkoittanut siis sinua. Mutta tämä on havaintoni muiden keskustelujen pohjalta.”
Minä en ole tällaista havainnut. Jos minulla on ollut esittää kritiikkiä eri medioista tai niiden jutuista, kukaan ei ole nimitellyt foliohatuksi. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin esimerkiksi persumaisessa pölhöpopulismissa ja foliohattujen maailmassa, pyrin esittämään asiani asiallisesti ja perustellusti. Jos haluaa vesittää uskottavuutensa, kannattaa esimerkiksi käyttää termejä kuten ”valtamedia”. Termin käyttäminen osoittaa, että henkilö niputtaa koko media-alan yhteen ymmärtämättä ettei sillä ole mitään yhteistä piilotettua agendaa, eikä niputtaminen ole siten miltään osin perusteltua.
Tuli mieleen tuosta ihmisten ”hyvän ja pahan suhteen neutraalista” arkielämästä että juuri kävin aiheesta keskustelua isän kanssa. Totesimme, että perus-hyvinvointivaltiossa ihmiset eivät normaalisti juuri joudu sellaisiin tilanteisiin, että joutuisivat ääritilanteissa valitsemaan hyvän tai pahan, oikean tai väärän, ja päättämään tekeekö sen mikä on hyvää ja oikein, vaikka se saattaa merkitä itselle vaaraa, alttiiksi asettumista tai menetyksiä.
Isä kertoi nuoresta miehestä, joka oli pakotettu teloittamaan satoja viattomia ihmisiä, vaihtoehtona että kuolisi itse. Hän ei tehnyt sitä pahuuttaan, mutta ei myöskään asettunut vastustamaan pahuutta toteamalla, että ”tämä on väärin, en tee sitä.”
Pahuus ja vääryys osataan piilottaa, peittää ja naamioida. Merkittävää on myös se, suostutaanko tunnustamaan että on menty väärään suuntaan, ja kaikesta ei seuraakaan hyvää vaan pahaa. Tunnustetaanko virhearvio ja väärät valinnat esim. tilanteissa, joissa yhteiskuntaa ollaan viemässä huonompaan suuntaan. Tähän vaikeuteen tunnustaa väärät valinnat nähdäkseni perustuu sanonta ”tie helvettiin on katettu hyvillä aikomuksilla.”
Tunnistetaanko pahuus, joka voi esiintyä eri muodossa kuin entisinä aikoina, joiden brutaaleja väkivaltaisuuksia nykyisin kauhistellaan, ja ajatellaan että olemme kehittyneet paremmiksi?
Jeesuksen mukaan toisen ihmisen vihaaminen ja halveksiminen on yhtä paha teko kuin murha.
Ehkä en kuitenkaan tarkoittanut neutraalilla arkielämällä sitä, jos joutuu osaksi teloituskomppaniaa. Silloin ollaan aivan eri kysymysten äärellä. Paha tulee niissä tapauksissa ylhäältä. Yksilöiden vastuu on kokonaan toisen luokan kysymys.
Minä taas tarkoitin että neutraalissa arkielämässä tuollaisia ei joudu miettimään.
Keskitysleirejä valvovat natsit olivat mukavia perheenisiä. Ja ilman silloista maailmantilannetta varmasti ylipäätään mukavia ihmisiä, jotka elivät neutraalia arkielämää.
Pahuus tulee esiin tilanteissa, joissa on tehtävä niitä valintoja. Ja valittava se vaikeampi. On helppoa myöhemmin selittää että ”tottelin vain määräyksiä.”
Tämä on muuten hyvä kirja pahuudesta, jota sen toteuttajat eivät tunnista. Fiktio on fiktiota, mutta aina tietyllä lailla siinä on myös totuutta. Uskotaan että toteutetaan hyvää, tai estetään suurempaa pahaa, uhraamalla yksilöitä.
https://kirja.fi/collections/stephen-king/products/laitos-9789520414368
Kysymys siitä mitä paha on, on iso ja mielenkiintoinen. Paljon pidetään itsestäänselvyytenä, mutta sitten kun joku alkaa selittää ”miten voisi käydä jos…” niin kaikki ei vaikutakaan niin selvältä.
Sitä olen miettinyt, että jos ei usko Jumalaan, voiko silloin ajatella että ihminen ei erota oikeaa väärästä?
En nyt sitten tiedä miten tuo liittyy mihinkään. Alunperin kysehän oli Raamatun väitteestä, että maailma on pahan vallassa. Jota se ei ole.
Sari: ”Sitä olen miettinyt, että jos ei usko Jumalaan, voiko silloin ajatella että ihminen ei erota oikeaa väärästä?”
Täsmentäisitkö lyhyesti, mitä tarkoitat.
”Jos ei usko Allahiin voiko silloin ajatella että ihminen ei erota oikeaa väärästä?”
Seija: ”Jos ei usko Allahiin voiko silloin ajatella että ihminen ei erota oikeaa väärästä?”
-Mikähän pointti tuossa nyt oli? 🙂
Tarkoitin tietenkin ylipäätään jumaluutta, joka määrittää oikean ja väärän. Vaikka näkemyksissä voi olla eroja sen mukaan mihin ja millaiseen jumalaan itse uskoo.
” Alunperin kysehän oli Raamatun väitteestä, että maailma on pahan vallassa. Jota se ei ole.”
-Alun perin kyse oli ymmärtääkseni havainnostasi että FIFA:ssa ja Qatarissa on mädännäisyyttä, ja viittasit viimeksi mainitun kohdalla uskonnon vaikutukseen tässä.
Itse yritin tuossa jatkaa Pekan esiin tuomaa näkemystä siitä että pahuus on enimmäkseen piilossa, piilevänä tai tarkoituksella piilotettua ja esitetään järkevänä, hyvään tähtäävänä toimintana. Mutta sitä ei juuri huomaa tavanomaisessa neutraalissa arkielämässä, ennenkuin joutuu niiden valintojen eteen.
(Korona-aika oikeastaan osoitti ettei tarvita kuin jonkinasteinen kriisi, yhteiskunnan tasapainon muutos, ja vähän median ohjausta, niin kansa saadaan kääntymään tiettyä kansanosaa vastaan hyvin julmalla tavalla. Mutta ei nyt väitellä koronatoimista.)
Minusta on kiinnostava tuo kun sanot, uskonnottomana ihmisenä, että ”maailma ei ole pahan vallassa”. Ja kaikki sanoihin ja käsitteisiin takertumiseni pohjaa paljolti siihen että haluan avata asioita, joita pidetään, tai joita esitetään, itsestäänselvyyksinä.
Eli mitä on pahuus (sinun mielestäsi)? Tai hyvyys, ja miten se haivaitaan, ja mitataan?
Itse siis näen, että se tulee esiin valinnoissa, joiden eteen nykyoloissa elävä ihminen usein ei joudu.
”Täsmentäisitkö lyhyesti, mitä tarkoitat.”
-Antero, oikeastaan muotoilin asian tuolla tavalla kierrellen (”olen miettinyt…) vaikka oikeastaan halusin kysyä sinulta.
(Mainitsen tässä vielä että kun esitän kysymyksen, se ei ole retorinen kysymys tai kysymykseen verhoiltu väite, ainakin yritän välttää sitä. Kysyn koska minua kiinnostaa vastaus.)
Eli: voiko sinun mielestäsi sanoa että (joku) ihminen ei erota oikeaa väärästä?
Sari: ”Eli mitä on pahuus (sinun mielestäsi)? Tai hyvyys, ja miten se haivaitaan, ja mitataan?”
Lienemme käsitelleet tämän aiheen noin 10+ kertaa.
Sari: ”Tarkoitin tietenkin ylipäätään jumaluutta, joka määrittää oikean ja väärän.”
Raamatun tai minkään muunkaan Jumalan toimista ei ole vedettävissä johtopäätöstä absoluuttisesta moraalista tai hyvyydestä, joten se ei ole vastaus tähänkään kysymykseen.
Sari: ”Eli: voiko sinun mielestäsi sanoa että (joku) ihminen ei erota oikeaa väärästä?”
Tietenkin voi. Pahuus on usein myös katsojan silmässä.
On myös paljon pahuutta, johon ei liity tulkinnanvaraisuutta, vaikka esimerkiksi pahuuden toteuttaja muuta esittäisi. Putin edustaa puhdasta pahuutta riippumatta siitä mitä mieltä hän itse asiasta on. Toisaalta oikeiston mielestä vasemmiston toimet ovat haitallisia ja toisinpäin, jonka innokkaimmat voivat tulkita pahuudeksi näkökulmasta riippuen. Se taas on pelkästään tulkintakysymys.
Maailma ei joka tapauksessa ole minkään pahan vallassa. Maailma on kompleksinen paikka, jossa syy-seuraussuhteet luovat monimutkaisia kokonaisuuksia ja tapahtumia. Yhtä yksisilmäisen perustellusti voitaisiin väittää, että maailma on hyvän vallassa.
Aivan perustellusti voidaan todeta, että maailma on hyvän vallassa, kun se on Jumalan vallassa. Pahan valta ei ole mikään itsenäinen suure, vaan Jumalan vallan alle alistettu. Mutta ei se ole niinkään, ettei maailma ole minkään pahan vallassa. Kyllä se vaan on kun avaa silmät, niin se ei voi olla näkymättä.
Ja, kyllähän Ranska on kertonut omanlaisensa agendaa missä on tullut olluksi.
Jalkapallosta on tullut monelle oma uskontonsa.
Se onkin ihan hyvä uskonto se.
Taitaa kyllä siinä ”jalkapallouskonnossakin” olla paha päässyt osin ”niskanpäälle”. Paha kun käyttä toinen toistaan mielenkiintoisempia välineitä ja välikäsiä. Ns. mädännöäisyys vaikuttaa tuossakin ”uskonnossa”.
On kuitenkin hyvä pahan vallassa olevassa maailmassamme muistaa Bonhoefferin tavoin:
”Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.”
On jännä huomata, miten muutamat sanani ovat vieneet keskustelua eteenpäin. On myös kiva seurata miten Antero viksuna miehenä löytää jatkuvasti kiinnostavia keskustelunaiheita. Olen oppinut arvostamaan tätä miestä. Uskon että hänellä on vielä paljon annettavaa meille ja monille muille.
Joku tuolla edellä arveli että asenteeni elämään on negatiivinen, koska sanon, että maailma on pahan vallassa. Tosiaan. Ei kai sitä voi tiedostaa, eikä sanoa, jollei ole muuta turvaa elämässä. Mitäpä sitä murehtimaan että asiat on niin kuin on. Murehtimalla ne ei korjaudu.
Helposti mielemme kiinnittyy negatiivisiin asioihin ja positiiviset jää silloin huomaamatta. Positiivisten asioiden näkeminen vaatii pysähtymistä. Välillä pysähdyn nauttimaan elämästä. Katselemaan ympärilleni ja toteamaan: minä elän!
Kiitän Jumalaa, joka vaikuttaa elämässäni. Usein jopa aivan yllättävällä tavalla. Aina se jollakin tapaa yllättää. Vaikkapa nuo monet ihmeelliset rukousvastaukset. Olen huomannut että rukousvastaus on aina ihmeellinen kokemus. Niihin ei totu koskaan. Siinä on jotkin samaa, kuin lapsuuden pimeässä metsässä, jossa etsin piiloutuneita kavereita ja yllättäen joku taskulampulla ilmaisee olinpaikkansa. Väläyttäen valoa vain pienen hetken . Samaan tapaan Jumala hetkittäin ilmaisee läsnäolonsa. Tämmöistä hauskaa kuurupiiloa Jumala leikkii kanssani.
Negatiivisuudella ei pitäisi olla elämässäni sijaa, kun on semmoinen kaveri Taivaassa. Tosin olen siihen taipuvainen ja joskus se meinaa saada yliotteen. Silloin aloitan rukoustaistelun ja vapaudun.
Näin saan säilyttää positiivisen asenteen.
Taivaallinen kaverini kykenee muuttamaan pahatkin asiat hyviksi. Joten voin kokea oloni turvalliseksi siitä huolimatta, että maailma on pahan vallassa.
Kiitos, Pekka. 🙂