Hiukan psyykkisistä sairauksista ja niiden hoidosta
Oman erityisen ryhmänsä sairaiden joukossa ovat muodostaneet enemmän tai vähemmän psyykkisesti sairaat ihmiset. Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen onkin muussa yhteydessä ottanut esille väitteen, että uskonnot tuottaisivat psykoottisia häiriöitä. Hänen mukaansa tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Päinvastoin monelle henkilökohtainen usko on auttanut selviytymään suuristakin vaikeuksista. Tässä yhteydessä Ojanen käsitteli erityisesti skitsofreniaa tai psykoosia, mutta tässä opetettu pätee moniin muihinkin henkisiin sairauksiin.
Sielunhoito ja lääketieteeseen ja psykologiaan kuuluva hoito kuuluivat Ojasen mukaan yhteen. Pyhä Henki tekee työtään monien ammattiauttajien kautta. Psykoosissa oleva saattaa joidenkin mielestä olla pahojen henkien ja riivaajien vallassa, koska ei välttämättä hallitse itseään. Mutta samankaltainen tila voi aiheutua myös myrkytyksestä, huumeiden käytöstä tai aivovaurioista, eikä silloinkaan puhuta henkivalloista. Tässäkin yhteydessä rukous sairaan puolesta on paikallaan. Rukouksen lisäksi tarvitaan hoitoa, tukea ja huolenpitoa. Ojanen otti vielä esille Jeesuksen omat sanat: ”Minä olin koditon, alasti ja sairas, ja te kävitte minua katsomassa.”
Markku Ojanen, Terapia ja sielunhoito, s. 134-135, Uusi Tie, Helsinki, 1998.
57 kommenttia
”Uskovaiset tekivät vähemmän itsemurhia kuin epäuskoiset.”
Ks. Markku Ojanen, Hyvään elämään, Terapia ja sielunhoito II, s. 371-372, Uusi Tie, Helsinki, 2000.
Olen nähnyt tuollaisia artikkeleitä lehdistössä jonka mukaan uskovaisuus suojelisi mielenterveyttä ja estäisi itsemurhia. Ne artikkelit ovat yleensä käännöksiä usasta julkaistuista artikkeleista. Sävy on suurin piirtein se , että ruvetkaa uskovaisiksi , niin säästytte psyykkisistä ongelmista ja itsemurhalta. Mutta tosiaankin, Joitakin uskovaisuus auttaa, joillekin se lisää taakka, kun tunne Jumalan suojeluksesta tulee sairauden johdosta kyseenalaiseksi . Pahinta on syvään depressioon sairastuminen. Yleensä sen mukana katoa usko Jumalaan ja usko lähimmäisiin. Jos siitä syvyydestä lopulta pääsee ylös niin usko saattaa palautua ja jopa vahvistua tai sen menettää lopullisesti.
Seppo, Mika ja Markku,
Ojanen kurkottaa asiaan, jota hän itse ei sisäistä, eli hänellä ei ole sitä sisimmässään. Jeesus sisäisesti, sisällä asuen.
Tämä ilman selitystä on loukkaus. Silti ilmaisuni tarkoitus on kiinnittää huomio ja perustaa se Ojasen omaan tuotantoon. En löytänyt Ojasen lausumaa Pyhän Hengen työstä. Muutenkin Pyhän Hengen, Jeesuksen välttämättömyys ihmiselle ei ole “Se Juttu” Ojaselta.
Psykologia niinkuin teologiakin ovat “pseudotieteitä”. Kummassakin myönnetään yliluonnollisten asioiden olemassaolo, mutta niihin pääsee käsiksi älyämällä, jolloin voimat Ylhäältä ja alhaalta selittäytyvät ja sisäinen tuska ja henkinen heikkous on hoidettavissa. Tätä oli Lutherkin mieltä, eli täytyy hoitaa ihmistäkin. Millä epäraamatullisella sloganilla luodaan käsitys, että Jumala ei harrasta aikaan liittyvää hoitoa.
Seppo avaa Sorrin vätöskirjan, jos ei sanoman, niin sanomiset. Et kuitenkaan tulee siihen johtopäätökseen kuin minä; että Sorri on kumpaakin mieltä, eli, uskonnollisuus ja ja maailmallisuus vaikuttaa itsetuhoisesti yhtälailla. Ilman Sorria olen sitä mieltä, että nimenomaan uskonnollisuus on ‘voima’ alhaalta, mikä sitoo, rauhottaa ja jotkut se sekottaa, mutta aina tuhoaa ikuisesti. Uskovaisuus, eli Jumalan Pojan usko pelastaa ajallisesti, mutta ennenkaikkea sen pelastava merkitys on ikuisuuden verran.
Mika,
En tietenkään tiedä riittävän paljon mitä Ojanen on puhunut. Minun ei-ylistävä suhtautuminen hänen onnellisuusviestintään perustuu siihen, että hän niinkuin esim. Tommy Hellsten’kin sallivat uskoontulon, mutta ei ole heidän sanomiensa ydin. Uskoontulo on kaiken perusta, kun taivaallisista puhutaan. Tarkoitan, että jos ikuisuusasioista puhuu, niin tässä Ikuisessa Valtakunnassa on oltava sisällä jo tässä ajassa.
Mika, 01.03.2021 12:38 “Kaiken perusta on Jumalassa ja hänen teoissaan, sitten vasta tulee ihminen ja hänen tarpeensa.”
Seppo haluaa ‘suomennusta’, mikä on tulossa, mutta tähän sinun kommenttiisi:
Ymmärtäisin, että vaikka kaikki on Jumalan, niin ihmisellä on täysi valta omaan Jumal’suhteeseensa. Eli se Jumalan ‘kaikki’ vaikuttaa meidän ulkopuolella, kunnes se, eli Hän tulee meihin asumaan. Uskon, että ymmärrät tämän?
Eli Jumala loi ihmisen tahtomaan ja haluamaan, mitä ihmiseen itseen tulee. Oman itsemme ulkopuolella on lähtökohtaisesti pelastus ja kadotus. Kumpaankin voimme haluta tai olla haluamatta pelastusta, Jumalan tarjoamaa Armoa, johon jokainen voi päätyä Isän vetoon suostumalla. Isän veto on kutsu vapaaehtoiseen, hyvin kannatavaan suhteeseen, Jumalan työtoveruuteen. Tuossa työyhteydessä ei tarvi ponnistella yksin, vaan itse Jeesus muuttaa meihin asumaan. Se on sitä Jeesuksen lihan syömistä ja veren juomista. Vaikka Jeesus Henkensä kautta uskovassa asuu ja toimii, Hänet voi sieltä sysätä poiskin. Psykologia on ‘fiksuin’ tapa tehdä Jeesuksesta ulkopuolinen, laittaa Hänet ensin nurkkaan ja vain kutsuttuna saada vaikutusvuoro.
Yritän olettaa, että: “sitten vasta tulee ihminen ja hänen tarpeensa”, tarkoittaisi jotain muuta, eli irrallista, mihin Jeesus/Jumala uskovassa ei pysty vaikuttamaan, ei yletä, eli on kysymys “ihmisyydestä”, jota mm. Luther kehotti hoitamaan?!
Kun ihminen tulee uskoon, niin lihassa, tunteissamme ei tapahdu pelastumista, vaan ne eivät enää hallitse. Kaikki katoava meissä roikkuu kiinni kuolemaamme asti, eri suuruisina “kimpaleina”, vt. ‘kuolettakaa maalliset jäsenenne .., Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä” Nämä ovat muunmuassa viitteinä ohjeina uskoville. Jumalan työ on valmis ja se on uskoontulo, uudestisyntyminen. Työtoveruudessa Jumalan kanssa saamme uuden mielen ja halun panna pois synti, vt. 1.Piet. 2: 2, Pankaa pois kaikki pahuus ..”. Jumala ei ketään pakota pahasta hyvää, mutta lupauksensa mukaan antaa meille voiman panna pois synti.
Martti Pentti 01.03.2021 13:16 “Uskoontulo on kaiken perusta, kun taivaallisista puhutaan.” En voi sille mitään, että ‘uskoontulo’ kuulostaa kovasti ihmisen teolta. Yhden oon pudottaminen sanasta jo selventäisi asiaa: uskontulo. “Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.”
Martti,
Kun viittaat Raamattuun, niin kerro missä ja mistä käännöksestä lainaat. Näin kaikki voisivat tarkistaa asian laidan, vt. berealaiset, kun kuulivat Paavalin julistusta. Viittaat kirjeeseen Efesolaisille:
Ef. 2: 5 on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa-armosta te olette pelastetut-
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
Pelastua on yhtäkuin tulla uskoon ja se on mahdollista vain Armosta, jonka työtä ei voida vastustaa tai tehdä omaa työtä, kuten kastaa.
En laita tuota -92 käännöstä tähän, koska parhaimmillaankaan se ei ‘työskentele’ yhdessä Raamatun sanoman kanssa, tai jättää tilaa pyrkiä sakramentaliseen päämäärään.
Olet yleensä rutkasti metsässä, kun vimmasi nousta minua vastaan alkaa toimia. Sanoin minua vastaan, vaikka minun vastustaminen ei “se juttu”. Voisinpa senkin ymmärtää ja jopa ohittaa, mutta puhut aina niinkuin se, jolla ei ole sitä uskoa, mikä Sanan avaa. Tämä töykeä ilmaisuni, jälleen kerran, on johdatusta “punaiseen lankaasi”, eli ettei olisi Raamatun perusasia ja usein sellaisena mainittu suomeksi kahdella oo’lla. Olen jonkinverran kyllööntynyt huitaisuihisi, jotka ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta vain epätosia, niinkuin tämä “tulla uskoon” vaihtaminen uskon tuloon uskoontulleeseen, Ylhäältä. Pyhästä Hengesta uudestisyntyneeseen. Tuntuu, niinkuin hakisit noita epä-nasevuuksiasi hakusanalla. Kuitenkin tämän teeman ympärillä mikään Raamatunkäännös ei ohita uskoontuloa. Siitä pyydän lukemaan koko luvun kuten tässä luettelon sinulle laitan:
Apt., 15, 17, 18, 19, 21
Room. 1, 13
1.Kor. 15
Hebr. 4
Uskon tulo ihmiseen edellyttää uskoontuloa, niinkuin nuo muutamat kymmenet kohdat, jotka luettelin asian ilmaisevat.
Mika,
Kuuntelin Ojasen yhden yleisöluennon. Sen hän piti Vasemmistoliiton kristilliselle osastolle. Joku kehotti minua kuuntelemaan, koska Ojanen on uskovainen. Yleisöstä tuli kommentti, että eikö onnellisuus ole pelkästään sisällinen tila, kokemus. Hän ei ollut samaa mieltä ja näytti ärtyneeltä.
Koska tunnen hänen kolleegansa, edesmenneen Antti Eskolan, jonka kanssa monet vuodet keskustelin, niin halusin siitä tilaisuuden jälkeen hänelle mainita, sekä mainita myös Eskolan viimeisten vuosien yrittämisestä tavoittaa, saada yhteys Jumalaan. Hämmästyin joka suhteessa siihen, mitä Ojanen sanoi.
Mika,
”Ei ole tietenkään syytä kieltää, ettei psykiatria voisi olla avuksi persoonallisuuden kehityksen ja luonteenominaisuuksien tulkinnassa. On kuitenkin aivan toinen asia, missä määrin tällaiset analyysit varsinaisesti voivat auttaa ymmärtämään runoilijoiden, filosofien ja teologien ajatusmaailmaa.”
Tässä lainauksen lainauksessasi suhtaudutaan ymmärtäväisesti sellaiseen mikä ei pohjaudu Raamattuun, eikä oikein pohjaudu edes psykologiaankaan. Jonkinlaisen filosofisena huntuna Reiter-Erikson muotoilua voidaan käyttää, kun psykologia-psykiatria uskonnollis-henkistää näkymätöntä todellisuutta. Kuitenkin ainoa todellinen, ikuinen on Jumalan Hengestä syntynyttä, Kirjoituksiin korreloituvaa.
Naulain jäljet peittyy vereen – katso, katso Golgataa! Pohjattomaan armon mereen synnit kaikki uppoaa. Hyljännyt et pyyntöä, soit mun kuulla ristiltä: Sinut myös on armahdettu, olethan sä lunastettu. Jeesus, verihaavas paina sydämeeni tuskaiseen, että muistaisin sun aina puolestani kärsineen. Mitään ei sen suurempaa kuin on sua rakastaa. Ristis, vaivas, kipus kovat pyhityksenäni ovat.
Siionin Kannel 34, vuoden 1961 painos. Oi rakkain Jeesukseni. Paul Gerhardt (1607-1676).
On hyvin vaikea tietää paljonko uskonto on aiheuttanut psyykkisiä vammoja jos/kun asianomaiset eivät itse kerro tai syytä tunnista ja sairaaloilla ja lääkäreillä ja sairaalapapeilla on vaitiolovelvollisuus. Luokkatoverini Tampereen lyseosta ,teologi Hannu Sorri on aikanaan tehnyt väitöskirjan uskonnon suhteesta itsemurhiin, jossa tutkimus antaa tuloksen about fifty fifty: ”Kirkkososiologian jatko-opiskelunsa aikana teki Hannu Sorri tohtorinväitöskirjansa uskonnollisuuden suhteesta itsemurhiin osana Kansanterveyslaitoksen mielenterveysosaston johtamaa Itsemurhat Suomessa 1987, jolloin kartoitettiin kaikki tuona vuonna tehdyt itsemurhat eli 1397 tapausta, joista uskonnollista ryhmää jäi edustamaan 245 tapausta (18%). Sorri jakoi uskonnollisuuden vielä yhteisölliseen ja yksityistyneeseen uskonnollisuuteen, nämä puolestaan kahteen; uskonyhteisöstä apua etsineisiin, sen kanssa ristiriidassa olleisiin, siitä yksityistyneisiin ja uskonnollisesta kasvatustaustastaan irronneisiin. Näitä ryhmiä hän vertailee sukupuoleen, ikään, aviosäätyyn, sosioekonomiseen asemaan, kotipaikkakuntaan, itsemurhakäyttäytymiseen, uskonnollisen ryhmän jäsenyyteen ja henkiseen stressiin eli mielenterveydelliseen kuormitukseen. Hän tarkastelee uskonyhteisöön jäsentymistä eritoten yksilön selviytymismenetelmänä stressitilanteista yhdistäen näin itsemurhatutkimuksille tutun jäsentymisen sosiologisen näkökulman ja mielenterveystutkimuksille tutun yksilön selviytymis(coping)näkökulman.
Sorri sai tulokseksi mm, että itsemurhaa yrittäneiden läheinen suhde vallankin pieniin uskonnollisiin ryhmiin näyttää auttavan hiukan enemmän kuin kaatavan, ja että heidän uskonnollisuutensa kietoutuu monisyisesti mielenterveyteen kääntyen lisästressiksi vakavan psyykkisen häiriön ja uskonyhteisön kanssa ristiriidassa olleiden ja siitä irtautuneiden kyseessä ollen. Yksityistyneiden ryhmä on suojaavan vaikutuksensa suhteen epäyhtenäinen.
Huolimatta siitä ettei haastattelulomakkeissa ollut yhtä ainokaista kysymystä uskonnollisuudesta, vahvistaa uskonnollisuuden esiintyminen niissä tuosta puutteesta huolimatta Sorrin mukaan sitä, että uskonnollisuuden liittyminen itsemurhaan e i o l e keinotekoinen asetelma, vaan a i t o i l m i ö
Ilmoita asiaton kommentti