Kannan ottaminen ei ole vielä mitään painostamista tai määräämistä.

Herätysliike voi ottaa kantaa ja sillä on oikeus ottaa kantaa. Aina jää lopulta itse kunkin omaan harkintaan, tahtooko noudattaa näitä opetuksia elämässään vai ei. Harkintaprosessi voi olla pitkä ja kivulias, kuten maailmankatsomuksellinen pohdinta usein on. Se on tietysti surullista, mutta ei kuitenkaan peruste kieltää uskonnollisilta yhteisöiltä seksuaalieettisiin kysymyksiin kannan ottaminen.

Jos uskonnollisilta yhteisöiltä yritetään kieltää kannanotot väittäen niitä ”painostukseksi” sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapautta rajoitetaan mielivaltaisesti. Jokaisella on Suomessa lakisääteinen oikeus käyttää ehkäisyä halutessaan. Tässä menee kuitenkin raja: Kukaan ei voi väittää yhteiskunnalliseksi oikeudekseen sitä, että vanhoillislestadiolaiset hyväksyvät hänen ehkäisyn käyttönsä. Näin on asia.

Suomen kansalaisella ei ole velvollisuutta hyväksyä kaikkea, mitä laki hyväksyy.

Laki antaa kansalaiselle oikeuden tehdä tiettyjä asioita, esimerkiksi käyttää ehkäisyä, se on totta. Se ei kuitenkaan velvoita eikä voi velvoittaa kansalaisia hyväksymään ehkäisyn käyttöä. Sellainen olisi törkeä loukkaus sanan- ja mielipiteenvapautta vastaan. Kukaan ei näin ollen voi väittää yhteiskunnalliseksi oikeudeen sitä, että joku toinen hyväksyy hänen ehkäisyn käyttönsä.

Myös vanhoillislestadiolaisella on tietysti lain turvaama oikeus vapaasti valita, käyttääkö ehkäisyä vai ei. Mikäli hän päätyy käyttämään ehkäisyä, hän ei voi kuitenkaan velvoittaa muita vanhoillislestadiolaisia hyväksymään tätä päätöstään. Näillä muilla on lain ja ihmisoikeussopimusten turvaama oikeus omiin hengellisiin ja moraalisiin vakaumuksiin, esimerkiksi sellaiseen, että ehkäisyn käyttö on väärin.

Kukaan ei voi myöskään väittää yhteiskunnalliseksi oikeudekseen sitä, että muut pitävätä häntä vanhoillislestadiolaisena. Jokaisella on tietysti oikeus pitää itseään minä tahtoo, vaikkapa vanhoillislestadiolaisena. Ketään toista hän ei voi siihen kuitenkaan velvoittaa.

”Onko ehkäisyn vastustaminen niin kiinteästi vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluva asia, että ehkäisyn hyväksyvä ei voi olla ‘oikeasti’ vanhoillislestadiolainen?”

Tuosta asiasta on varmaan tällä hetkellä erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Itse kannatan useimmissa asioissa enemmän sielunhoidollista herkkyyttä, lempeyttä ja kärsivällisyyttä kuin jyrkän yksioikoista linjaa. Niin myös tässä.

Periaatteellisella tasolla myös sen tulee kuitenkin olla selvää, että kukaan ei voi väittää yhteiskunnalliseksi oikeudekseen sitä, että muut hyväksyvät hänen ratkaisunsa.