Viittaan kahteen kohtaan Raamatussa:
Matt. 6:33,
“Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”
Matt. 15:32-39,
32 Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: ”Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla”.
33 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: ”Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?”
34 Jeesus sanoi heille: ”Montako leipää teillä on?” He sanoivat: ”Seitsemän, ja muutamia kalasia”.
35 Niin hän käski kansan asettua maahan.
36 Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
37 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.
38 Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
39 Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.
Lisäksi on liitettävä Jeesuksen sanat saatanalle, Matt. 4:4:
”Kirjoitettu on: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’.”
Leivän, ravinnon lisäksi, kaikki näkyvä on toisarvoista, jota ilman uskova ei jää, niin kauan kuin hän on ajallisen elämän lainalaisuuksien alla. Kaikki se, mikä on puhetta, mikä ei ole niinkuin ‘kirjanoppineitten” puhe, eli on Itse Sanan innnoittamaa, on todelliseksi elämäksi, ja saa jopa unohtamaan katoavan osan tarpeemme, kuten Jeesusta kuunnelleet.
On kysymys Jumalasta/Jeesuksesta, joka on lähetetty Pyhän Hengen muodossa koskettamaan ihmisiä, opettamalla Jeesuksen omasta.
Periaatteessa Raamattu on yhtä kuollut kuin hyvinä pidetyt kirjalliset tuotteet, kuten tunnustukirjat, jotka tiivistetään katekismuksiksi, koskien laitoskirkkoja.
Kuollut julistus, tekstinä ja puheena, esittäytyy akateemisuuden kaavussa. Jeesuksen Hengen puuttumiselle kehitetään johdonmukaisuuksia ja niiden totuuttakin läheltä liippaava poikkeama perustellaan todennäköisyyksillä, loogisuuksilla, järkeenkäyvyydellä, mielekkyydellä tms. Näistä Jeesus on sanonut, Luuk. 10:20,
“Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt”.
Paavali, viisaudestaan parannuksen tehnyt kirjoittaa Room:1:22:
“Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet”.
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään, niin nämä kaikki lisätään teille.
Sitähän se on!
Tuossa 4000 miehen ja muitten ruokintatilaisuudessa on jo toinen kerta, kun osoitetaan hyvin dramaattisella tavalla Jumalan ehdoton huolenpito. Olis ymmärrettävää, että jokunen innostuisi niin paljon kuulemastaan, ettei välittäisi siitä, tuliko evästä mukaan. Kun Jeesus lähetti 70 opetuslastaan julistamaan Jumaln Valtakunnasta, hän ohjeisti heidä olla ottamatta mitään mukaan, ei rahaa, ei laukkua jne. Kun he palasivat matkaltaa, niin kaikki olivat innoissaan tehtävästään, mihin Jeesus heidät kutsui ja ’varusti’.
Ruokintaihme on metafora opetustilasisuudesta. Liepäoli opinja kala opettajan peiteilmaus. Kertomuyksen numerikkaa viitta myös tähän, ymmärtämättömiä vartenasia valaistaan uudestaan, kun Jeesus kehotta akavahtaman farisousten hapatusta eli oppia.
Hapate:
1)hapanleipää valmistettaessa käytettävä luontainen lisäaine, joka aiheuttaa leivän hapattumisen
2) kuvaannollisesti Raamatussa opillinen tai hengellinen motiivi tai muu taustavaikutin
Seppo,
löysää tai huolimatonta.
Kun Jeesus opetti toisessa ruokinta-tapauksessa kolme päivää, hän puhui niinkuin se, jolla valta/valtuutus oli. Tässä tapahtumassa on opetus. Halusin minäkin kertoa, mikä se on. Ei ole mitään Raamattuun kirjoitettu, mikä ei olisi harmoniassa koko Raamatun kanssa. Tämä ruokintaihme on hyvin linjassa Israelin 40-vuotisen vaelluksen aikaiseen ruokintaan.
Leipä merkitsi paljon enemmän näiden kahden ihmeen tapahtumisen aikana ja aivan minun ja sinun sukupolvesi aikaan asti. Nyt on toisin. On huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys, jossa maaperässä kasvaa kaikki sellainen, mikä erottaa meidät Jumalasta. Aikoinaan, kun pahuus sai niin suuret mittasuhteet, että se nousi ’taivaaseen asti’, niin Jumala katui, että oli luonnut ihmisen ja päätti hävittää kaiken, mutta vielä antoi tilaisuuden pelastuksen arkin muodossa.
Nyt on kaikki tulelle, ei vedenpaisumukselle, talletettu. Siitä on taatusti varotettu tarpeeksi.
Edellien selväkielisenä: Ruokintaihme on metafora opetustilaisuudesta. Leipä oli opin ja kala opettajan peiteilmaus. Kertomuksen numerikka viittaa myös tähän, ymmärtämättömiä varten asia valaistaan uudestaan, kun Jeesus kehottaa kavahtaman farisousten hapatusta eli oppia. Hapate: 1)hapanleipää valmistettaessa käytettävä luontainen lisäaine, joka aiheuttaa leivän hapattumisen 2) kuvaannollisesti Raamatussa opillinen tai hengellinen motiivi tai muu taustavaikutin.
Reijo! Tämän Matteuksen perikoopin asiayhteys näyttää selvääkinselvemmin,että myös 5000 ihmisen ruokkimne oli opetustilanne,missa farsiseusten hapatuksensija annettiinoikea oppia. Ei tässä Jeesus muuten juuri tuohon tilanteeseen viittaisi. Älyllinen rehellisyys ja tekstiyhteys kunniaan :
Matteus: 5 Kun opetuslapset saapuivat toiselle rannalle, olivat he unhottaneet ottaa leipää mukaansa. 6Ja Jeesus sanoi heille: ”Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta”. 7Niin he puhuivat keskenään sanoen: ”Emme ottaneet leipää mukaamme”. 8 Mutta kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän: ”Te vähäuskoiset, mitä puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipää mukananne? 9 E t t e k ö v i e l ä k ä s i tä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen, 10 ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen? 11Kuinka te ette käsitä, e t t e n minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta.” 12Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.
Olenaissta on kahden kysymyslausen liittyminen asiat ymhdistäen toisiinsa: Ettekö käsitä ja ettekö muista….!!!!! Eli olisi syytä käsittää mitä ruokkismisihme oikeasti tarkoitti. Rabbiinisen opetuksen mukaan Messias toisi uuden leivän taivaasta eli uuden Tooran tulkinnan,mikä oli hänen opetuksissaan eli niissä sanoissa, joissa oli henki ja elämä.
Seppo,
Kaikelle voi antaa kuvaannollisen merkityksen. Vertaukset Jeesuksen opetuksessa oli vain selventämässä hänen sanomaansa. Siitä tavasta jopa profetoitiin, vt. Matt. 13:34, 35. Oli aina niitä joille kuvaannollinen selväkielisyys ei auennut heti, kuten opetuslapsillekin. Etenkin Pietarille selvisi, että miksi vain jalat tarvi tulla pestyksi.
On totta, että kahdessa ruokintaihmeessä oli sanoma, joka oli enemmän kuin leivän määrällinen lisääntyminen. Se onkin blogini sanoma, aihe. Sitä sanomaa tukee kaikki Raamattu ja sen voi tiivistää vaikka Jeesuksen sanoihin Saatanalle: “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä …”, eli ihmiset tulivat näissä Jeesuksen julistustilaisuuksissa täysin tyydytetyiksi sillä, mikä ei ollut fyysistä ruokaa, kuten leipä ja kala. Tämän sitten opetuslapset ymmärsivät, vaikkeivät minun blogiani lukeneetkaan.
Toisella rannalla, tulivat fariseukset ja saddukeukset kiusaamismielessä pyytämään Jeesukselta merkkiä taivaasta, vaikka olivat jo olleet todistamassa 7 leivän lisääntymisen 4000 miehen ynnä muiden joukolle. Tämä on fariseusten hapatusta, joka vaikuttaa niin, ettei uskota mitä nähdään ja kuullaan. Siksi Jeesus sanoi, Joh. 14:11b, “… ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.”
Toivon, että ymmärrät, että ruokkimisihmeen sanoma, on “tekojen tähden”, “ei ainoastaan leivästä”. Tämän mutkikkaammaksi ei itse asiaa saa, mielestäni!
Matt. 6:33,
“Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”
Tämä on hieno Raamatun ohta ja lupaus. Meidän yhteiskunnassa lapsesta asti ihmisen ohjaaminen tähtää siihen, että kaikki annataan meille silloin kun ensin opiskelemme ja sitten etenemme uralla ja tienaamme rahaa jolla sitten saamme mm. ruokaa ja vaatetta mistä tässä Raamatun kohdassa puhutaan. Näinhän maailma toimii. Jumalan valtakunta toimii aivan toisin.
Jumalan valtakunnassa annetaan ja vastaanotetaan lahjoja samalla kun palvellaan Herraa kuuliaisuudessa. Jumalan palvelemisesta emme saa palkkaa samoin kun normaalista duunista, mutta kuitenkin Jumala pitää meistä huolen aivan kuten varpusistaankin. Juuri tämän pyhän huolettomuuden oppiminen ja edes siihen uskominen on monille vaikeaa kun meidät on lapsesta asti aivopesty melkein päinvastaiseen ajatus- ja toimintatapaan.
Myös ne, jotka ovat työelämässä voivat ottaa työpaikkansa Herran kädestaä jolloin liksat muuttuvatkin siunaukseksi ja palkkapäivänä ei tehdäkään ratkaisuja ilman että kysellään Jumalan johdatusta.
Opin 1990-luvulla näkemään että työpaikat ovat Jumalan ihmisille antama lahja. Laman ollessa pahimmillaan melkein 20 % suomalaista oli ilman työtä ja ensimmäinen esirukousaihe jälkikokouksissa kaikkialla missä saarnailimme oli että Jumala antaisi työpaikan takaisin. Adamin ja Eevan kutsu tehdä työtä on koko ihmiskunnan kutsumus ja Jumalan meille antama tehtävä maapallolla.
Minä olen joskus miettinyt niitä viittä ja seitsemää leipää.
Tuli sellainen ajatus,että viisi ja kaksi kalaa olisi tarkasti murennettuna Mooses ja profeetat eli vanhantestamentin opetus. Seitsemän tarkoittaisi niitä käskyjä, jotka koskevat ihmisksi elämista. Kyllä kaikki ei-ateistit Jeesuksen kanssa tulee hyvin toimeen, mutta lähimmäisten kanssa tulee kränää.
Lauri,
Uutta ajateltavaa, mikä ei ole uutta!
Antti H.,
Mainitsen vielä elämästäni, josta olen säännöllisesti halunnut mainita. Olen tullut uskoon 10-vuotiaana. Siitäkin olen toistuvasti maininnut, että tuo uudestisyntyminen oli kokemus joka asettui minuun tietoisuutena, varmuutena, että kuinka käy, kun kuolen. Olen lapsena ollut mielumminkin yliarka ja se oli voimakkaimmillaan tuohon uskoontuloon asti. Heikoimmillakaan hetkillä, niin sisäisesti kuin ulkonaisesti mieltäni ei ole vaivannut kysymys tai epätietoisuus, että kuinka minun käy.
Mainitit 90-luvun lamasta. Siihen asti ja vielä sen alkaessakin olin yleisen, minun elämäni puitteitten mukaan menestyvä. Sitten Neuvostoliitto lakkasi olemasta, joka aiheutti suuren sekaannuksen menetyksineen minunkin yritykselleni. Silloin kun häpeän tunne oli minulla suurin, niin heikentynytkin suhteeni Jeesukseen sai aikaan olosuhteita vastustavan tunteen, että minun käy hyvin. Tuo hyvin käyminen ei ollut menetettyjen rahoja takaisinsaanti vaan se oli menettämäisilläni olevan pelastusvarmuuden takaisinsaanti.
En enää etsinyt rahaa, mutta jokapäiväinen leipä maistui erinomaiselta. Psalmit alkoivat tuottamaan iloa niin minulle kuin vaimollenikin, suoraan Isän sydämeltä. Tuo absoluuttisen köyhyyden kolmevuotinen aika oli ja on vieläkin meille suurimman voiton aikaa.
Nyt kun vaimoni kanssa olemme käyneet läpi tuota noin 30 vuotta sitten alkanutta köyhyyteen vaipumista, niin tuontuostakin huomauttelemme toisillemme, että kyllä oli hyvä ajanjakso, tai paremman alku.
Todella iloitsimme etsiessämme vain Jumalan Valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttamistaan. Siinä ohessa muuttui ulkoiset asiat.
En halua kasata mitään näkyvää, niinkuin tein menestyksen aikana, joka ei tullut sivutuotteena, vaan oli se pääasia ja kaikki näkymätön, iankaikkinen siirtyi taka-alalle.
Mänttäri. ”En halua kasata mitään näkyvää, niinkuin tein menestyksen aikana, joka ei tullut sivutuotteena, vaan oli se pääasia ja kaikki näkymätön, iankaikkinen siirtyi taka-alalle”.
Pointti on juuri siinä, että tässä pysyy oikea järjestys. Jos sivuasia muuttuu pääasiaksi menetämme vapautemme ja tulemme materialismin orjiksi. Näinhän länsimainen ihminen sokeudessaan elää ja luulee että kaikki on hyvin jos on saanut hankituksi paljon tavaraa.
Minun ymmärrys on, että tämä ahneus ja materialismi ovat vieneet euroooppalaisten seurakuntien hengellisen voiman. Niinpä ei ole voimaa synnyttää.
Rahat ja tavarathan itsessään eivät ole pahoja asioita, mutta jos sydän kiinnittyy niihin, olemme muuttuneet vapaista orjiksi.
MInun yksi ystävä on kansainvälisen liikemiesjärjestön johtaja. 1980-luvulla ennenkuin hän perusti järjestönsä Jumala antoi hänen silloisen yrityksensä mennä konkurssiin niin että hän menetti kaiken. Hän sanoi, että sen jälkeen rahan himo kuoli hänestä ja hänn n pystynyt käsittelemään isoja rahoja kuin sanomalehtipaperia(en tahtoisi sanoa vessapaperia mutta niin hän taisi itse sanoa).
Lähetyskäskyn toteuttaminen kysyy valtavasti varoja, ja tässä kristityt liikemiehet ovat parhaimmillaan avainasemassa olevia vaikuttajia ja lähetyskäskyn rahoittajia. Ennenkuin voi näin palvella on oma mieli tultava koetelluksi niin ettei lankea kiusauksiin. Tämä ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.
Minulla on USA:ssa tuttu liikemiesystävä joka lahjoittaa lähetystyöhön kolme miljoonaa dollaria joka vuosi. Hän asuu eläkeläisenä ihan tavallisessa talossa ja elää aika vaatimattomsti.
Uskon, koska olen kokenut, että todistuksena oleminen on työtoveruus Jumalan kanssa. Jumalan kumppanuus on alati valmis. Tilanteet ja tilaisuudet on Jumala työ, kuten myös se mitä sanomme.
Joh. 6:63, ”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä”.
Kirjanoppineitten puhe tyhjentää kirkot ja rukoushuoneet. Siksi esim UK:ssa kirkkoja on ollut myynnissä viimeisen vuosikymmenien ajan. Tämä sama ilmiö alkoi saada tilaa esim. helluntaiherätyksessäkin. Kuitenkaan ei ole olennaista minkä verran on esimerkiksi helluntalaisia, vaan julistavatko he niinkuin kirjanoppineet. Tietysti tämä koskee kaikkia todellisia Jeesuksen seuraajia siellä missä he ovat.
Minä olen tehnyt Katekismuksien äärellä valtavia hengellisiä löytöjä ja oivalluksia. Ne ovat rukiista leipää uskovalle sielulle. Pyhä Henki on ollut voimallisesti läsnä Katekismuksen äärellä. Esim. Lutherin selitys uskontunnustukseen ei jätä kylmäksi. Eikä Svebiliuksen kasteopetus.
Harmi, että et arvosta sitä, mitä isämme ovat uskoneet, opettaneet ja tunnustaneet.
Kimmo,
Uskon, että sinua harmittaa.
Olet minun hengellinen veljeni Kristuksen tähden.Sinut on kastettu ja konfirmoitu, mitä luterilaisuuden alkuaskeliin tulee. Se ei kuitenkaan ole ollut este sinulle ottaa Jeesus vastaan henkilökohtaisena vapahtajana. Nämä kaksi kirkollisuuden riittiä tai tapaa, eivät kuitenkaan ole olleet mikään etu kun Jeesusta lähdit henkilökohtaisesti seuraaamaan.
Olen lukenut evlut katekismuksen ja vieläkin sieltä jotain tarkistelen. Kuitenkin nykyään, korkeintaan kerran vuodessa.
Niin RKK:n kuin evlut kirkon katekismukset tiivistyvät yhteiseen julistukseen varhurskautuksesta (YJV). Sen ydin tai koko juttu on: ”Ei ole mitään vanhurskauttavaa (pelastavaa, autuuttavaa) ennen eikä jälkeen kasteen.”
Tämä sama toistuu Lutherin katekismuksessa, Augsburgin tunnustuksissa. Käsittääkseni Svebeliuksen katekismus-kasteopetus päätyy Lutherin opettamaan pelastavaan kasteeseen, vaikka kumpikin sekoittavat väärään oikeaakin. Kun ihminen luopuu väärästä, hän hylkää sen, eikä lähde sitä muotoilemaan. Väärä pysyy valheena ja oikea on Kristus-kallio.
Israelin kansalle Jumala on suoraan puhunut ja kehottanut vaeltamaan yhteydessään. Antanut etukäteen varotukset, mitä seuraa luopumuksesta ja mitä seuraa kun ei luovuta siitä, minkä Jumala on käskyksi ja ohjeeksi antananut.
Jer. 2:11-13
11 Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia, vaikka ne eivät olekaan jumalia? Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa siihen, josta ei apua ole.
12 Hämmästykää tästä, te taivaat, kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.
13 Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
Se pitäisi olla hämmästystä, jopa kauhistusta herättävä toistuvien tapahtumien ketju.
Uuden Liiton alusta lähtien Kirjoitusten, Jumalan säädösten vääntäminen, siitä poistamalla, tulkitsemalla ja siihen lisäämällä oli Jeesuksen ainoa moite ja kohdistus oli silloinen kirkko. Innokkain hebrealaisuus elää siellä, missä ’talmudit’ eli rabbi-kirkkoisien lisäykset ja tulkinnat sanelevat merkityksen siille, mitä on kirjoitettu.
Mitä juutalaisuuteen tulee, niin he vääristävät Kirjoituksia ennenkuin Jeesus-Messias kysymystä käsitellään. 21 ekumenista piispainkokousta vääristää Jeesuksen pelastussanoman, eli ovat jatkumo sille hebrealasielle, kirkolliselle rankille, joita Jeesus tuontuostakin nuhteli. Nuo 21 kirkolliskokousta ovat tehneet mahdolliseksi tai ovat olleet juuri niitä, jotka vainosivat niitä, jotka ensin etsivät Jumalan Valtakuntaa ja löysivät sen ja elivät siinä jo täällä ajassa.
Ihmetellään, että miksi esim. Rooman kirkko on kuitenkin ollut niin menestyvä, vaikka perustus ei ole Pyhästä Hengestä uudestisyntyminen, joka on yhtäkuin Jeesus-kallio, minkä päälle rakennetaan.
Vastaus tähän menestykseen on jo VT:n puolelta, jossa epäjumalien palvojat menestyivät, eivätkä jumalistaan ole vieläkään luopuneet.
Menestystä tulee Ylhäältä ja alhaalta. Universumin alamaalmalle kuuluu tämä maailma, eli niinkuin Saatana sanoi, niin hänelle on annettu ’olosuhteet’ jo tässä ajassa, missä hän voi hallita omiaan. Siis kaikki tulelle talletettu on hänen ’valtakuntansa’ puitteet. Tässä katoavassa, mammonaa palvelevassa valtakunnassaan Saatana johdattaa ihmiset ikuiseen helvettiin, mikä sitten on tavallaan Saatanan valtakunta ’loistokkaimmillaan’.
Itse ymmärsin Jeesuksen merkityksen omana pelastajanani piispa Eero Huovisen kirjoittaman katekismuksen äärellä.
Reijo, sinulle Raamattu on todella yksin Raamattu. Yksinäinen Raamattu.
Ville Hassinen mitä katekismuksessa on sellaista mitä ei Raamatussa ole?
Siis mihin tarvitaan katekismusta?
Koko evankeliumin SUUUURIN käsky on rakastaa Jumalaa, siis onko missään muualla ilmoitettu Jumalan tahto kuin evankeliumissa?
Valitettavasti nuo ”katekismukset” ym ovat jonkun toisen selityksiä jostain, siis eikö kun rakastaa jotakuta pidä itse tuntea ja kuulla sitä jota rakastaa, eikö ole ihmeellistä kun väittää rakastavansa jotakuta ja kertoo toisen ihmisen näkemyksiä ”rakkaastaan”?
Kun rakastaa Jumalaa kuulee Jeesuksen äänen suoraan Raamatusta eikä välissä ole ketään seli seli selittäjää ja tulkitsijaa.
Ville,
Liityt Freija Özcan’ käsitykseen taakasta, joka on Raamattu, kun sen kanssa jää yksin. Taakalla tarkoitan ahdistuksen tilaa, en sitä taakkaa, kuormaa, jonka Jumala omilleen haluaa sälyttää, joskus aivan asia ja tapauskohtaisesti.
Lisäksi, käsittääkseni, ’uit’ Feijan vanaveteen, mitä Raamatun suorasanaiseen ilmoitukseen tulee, eli täytyy tietää kaikki kehällinen mitä teologisissa tiedekunnissa opetetaan. Paremminkin, ettei juuri muuta opetetakkaan. Tämä koskee lähinnä tätä viimeistä hänen arvosteluaan niitä kohtaan, joille 6 päivää on kuusi 24 tunnin jaksoa.
Freijan valo oli erilaista, ennen TM tutkintoaan.
Raamattu ei ole koskaan yksin… Ennen Raamattua oli uskon sääntö, joka kuvasi kristillisen uskon sisällön. Ennen Raamattua oli yhteisö, joka uskoi. Raamatun syntymisen rinnalla muotoutui kristillinen traditio ja tapa selittää Raamattua.
Raamattu tarvitsee selittäjiä ja tulkintaa. Piispa Huovisen kirjoittama kirkon katekismus on hyvä tiivis selitys Raamatusta. Se auttaa huomaamaan olennaisen. Paremminkin Ari Pasanen, mitä katekismuksessa on sellaista mitä ei ole Raamatussa?
Maailma on syntynyt miljardien vuosien kuluessa. Se on tieteellinen fakta. Raamatun alussa on jo kaksi luomiskertomusta, mikä viestii ettei juutalaisillekaan luominen ollut viikossa tapahtunut juttu.
Löytyykö tuo katekismus netistä, en ole aiemmin lukenut?
Löytyihän tuo, siis ensinnäkin siinä on uudestisyntyminen kasteessa vauvalle, heti kossahti harhaan, mot
Ville,
Tarkoitatko, että ennen fyysistä Uutta Testamenttia oli tällainen sääntö-aika?
On määritelmä ‘armotalous’, joka tarkoittaa Jeesuksen kautta ja Jeesuksessa kulkemista, päämääränä taivas, sielun pelastus.
Olen löytänyt täydellisen ja samanlaisen tien pelstukseen, kaikkialla Vanhassa Testamentissa. Tätä tietä, Jeesusta, Filippuskin opetti hoviherralle. Hän kertoi, kuka Jeesus oli ja että koko VT:n sanoma keskittyy häneen. Myös hän todisti kuinka kaikki ennustukset täyttyivät Jeesuksessa, mitä Messiaaseen tulee. Hoviherra oli Isän vedossa ja tässä tilassa hän siirtyi uudestisyntymään, jonka Jeesus Henkensä kautta vaikutti. Myös Filippuksen selitys, johdatus Totuuteen, oli Pyhän Hengessä julistettu. Ei ollut ohjeista puutetta.
Berealaiset kuuntelivat halulla Paavalin ja Siilaan julistusta ja kotiin päästyään tarkistivat Krijoituksista, olko asiat niin. Ei siis ole minkäänlaista vihjettä, että he olisivat tarkistaneet jostain nk. ’uskon sääntö’ kokoelmasta.
Kun apostolit ja muut opetuslapset levittivät Evankeliumia, sitä ei voida kutsua ‘uskon säännöksi’. Se on suoraa Kirjoitusten kerrontaa ja sen merkitystä painotettiin Kirjoituksilla ja mitä Vapahtaja suoraan laski, pudotti taivaasta. Paavali ei kirjoittanut muuta kuin Pyhän Hengen innoittamana, samoin muukin UT on kirjoitettu. Kaikki oli samaa kuin mitä jo VT:n kirjoituksen olivat todistaneet. Profeetat ilmoittivat Jeesuksen tulon ja, että hän tulee kaiken Lain täyttämään ja antamaan Voiman tyhmä-hulluillekin vaeltaa Kristusruumiissa.
Missään vaiheessa ei Jumala jättänyt uskoontulleita harhailemaan ja pähkäilemään, että mitä ja miten pitäisi edetä. Jo toinen Apostolien tekojen luku kertoo, kuinka selkeää oli alku, eli tullaan uskoon, koska haluttiin, otetaan kaste vedessä, saadaan Pyhän Hengen kaste, murretaan leipää viinin kanssa uskovien parissa, ollaan rukouksessa ja tutkitaan Kirjoituksia. Seurakunnan kasvun antaa Jumala, liittämällä uskoontulleita ek-klesiaan, seurakuntaan, ei kirkkoon. Sitten Jumala hajottaa uskovat ympäri silloista maailmaa, jotka toistavat saman järjestyksen pelastusopin.
Niin paljon kuin olen maailmalla tutustunut mm. helluntaiseurakuntiin, niin missään ei ole tullut esille rinnalla syntynyt, Jumalan Sanaa avittava perimätieto. Raamatusta on paljon kirjoitettu oikein ja väärin. Väärin, isommilla ja pienemmillä kallistumilla. Sen lisäksi on paljon tarpeetonta, viihteellistä ja pönötyksen ohjeistamista.
Reijo Mänttäri:””, kuinka selkeää oli alku, eli tullaan uskoon, koska haluttiin, otetaan kaste vedessä, saadaan Pyhän Hengen kaste,””
Tuossa on kyllä hiukan epäselvää, siis ensinnäkin Jumalan tulee kutsua, ei ihminen itse voi vain ”haluta”, toiseksi Jumala kutsuu parannukseen.
Jeesus Sanoo selkeästi:
Luuk. 14:33
Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
Tässä tulee se että kuinka nuorena voi tehdä parannuksen ja lähteä seuraamaan Jeesusta, siis kun tulee luopua kaikesta Jeesuksen tähden, jopa isästä ja äidistä?
Ari,
Nämä asiat on hyvä selvittää itselleen ja toivoa, että muillekin asioiden oikea laita selviäisi. Uskon, että ymmärrät, jos olen sitä mieltä, että toivon, ettei kiistaa nyt syntyisi.
Jeesus sanoi. Lähimmäisen rakkaus. Siinä on kaikki laki ja profeetat. Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. — Se on Jumalan valtakuntaa siis lähimmäisen rakkaus.
Sitä ei pidä etsiä vaan se pitää ymmärtää.
Reino,
Lähimmäisen rakkaus on hyvä juttu. Jos tuntee, ettei sellaista omista niin se on varmasti asia, jota voi anoa. Kukaan ei kuitenkaan ano, ellei tunne olevan sitä ilman.