TT Petri Järveläinen esitti Kotimaan blogissaan 12.10.2022, että professori Seppo A. Teinosen jälkeen Helsingin yliopiston dogmatiikka-oppiaineessa ei ole tapahtunut juuri mitään. Tämä väite on jyrkässä ristiriidassa tosiasioiden kanssa.

Teinosen suurena ansiona oli se, että hän toi ekumeenisen ja roomalais-katolisen teologian tutkimuksen suomalaiseen teologiaan. Aiemmin systemaattis-teologiset ja dogmaattiset julkaisut olivat lähinnä keskittyneet suomalaisen, pohjoismaisen ja saksalaisen luterilaisen teologian tutkimukseen. Kuitenkin vielä Teinonen itse julkaisi liki kaikki teoksensa suomen kielellä.

Tutkimusparadigman muutos

Teinosen jälkeen dogmatiikan tutkimus on muuttunut kahdella merkittävällä tavalla: Ensinnäkin, tutkimuksen kohteena on koko maailmanlaaja globaali teologia, aivan erityisesti ei-länsimaiset kontekstuaaliset teologiat ja voimakkaasti kasvavat kirkot ns. enemmistömaailmassa. Maailman kristityistä kaksi kolmasosaa asuu Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Toiseksi, tutkimukset julkaistaan 95-prosenttisesti englannin kielellä kansainvälisillä julkaisufoorumeilla. Tämä julkaisutavan muutos on ollut nopea ja erittäin merkittävä. Olemme mukana kansainvälisessä keskustelussa.

Dogmatiikan tutkimuksessa on siten tapahtunut merkittävä paradigman muutos: Kristillisen opin ja ajattelun tutkimusta harjoitetaan yliopiston ja kansainvälisen akateemisen maailman kriteerein, ei suomalaisen kirkkopolitiikan ehdoilla.

Käytännön työssä toimivista papeista saattaa ymmärrettävistä syistä tuntua, että dogmatiikka on jossain piilossa, varsinkin kun vieraskielisten teosten lukemiseen ei riitä energiaa ja aikaa.

Dogmatiikan ala on hyvin laaja: Kohteena ovat koko kristillisen opin ja teologian historia sekä sen erilaiset ilmenemismuodot nykyajan globaalissa maailmassa. Mitkään resurssit eivät riitä kaiken kattamiseen, vaan tapahtuu tutkimusintressin mukaisia tutkimuskohteiden valintoja.

Neljäkymmentä väitöskirjaa, neljä kansainvälistä tutkimusprojektia

Professori Teinosen jälkeen (1986-2022) dogmatiikka-oppiaineessa Helsingin yliopistossa on hyväksytty n. 40 väitöskirjaa. Lisäksi dogmaattista tutkimusta harjoittavat ovat julkaisseet kymmeniä monografisia tutkimuksia ja satoja tutkimusartikkeleita. Dogmatiikan professori on ohjannut 12 Suomessa tai Kiinassa väitelleen kiinalaisen tohtoriopintoja. Maistereita oppiaineessa on valmistunut vuosittain teologisen tiedekunnan normin mukainen määrä.

Dogmatiikka-oppiaineessa on vuosien 1998-2022 aikana toteutettu kolme Suomen Akatemian ja yksi Helsingin yliopiston rahoittama kansainvälinen tutkimusprojekti:

1) Gospel and Cultures (Akatemia): Kristinuskon tulkinnat Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.

2) Christianity in the Asian Religious Context (Akatemia): Kristinuskon tulkinnat Aasian eri kulttuureissa dialogissa muiden uskontojen kanssa.

3) Interreligious Engagement in China (Yliopisto): Scriptural Reasoning  -dialogimenetelmän sovellus Kiinan viiden pääuskonnon kohtaamisessa.

4) The Impact of Religious Values on Modern Chinese Society (Akatemia): Kiinan viiden suurimman uskonnon uskomusten, arvojen ja etiikan uusimmat kontekstuaaliset sovellutukset muuttuvaan moderniin yhteiskuntaan. Uskontojen välinen Scriptural Reasoning -dialogi jatkuu. Projekti on parhaillaan loppusuoralla, tulossa on neljä kokoomateosta, kaksi sekä kiinaksi että englanniksi.

Mainittujen tutkimusprojektien tuloksena on syntynyt lukuisia väitöskirjoja, monografisia tutkimuksia, tutkimusartikkeleita sekä kansainvälisiä konferensseja ja yhteisjulkaisuja. Samanaikaisesti näiden globaalien aiheiden rinnalla dogmatiikassa on väitelty perinteisistä länsimaisista ja luterilaisista aiheista.

Teologinen malli tulevaisuuden kirkolle?

Useat kiinalaiset entiset tohtorioppilaani ovat nyt professoreita kotimaassaan. Heidän ja eräiden muiden kiinalaisten kollegoiden kanssa olemme keskellä pitkäkestoista prosessia, jonka tavoitteena on löytää opillinen ja samalla kontekstuaalinen kiinalainen teologinen identiteetti maailman suurimmalle ja nopeimmin kasvavalle ns. jälkitunnustuskuntaiselle protestanttiselle kirkolle. Tässä prosessissa on mukana tärkeimpiä Kiinan kirkon teologeja sekä johtavia kristinuskon tutkijoita maan parhaissa yliopistoissa.

Hankkeemme Constructing the Postdenominational Identity of Chinese Christianity tavoitteena on luoda teologinen hahmotustapa, josta muutkin ei-länsimaiset ei-tunnustuskuntaiset riippumattomat kirkot ja uskontulkinnan kontekstuaaliset pyrkimykset voisivat hyötyä.

Enemmistömaailman kristityt eivät halua enää kopioida ja ylläpitää länsimaista tuotua kristikunnan tunnustuskuntaisuutta ja hajaannusta. Myös länsimaisessa kristillisyydessä tunnustuskuntaisuus menettää nopeasti merkitystään.

Uusin tutkimukseni reformaation tärkeimmästä väittelystä

Uusin oma tutkimukseni on dogmatiikan perinteisestä aiheesta, josta uskon Petri Järveläisen ystävineen olevan kiinnostunut: teologi Martti Lutherin ja humanisti Erasmuksen väittely ihmisen tahdonvapauden rajoista. Tutkimus julkaistiin englanniksi viime vuonna: Trinitarian Grace in Martin Luther’s The Bondage of the Will (Oxford University Press, 2021).

Kirjapaja julkaisee teokseni hieman kevennetyn suomennoksen tänä syksynä marraskuussa. Tutkimukseni osaltaan täydentää professori Tuomo Mannermaan aloittamaa uutta suomalaista Luther-tulkintaa. Tässä Kirjapajan mainostekstiä:

Miten uskoa kun ei voi uskoa? Martti Lutherin ja Erasmuksen väittely ihmisen vapauden rajoista

Miksi jotkut uskovat ja toiset eivät, vaikka kuulevat saman sanoman? Miksi jotkut eivät voi uskoa, vaikka haluaisivat? Miten usko syntyy? Onko ihmisellä vapaus valita usko?

Näistä keskusteltiin reformaation kuuluisimmassa väittelyssä teologi Martti Lutherin humanisti Erasmuksen välillä viisi vuosisataa sitten.

Professori Miikka Ruokanen paneutuu näihin ajattomiin kysymyksiin uusimmassa kirjassaan. Hän tarjoaa Lutherin pääteoksen Sidotun ratkaisuvallan tarkan analyysin, jollaista ei ole ollut aiemmin tarjolla. Ruokasen teos perustuu hänen Cambridgen yliopistossa laatimaansa tohtorinväitöskirjaan.

Ruokanen esittää ymmärrettävänä kokonaisuutena Lutherin teologian ytimen, käsityksen Jumalan armosta. Hän edistää kansainvälisesti tunnettua suomalaista Luther-tutkimusta nostamalla Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen asemaa Lutherin Kristus-keskeisessä armokäsityksessä.

Ruokasen teos sopii kaikille epäuskosta, uskosta ja ihmisen vapauden rajoista kiinnostuneille.

"Ruokanen perustelee aidosti uuden, luotettavan tulkinnan Lutherin teologisesta pääteoksesta. Hän edistää ratkaisevasti suomalaista Luther-tulkintaa.”

Prof. Ian A. McFarland, Emory University USA

"Ruokasen kirja paljastaa reformaation keskeisen teeman ja sen merkityksen aikamme globaalille kirkolle. Kirja on viisas ja luotettava opas Lutherin armo-oppiin ja sen ekumeenisiin mahdollisuuksiin.”

Prof. Tom Greggs, University of Aberdeen, Britannia

"Ruokanen onnistuu laatimaan erinomaisen kokonaiskatsauksen Lutherin pääteokseen. Hän on laatinut tasokkaan ja selkeän perustutkimuksen klassisesta aiheesta. Pyhän Hengen teologian avulla voidaan esittää selkeästi armon Jumala-keskeisyys.”

Prof. Risto Saarinen, Helsingin yliopisto

"Ruokasen inspiroiva tutkimus selittää oppineesti ja syvällisesti, mitä Luther tarkoittaa Kristuksen ja uskovan yhtymyksellä.”

Prof. Robert Kolb, Concordia Seminary, USA

"Jokaisen, jolla on intohimoa Lutherin teologiaan, tulisi lukea tämä kirja.”

Prof. Mark Mattes, Grand View University, USA

Ystävällisin terveisin Nanjingista Kiinan kirkon teologisesta akatemiasta,

Miikka Ruokanen

Helsingin yliopiston dogmatiikan professori 1993-2018