Kari: ”kristitty ihminen uskoo Jeesuksen jumaluuteen ja Jeesus ei voi olla Jumala ellei Hän ole jumalallisesti syntynyt eli neitseestä.”

Niinpä, jokainenhan voi, ja saa uskoa ihan mitä haluaa tai olla uskomatta, mutta nythän oli kysymys siitä, että iso osa kristityistä papeistakaan, jopa puolet naispuolisista, ei usko Jeesuksen neitseestä syntymiseen ja kuitenkin he tunnustavat joka sunnuntai uskontunnustusta lausuessaan, että uskovat siihen. Siinä on mielestäni melkoinen ristiriita.

Kari: ”Muussa tapauksessa Hän on vain tavallinen ihminen.”

Oletko varma, ettei ollut? Oli kysymys myös perusteettomista väittämistä, jota Anita Ojalan mielestä ei pidä sietää. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mikäli joku pystyy pätevin, tieteellisin perustein osoittamaan, että Jeesus ei ollut vain tavallinen naisesta tunnetulla lisääntymistavalla syntynyt ihminen, niin väite on silloin tosi ja minäkin uskon siihen. Muussa tapauksessa väite on absurdi.

Tuon neitseestä syntymisen nostin esiin vain yhtenä esimerkkinä Raamatun lukuisista perusteettomista ja vähintäänkin kyseenalaisista väittämistä. Tosi tiedon paikkansapitävyyden voi aina perustella ja oikeaksi osoittaa – uskoa ei.

Nyt täytyy todeta, että eksyimme jo aika kauas Reinon blogin aiheesta. Toivottavasti hän ei poista näitä kommentteja perusteettomina ja asiaan kuulumattomina.

Martti: ”Pyrin osoittamaan, että uskontunnustukseen liittyminen ilman neitseelliseen syntymään uskomista ei ole valheellista.”

Vaikka siinä (uskontunnustuksessa) samalla tunnustetaan myös usko neitseestä syntymiseen??? Jokin tässä nyt kuitenkin mättää.

Ymmärrän kyllä ajatuskulkusi siitä, että uskon kohde on Jeesus Jumalan ainoana poikana ja se edellyttää näin uskovilta siinä tapauksessa myös sitä, että jos Jeesus on Jumala, niin kaikki on silloin mahdollista, myös neitseestä syntyminen ja ylösnouseminen.

Silti liian absurdia ja perusteetonta tarinaa minulle, ei mahda mitään. Eivätkä nuo papitkaan, jotka eivät neitseelliseen syntymään usko, ilmeisesti uskomattomuudelleen mitään voi.

Sari: ”Tiede ja uskonto käsittelevät eri asioita, eikä kummankaan pitäisi mennä toiselle tontille.————-kaiken tarkoituksen ja alkuperän kysymyksiä.”

Myös tiede pyrkii selittämään kaiken alkuperän kysymyksiä, ratkaisemaan luontoon liittyviä arvoituksia ja löytämään kaikille maailmankaikkeuden ilmiöille ja tapahtumille tarkoituksen . Ei se kirkon monopoli ole. Siitä oivana esimerkkinä Galileo Galilein tapaus jo vuodelta 1610 jolloin häni julkaisi ”Sidereus Nuncius” -teoksensa, jossa esittämänsä mielipiteet eivät sopineet lainkaan yhteen vallalla olleen kirkollisen kaikkeuden käsityksen kanssa.

Kopernikus oli esittänyt heliosentrisen mallinsa jo vuonna 1530. Heliosentristä mallia pidettiin harhaoppisena, sillä se oli vastoin silloisia Raamatun tulkintoja. Myös Galilei tuki Kopernikuksen käsityksiä, pysyi tiukasti omissa näkemyksissään ja ivasi jopa paavia, vaikka ei pystynytkään tuolloin esittämään pitäviä todisteita tähtien parallaksista heliosentrisen teorian puolesta. Vuonna 1633 Galilei joutui oikeuden eteen, jossa hänet tuomittiin harhaoppisuudesta ja hänen teostensa julkaisu kiellettiin.

Turha väittää, että tiede ja uskonto eivät käsittelisi samoja asioita. Vasta vuonna 1992 kirkko myönsi Galilein olevan oikeassa. (After 350 Years, Vatican Says Galileo Was Right: It Moves – The New York Times, 31. 10, 1992).

”Tiede ei selitä kaikkea, mutta uskonto ei ole selitä mitään.”