Arvotonkaan ei ole armoa vailla

Tässä ruokapöydässä ei itse tarvinnut mennä ruokaa valmistamaan ennen syömistä, kun kaikki oli valmiina Hetan kodalla Enontekiössä joulunpyhinä 2017. Juhlapöydän erikoisherkku oli poronliha.

Sunnuntai 28.01.2018
3. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Septuagesima
Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait
Ansaitsematon armo
Evankeliumi: Luuk. 17:7-10

Tarjotaan työtä maaseudulla. Palkka viisi euroa tunnilta.
Tarjotaan sijoituskohteita maaseudulla. Korko noin 1,3 - 1,4 prosenttia.
Kiinnostaako?

Tässä vuosi pari siteen Luonnonvarakeskus eli LUKE teki tutkimuksen, missä päädyttiin noihin lukemiin Suomen maataloustuottajien tuloista. Keskipalkka oli viisi euroa tunnilta, kun korkoa sijoitetulle pääomalle oli laskettu tuo 1,3-1,4 prosenttia. Tällaisin palkoin meidän suomalaisten ruoka on viljelty armaan kotomaamme pelloilla ja eläintiloissa.

Tekstissämme puhutaan pellolla työskentelevistä jotka tulivat kotiin ja jatkoivat työpäiväänsä kotitöissä, ruuan valmistuksessa ja tarjoamisessa.

Emme tiedä minkälaista tuo vertauksen ruoka oli. Sen sijaan tiedämme suomalaisen ruuan tason.

Suomalaiseen lihaan on jokaista kiloa kohti käytetty noin kuusi kertaa vähemmän antibiootteja kuin keski- ja etelä-eurooppalaiseen lihaan. Tällä on merkitystä lihan laatuun.

Jo monta vuotta sitten tehdyn vertailun mukaan Suomen viljelyksillä käytettiin 0,8 kg torjunta-aineita hehtaaria kohti yhden vuoden aikana. Hollannissa samana vuonna oli käytetty 18,4 kg hehtaaria kohti. Sopii kysyä mitä tuo vaikuttaa tuotetun ruuan laadulle.

Suomalainen ruoka on puhdasta. Sitä kelpaa tarjoilla.

Tekstimme ruuan tarjonnan yhteydessä alkukielen kreikan kielessä käytetään sanaa diakonei moi, διακόνει μοι, "palvele minua" palvella -sanasta (esimerkiksi pöydässä). Tästä sanasta on peräisin meidän kirkkomme palveluksessa olevan diakonin virkanimike.

* * *

Kun olen työskennellyt Sotainvalidien veljespappina, niin olen useaan otteeseen saanut kuulla kuinka miehet menivät rintamalle täyttämään velvollisuutensa. Eivät he halunneet sotaa, mutta kun tehtävä sitä vaati, niin he tekivät sen mikä oli heidän velvollisuutensa. Heidän mielenlaatunsa on kunniakansalaisillemme sopivaa. He tekivät sen mitä heidän piti tehdä.

Myös tekstissämme työtä tekevä teki sen mitä piti, sen mikä oli hänen velvollisuutensa.

* * *

Armosta me olemme autuaita. Jumala vanhurskauttaa meidät ilman omaa ansiotamme tai omia tekojamme. Saamme kaiken lahjaksi Jeesuksen Kristuksen tähden. Hän on täyttänyt kaiken, mitä pelastukseemme tarvitsemme. Omalta puoleltamme me olemme ansiottomia mihinkään hyvään Jumalan hyvyyteen, mutta Jeesuksen tähden kaikki onkin jo valmiina. Tässä on kristityn ilo ja riemu. Herra on kaiken tehnyt. Sovintotyömme on jo täytetty niin, että saamme panna täyden luottamuksemme Jumalan hyvyyteen ja laupeuteen. Herramme turvallisille käsivarsille saamme heittäytyä koko olemuksellamme täysin varmoina, että hänen rakkautensa pitää huolta meistä kokonaisina ihmisinä juuri sellaisina kuin olemme.

Tekstissämme palvelijat sanoivat: "Me olemme arvottomia palvelijoita." Tässä siis itsessään puutteelliset, vajavaiset ja omin voimin mihinkään hyvään kelpaamattomat ovat tehneet suuria tekoja: sen mitä heiltä vaadittiin. Mutta Jumalan edessä ei lasketakaan omia ansioita, vaan Hänen suuren rakkautensa ja hyvyytensä loppumatonta ja määräämätöntä laupeuden lahjaa ja suosionsa rajatonta suloisuutta.

Pelastuksen ja tekojen logiikka on sellainen, että omat teot eivät tuo meille pelastusta, pelastus on Jumalan lahja, mutta lahjaksi annetun pelastuksen varaan uskossa luottamuksensa paneminen saa aikaan tekoja, joilla voimme palvella toinen toistamme ja koko yhteiskuntaamme sen kaikissa menoissa. Teot ovat uskon hedelmiä.

46 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen, kovin on vaikeaa ”lapsenmielisen” ymmärtää kirjoitteluasi, siis Jeesuksen Sanat ”kuka kuulee ja tekee” ei koskisi edellä olevia Jeesuksen Sanoja kuten esim huorin tekemistä, tuomitsemista, vihastumista…

    Siis se mitä Jeesus tarkoittaa :

    21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: ‘Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ‘Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’

    Siis väärät profeetat voivat Jeesuksen nimissä tehdä voimallisia tekoja, vaikka Jeesus ei heitä tunnekkaan, miksi ei tunne?

    23 Ja silloin minä lausun heille julki: ‘Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.

    He elävät laittomuudessa eli heidän hedelmänsä on huono, esim haureutta, vihaa, anteeksiantamattomuutta, vainoa…. he eivät koskaan ole tehneet parannusta ja kääntyneet pois pahoilta teiltään.

    Jeesus julisti ja käski julistaa parannusta, siis sitä minä julistan Hänen nimessään. Entä kun ihminen kuulee tuon julistuksen JA EI TEE PARANNUSTA?

    Kun kuulee Jeesuksen Sanan eikä tee sen mukaan vaan ylenkatsoo sen niin se SANA TUOMITSEE ihmisen viimeisenä päivänä.

    Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    Miksi Jumala armahtaa ihmisen, ensinnäkin Jeesuksen sovitustyön tähden se on mahdollista, mutta armo vaatii nöyrtymistä tunnustamaan syntinsä, eihän synnitöntä tarvitse armahtaa, eikä jo sisällä olevaa tarvitse päästää sisälle, eikä tervettä tarvitse parantaa.

    Ylpeä esittelee Jumalalle omaa vanhurskauttaan, kuten esim kastetodistusta, siis ilman parannusta ja nöyrtymistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Kiitos Matias Roto ja Ismo Malinen kirjoituksistanne. Mielestäni selvititte ja vastasitte Ari Pasaselle monta kertaa ja hyvin.

    Ari Pasanen. Miksi kysyt yhä uudelleen samoja asioita?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Tarja Aarnio, kysyn mille perustalle haluat lapsesi rakentavan elämänsä?

    Antaako kirkko ja luterilaisuus pysyvän ja turvallisen perustan kun sen historian kautta sitä hahmottelee?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    ”Miksi Jumala armahtaa ihmisen, ensinnäkin Jeesuksen sovitustyön tähden se on mahdollista, mutta armo vaatii nöyrtymistä tunnustamaan syntinsä” Ari (klo 15.27)

    Ari, jos tarkasti luet tuon oman kommenttisi, siinä sanot, että armo vaatii…

    Raamattu ei tuo esiin sellaista Armoa, joka vaatii. Armo on Armoa Kristuksen tähden, se ei vaadi mitään. Lahjan saamiseksi ei vaadita mitään, muuten se ei ole lahja. Laki vaatii ja sanoo; kun täytät mitan niin saat armon. Kristinusko ei ole islamia, joka vaatii armon saamiseksi mitan täyttämistä.

    Kristus on ihmisen parantumiseksi annettu Jumalan lahja. Kääntyminen Jumalan puoleen Kristuksen kautta on Jumalan tahdon ilmentymistä ihmiskunnassa ja yksittäisessä ihmisessä. Ei ihminen voi ottaa mitään, jollei Jumala anna. Jo siinä on suuri viisaus, että ymmärtää kaiken tulevan Jumalalta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Ari

    Alat toistamaan itseäsi.

    Mikä pahinta sekoitat lain ja evankeliumin. Räikeimmin tämä tulee esille väitteessäsi kasteesta. Väität Jumalan tekoa eli evankeliumia ”omavanhurskaudeksi”. Tämän pahemmin ei voi Jumalan sanaa vääristää.

    Kaste on Jumalan teko alusta loppuun asti. Juuri kasteen antama lahja on ilman pienintäkään ihmisen omaa ansiota tai vanhurskautta. Kaste on puhdasta evankeliumia. Siinä Jumala itse toimii.

    Tiituksen kirjeessä sanotaan että

    _ J u m a l a _ _ p e l a s t i _

    Tiit. 3:4-7

    3:4 Mutta kun _ J u m a l a n , _ meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,

    3:5 pelasti _ h ä n _ meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen _ p e s o n _ ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

    3:6 jonka Hengen _ h ä n _ runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,

    3:7 että me vanhurskautettuina _ h ä n e n _ armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.

    Tässä Raamattu puhuu kasteesta evankeliumina eli Jumalan tekona. Pahasti sinä erehdyt kun menet väittämään kastetta omavanhurskauden teoksi eli ihmisen omana suorituksena. Ei pidä näin räikeästi vääristää Jumalan pyhää sanaa, kuin mitä sinä menet tekemään väittäessäsi Jumalan armosta lahjaksi antamaa pelastuksen meille ojentavaa tekoa vastaan ottavan ihmisen omaksi teoksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen ajatteletko siis että ihminen ei voi eikä tarvitse tehdä mitään päästäkseen taivasten valtakuntaan?

    3 ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.(Matt.18)

    Mitä sanot, kumpaa minun on parempi uskoa, Jeesuksen Sanoja Evankeliumista vai SINUN sanoja (tai Lutterin ym.)?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Ensinnäkin: Taivasten valtakuntaan päästään sisälle kasteen kautta, ”—vedestä ja Hengestä.” Joh. 3:5.

      Johanneksen evankeliumi:

      3:5 Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

      Toiseksi: Ihminen ei koskaan voi pelastua teoillaan. Tämä tie on täysin tukossa oleva tie. Joka sellaista yrittää on langennut pois Kristuksesta.

      Galatalaiskirje:

      5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.

      Roomalaiskirje:

      4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

      11:6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.

      Kolmanneksi. Tulkitset virheellisesti Tuon Matteuksen evankeliumin mikkelin päivän tekstin.

      Siinä puhutaan nimenomaan kasteesta. Juutalaisuudessa pakanan kääntyessä juutalaisuuteen koko perhe kastettiin yhtä aikaa, vauvasta vaariin, nuoresta vanhaan ja suurimmasta pienimpään. Kun perhe oli saanut kasteen (ja miehet ympärileikkauksen) niin silloin sanottiin että koko perheen elämässä alkoi suuri elämä. Koko perhe oli syntynyt uuteen elämään. Tässä uudessa elämässä he olivat ”päivän vanhoja” (siihen aikaan ei nollaa tunnettu) meidän matikkamme mukaan aloittivat nolla-pisteestä. Koko perhe oli siis tullut lapsen kaltaiseksi.

      Jotenka Ari hyvä.

      Tuo teksti puhuu siitä että jokaisen ihmisen on tultava Jumalan lapseksi kasteessa tapahtuvan uudelleen lapseksi tulemisessa ”tulla lapsen kaltaiseksi”. Tämä on välttämätön jotta ihminen voisi pelastua. Ilman kastetta ei ole pelastusta.

      Kun Luther kastoi oman esikoispoikansa heti syntymän jälkeen, niin hän sanoi sen päälle, että jälleen yksi pakana on kääntynyt kristityksi.

      Olen käsitellyt tätä Matteuksen lapsitekstiä aikaisemmin Mikkelinpäivän tekstin selityksessä.

      https://www.kotimaa.fi/blogit/kaste-jumalan-lapseuteen/

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Matiaksen vastaansanomattomien Raamatun kohtien jälkeen on enää vaikea lisätä mitään, kiitos, niistä, varsinkin tuo Tiit.3:4 on Armoa arvottomalle, joka oli blogin teema, johon palaan ajatuksella Ps.103 tekstin myötä.

    ”Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Ps.103:13-14 (koko Psalmi on Raamatun helmiä)

    Tuo sana tomu tarkoittaa ”käyttö kelvotonta”. On aika merkillistä, että Jumala muistaa meidät tomusta tehdyksi, jolta ei voi vaatia mitään ja silti Hän kutsuu meitä kuin isä lapsikseen.

    On aika alkaa ymmärtämään, että Jumala, joka tietää meidät tomuksi, kuitenkin Lähetti oman Poikansa lunastamaan meidät, synnin alta, ettemme kuolisi, vaan saisimme Lahjaksi Elämän Hänen työnsä kautta, jossa kaikki on jo täytetty viimeistä piirtoa myöten. Jumala on siis valmistanut kaiken valmiiksi ja antaa tuhlailevasti Armonsa Lahjaksi meille, jotka olemme rikki menneitä ja kelvottomia astioita…

    Ihmeellinen on meidän Herramme ja Jumalamme. Ilosanoman viejäksi Hän on asettanut palvelijansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen:”””Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Ps.103:13-14 (koko Psalmi on Raamatun helmiä)

    Tuo sana tomu tarkoittaa ”käyttö kelvotonta”. On aika merkillistä, että Jumala muistaa meidät tomusta tehdyksi, jolta ei voi vaatia mitään ja silti Hän kutsuu meitä kuin isä lapsikseen.””

    Edellä oleva on edesmenneen ”evankelista” Lehtisen ”löytö”, netistä löytyy hänen todistuksensa tästä. Voihan tietysti olla myös Ismo Malisenkin itsensä erikseen ”löytämä”, en tiedä.

    Tuosta vaan senverran että kun ”unohdetaan” Psalmin lopussa olevat jakeet:

    17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, 18 niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.

    niin saadaankin näyttämään siltä että itsessään ihminen onkin arvokas, näinkö tuossa todella sanotaan?

    Kuinkas ei Matias Roto ota kantaa tähän?

    Vai onko tuo ”ei voi vaatia mitään” toteamus yhtä psalmin jakeen (18 niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä) kanssa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Ari

    On hyvä että edes joskus otat huomioon mitä toisetkin eli asiaa tutkineet ovat sanoneet jostakin Raamatun kohdasta. Näin on hyvää että olet oppinut edes jotain Kalevi Lehtiseltä, jonka kanssa minun opiskeluaikoinamme menimme lukuisille yhteisille kristillisille teinipäiville isoisiksi.

    Kirkossamme on myös monia muitakin julistajia, jotka ovat paljon tutkineet Raamattua. Olisi hyvä jos periaatteesta hanttiin -asenteen sijaan alkaisit ottamaan opiksesi mitä toisetkin Jumalan sanaan perehtyneet ovat Pyhästä kirjasta oppineet. Näin ei tarvitse joka kerta uudelleen keksiä pyörää, kun se kerran on keksitty jo pari kolme vuosituhatta sitten.

    Tuo sana ‘ā·p̄ār , tomu, kuiva maa-aines, maa, esiintyy Raamatussa 110 kertaa, joten sen merkityksen ymmärtäminen ei ole kenenkään ”yksityisen” keksintöä vaan koko juutalaisuuden ja myös kristikunnan yhteistä henkistä ja hengellistä pääomaa. Yksistään Jobin kirjassa se esiintyy 14 kertaa.

    Psalmimme ymmärtämisen kannalta on huomattava että aluksi sana esiintyy Raamatussa luomisen yhteydessä. Jumala loi aineellisen olemuksemme samoja alkuaineita käsittäväksi kuin mitä on maaperässämme ”Maasta sinä olet tullut.”

    Sitten yhtä tärkeää on huomata seuraava raamatunkohta, syntiinlankeemuksen kirous, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Kuolema on tullut meidän osaksemme Aadamin lankeemuksen seurauksena. Yhden ihmisen lankeemuksen mukana myös koko hänen jälkeläistensä joukko eli koko ihmiskunta on jo syntymästään asti synnin alla ja osallisia synnin palkasta kuolemasta: ”Maaksi sinun pitää jälleen tulla.”

    Mitä tulee teko-oppiin pelastuksen perustana, niin se on täysin ulossuljettu.

    Jatkaakseni tuosta pyörän uudelleen keksimisen mielettömyydestä otan esille vertausken puolapyörillä varustetusta autosta.

    Kun yrität väen väkisin saada ihmisen omat teot mukaan pelastuksen perustaksi, niin silloin olet ikään kuin ihminen joka auton pyörän puolista yrittää vängätä autoa eteenpäin: ” Pitäähän ihmisen itse tehdä edes jotain pelastuksensa hyväksi.”

    Sen sijaan armoon turvautuva ”tekee matkaa” ilman omia vääntöjä, ilman omaa askelten ottoa, kun hän suostuu ajoneuvon omaan menoon ja antaa auton viedä hänet lähtöpaikalta aina perille asti. Uskon teot, eli Jumalan voiman tekemät teot elämässämme ovat todellakin lahjaa joka tulee meidän ulkopuoleltamme meidän hyväksemme. Mahdotonta on että usko jäisi hedelmättömäksi. Hyvät teot ovat uskon hedelmiä, eivät pelastuksen perustana olevia uskoon johtavia tekoja, vaan yksistään uskosta esiin nousevia tekoja.

    Panen tähän Psalmin 103 vuoden 1776 käännöksen mukaisena (omat huomautukseni sulkuihin)

    1Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä! (Ylistys kuuluu Jumalalle, ei meille ihmisille.)

    2Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on, (Hyvä teko on Jumalan työtä.)

    3Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses; (Syntien anteeksianto on Jumalan työtä. Anteeksianto on Jumalan hyvä teko. Ihminen on tuon anteeksiannon kohde.)

    4Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella; (Meidän arvokkuutemme ja arvollisuutemme on kokonaan alusta loppuun asti Jumalan hyvyyden ja armon ansiota ja yksistään hänen työtään, ei meidän meriittiämme Jumalan hyvyyden ansaitsemiseksi.)

    5Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan. (Kaikki hyvyys on Jumalan omaa työtä ja hänen rajatonta rakkauttaan meitä kohtaan.)

    6Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät. (Vanhurskaus on Jumalan työtä.)

    7Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa. (Usko ei ole meidän keksintöä vaan Jumalan oma lahja.)

    8Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä. (Armo ja laupeus ovat lähtöisin Jumalasta, koska ne kuuluvat Hänen olemukseensa.)

    9Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti. (Syntiemme takia olisi aihetta, mutta hän ei vihastu.)

    10Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen. (Jumalan hyvyys toimii toisin kuin meidän pahuutemme.)

    11Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät. (Jumalan armahtava rakkaus on suurempi kuin koko maan piiri.)

    12Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme. (Täysin päin vastaiseen suuntaan kuin meidän pahuutemme suunta.)

    13Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä; (Armahdus on Jumalan omaa armoa.)

    14Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi. (=syntiin lankeemuksen seurauksena synnin palkasta kuolemasta osallisiksi.)

    15Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla: (Synnin palkka on kuolema.)

    16Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään. (Katoavaisuus tuli koko ihmiskunnan syntiinlankeemuksen takia koko ihmiskunnalle.)

    17Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin, (Ihmisen pahuus ja lankeemus ei kuitenkaan ole yhtään vähentänyt Jumalan armahtavaa hyvyyttä, joka on yhtä voimallinen yhä edelleenkin ja aina iankaikkisuuteen asti. Huomaa että seuraava jae liittyy tähän ikuisen Jumalan ikuiseen rakkauteen langennutta ihmiskuntaa kohtaan.)

    18Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä. (Tuossa armoliitossa eli Jumalan lapsikatraassa eli pyhän kansan yhteydessä eli kirkossa pysyminen eli liiton kansassa pysyminen on Jumalan hyvyyden vaikutuspiiri. Pyhä Henki käyttää kirkkoa pelastuksen välineenä, uskon syntymisessä, ylläpitämisessä ja aina perille taivaaseen asti kantamisessaan.)

    19Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia. (Tuo kirkon eli Jumalan kansan osallisuudessa pelastuminen on alusta loppuun Jumalan omaa työtä. Herra on sen valmistanut.)

    20Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin. (Usko tulee kuulemisesta eli Jumala käyttää pyhää liturgiaa eli messua eli Jumalan sanan ja sakramenttien osallisuutta uskon syntymiseen ja vahvistamiseen.)

    21Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa. (Meidän oma osuutemme on myöntää Jumalan oma teko ja kiittää Häntä kaikista hänen hyvistä teoistaan.)

    22Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa. (Jumala on kaikki kaikessa. Siksi kaikki ylistys ja kunnia kuuluu yksin hänelle.)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kiittäkää Herraa kaikki hänen työnsä… Totta tosiaan. Kiitos Matias.

    Kalevi Lehtiseltä sain n. 25 v. sitten vahvistuksen Jumalan Armovalinnasta, (predestinaatio) joka oli alkanut kovasti mieltäni askarruttamaan. Lutherin ja monen muun tervettä opetusta on paljosta kiittäminen ja lopulta kaikki Hyvä oppi nousee Raamatun sivuilta. Vain Jumalan näkee, koska on aika ihmiselle antaa… Sana Kirkastuu päivä päivältä selvemmin ja suorastaan häikäisee välillä ja asettaa ihmisen omalle pienelle paikalle…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit