Jumala loi maailmankaikkeuden, mikä on tulelle talletettu.
Kaikki luotu, näkyvä ja näkymätön, tuhoutuu, alkuaineita myöten.
Kun Jumala katsoi kaikkea luomaansa, se oli sangen hyvä, vt. 1Moos.1;31. Ihminen oli laitettu kaiken luodun pääksi, vt. 1Moos.1:28, .. tehkää se itsellenne alamaiseksi, ja vallitkaa kaikkea.
Kun Jumala katsoi kaikkea luomaansa, se oli sangen hyvä, vt. 1Moos.1;31.
Jumala ylensi ihmisen itsensä kaltaisuudesta osaksi itseään, laittamalla häneen Henkensä, vt. 1Moos.2:7, joka on ikuisuutta.
Tämä iankaikkinen osa ihmistä on jokaisessa ja oli taivaskelpoinen syntiinlankeemukseen asti. Sama toistuu, kun ihminen syntyy tähän maailmaan, eli ”vedestä, veden kautta”. Vt. Jeesuksen sanat, jotka on kirjattuna samassa muodossa evankeliumeissa, Matteus, Markus ja Luukas. Johanneksen evankeliumissa asia aukaistaan sen kolmannessa luvussa ja sen jakeissa 3-8, jossa 7. jakeessa kerrotaan lankeemuksesta vapauttava ilmoitus”.. teidän täytyy syntyä uudesti Ylhäältä/Pyhästä hengestä”.
Mitä Jumalallisiin tulee, niin kaikki on armoa, rakkautta ja hyvyyttä. Jumala vetää jokaista tavalla ja toisella puoleensa armahtaakseen, ja jakaakseen rakkautta ja osoittaakseen hyvyyttään ihmistä kohtaan, yksi kerrallaan. Kun ihminen syntyy tähän maailmaan, hän ei tiedä hyvästä eikä pahasta ja siksi Taivaan Valtakunnan kansalaisuus on Jumalan vaikuttama tila lapsessa ja niissä, jotka sitä haluavat, etsivät. Ensimmäinen etsivä oli Nooa, joka löysi yhteyden Jumalan kanssa, vt. 1Moos. 6:
8 Mutta Noa löysi armon Herran edessä. Biblia 1776.
Tämän aloitukseni vaikutti ainainen ja nyt uutta ”ryhtiä” hakeva mylläkkä Raamatun käsitteestä ”tulla uskoon” ja sakramentalisesta opista ”lapsikasteen armo”.
Ehkä ”uskovaisin” luterilainen Päivi Räsänen kiersi ja kaarsi ja pehmensi uskoontuloa ”loistavasti Patmoksen haastattelussa muutama päivä sitten. En kyseenalaista Räsäsen sydämentilaa, mutta hän ja moni upea luterilainen pujottelee Totuuden metsässä.
Heitetään ilmaan ilmasta tempaistu väite, että esimerkiksi helluntalaiset ja vastaavat Helluntaipäivän Kastajaliikkeen (HKL) turvaisivat omaan uskoonsa, eikä Kristukseen. Tämä on uusia luovia ilmaisuja uskoontulon turhennuksissa.
On kysymys kaiken alusta, jos taivaaseen on mieli. On kysymys taivaan tiestä Jeesuksesta. Siis aika on matkustusta, mutta minne. Kuolemaan ainakin, joka on ajan loppu, eli päämäärä. Alkaa ikuinen nyt, joko helvetissä tai taivaassa ja jokainen tietää, että jos nyt kuolen, niin missä ikuisuuden vietän.
Armo-käsitteestä on tullut ikäänkuin halpa lyömäase, jota ei osata edes käyttää.
Seurakuntatyössä huomasin, että syytöksiä saattoi saada kaikesta siitä mitä sanoi, jätin sanomatta, tai aioin sanoa.
Joten Päivikin on varmasti oppinut tuon läksyn. Haastatteluissa on aina iso riski sille, että sanomisia käytetään pian sen jälkeen väärin.
Sari ministeri vastasi haastattelijalle , että tärkeintä on suhde Jeesukseen, mikä on tietenkin aivan totta. Todella hieno vastaus. Sitäkin heti alettiin nokkimaan. Kirkossa nokkiminen on kovin tavallista. Sitten jos joku saa oikein pahasti siipeensä, niin pian on koko parvi kimpussa.
Luomisessa ei kaikki ollut hyvin. Monilta jää huomioimatta yksi , joka ei ollut hyvä. Vaikka se on selvästi ilmaistu tekstissä.
Pieni huomautus tekstiisi Reijo , kun Paavali kirjoittaa : Näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia” (2. Kor. 4:18).
Kun kirjoitit blogissa :
Kaikki luotu, näkyvä ja näkymätön, tuhoutuu, alkuaineita myöten.
Toinen asia josta olen erimieltä että syntyvä lapsi ei tiedä hyvästä eikä pahasta mitään , kun raamatun mukaan Jumala on luomisessa laittanut lakinsa ihmisen sydämeen . Ateistikin tietää hyvän ja pahan ja on moraalitaju vaikka selittäisi sen evoluution aikaansaannoksi . Ja tämä on ihan kristinuskon näkemys yleisesti , en tiesä miten helluntai herätyksessä opetetaan asia , mutta pieni lapsi ei ole tyhjä astia ns . . Usko on tietysti eri asia kuin tietää moraalisesti hyvä ja paha . Jos alkuasukas lyö niin hän tietää että se on väärin , vaikka ei olisi koskaan kuullut Jeesuksesta . Oletko samaa mieltä ?
Timo G. Itse asiassa Reijo Mänttäri on omaksunut yhden filosofiassa esiintyvän (!) käsityksen maailmaan syntyvästä lapsesta ”tyhjänä tauluna” (tabula rasa) jonka hän lukee tiedostamattaan Raamatun tekstiin. Vaikka ajattelee vain olevansa ”raamatullinen”. Saman mokan voi tehdä tietysti kuka tahansa meistä melkein missä asiassa vain. Totta kai tälle tabula rasa -ajatukselle löytyy tueksi filosofisia argumentteja ja kokemusperäisiä havaintoja.
Pekka P. Luomisessa kaikki oli hyvin. Jumala ei ole luonut pahaa vaan sen alkusynty on iso salaisuus. Yksi perinteinen selitys on, että Jumalan luomat enkelit käyttivät väärin vapauttaan. Se tapahtui siis ennen 1 Mooseksen kirjassa kuvattua ihmisen syntiinlankeemusta.
Jumala sanoi: ihmisen ei ole HYVÄ olla yksin.
Tuo lause sisältää myös sen lupauksen, että Jumalan tahto on se, että avioliitot ovat onnellisia. Hän on antanut meille ohjekirjan, jonka avulla yhteinen onni saavutetaan. Jumalan läheisyydessä ja hänen tahdossaan elävä pari kukoistaa onnessaan.
Varmana laulaa Herrasta saan, joka on suuri rakkaudessaan. Hän minut osti kuolemallaan, periä taivaan kerran mä saan. Tämä on laulu sydämeni, ylistän Herraa ikuisesti. SK 356:1.