Kuvassa pikkuserkkuni Pekka Roto näyttää vuoden 1642 alkuperäistä painosta Kuningatar Kristiinan Raamatusta.

i

Tässä tuon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun nimisivu

Kukkia yhdeksän vuoden takaa kotini läheltä

Sunnuntai 16.8.2026

12. sunnuntai helluntaista

Itsensä tutkiminen

Kasteessa Jeesus otti meidät omakseen. Meistä tuli Jumalan lapsia. Elämme jokapäiväisessä anteeksiantamuksessa. Kristus on kanssamme joka päivä, koko elämämme. Hän on meidän Lunastajamme.

Oppi-isämme Martti Luther kiteytti Kristuksen lunastaman ihmisen tilanteen tosiasiat myöntäen: Simul iustus et peccator, syntinen ja vanhurskas samaan aikaan.

Syntiinlankeemuskertomus kertoo tilamme todellisuuden. Aatamin perillisinä kuulumme syntiin langenneeseen ihmiskuntaan. Aatamissa ja Eevassa koko ihmiskunta lankesi.

Uuden ihmiskunnan alku on Jeesus Vapahtajamme. Hän kantoi koko maailman synnin. Niinpä jokaiselle ihmiselle kaikkina aikoina kaikkialla on avoinna armon ja autuuden tie.

Kasteemme ihana lupaus on, että olemme Kristuksen käsissä. Niinpä uskossa turvaudumme tähän Jumalan turvalliseen hoitoon. Henkemme kurottautuu tulevaa kohti. Uusi päivä aukeaa toivoa täynnä. Joka hetki saamme heittäytyä hänen hyvyytensä varaan. Vaikka itsessämme olemme syntisiä, niin armosta olemme anteeksi saaneita. Joka päivä toteutuu tämä Jumalan yhteyden todellisuus: Simul iustus et peccator, syntinen ja vanhurskas samaan aikaan.

Pyhä Paavali kertoo tämän todellisuuden monin sanoin. Hän myöntää oman puutteensa:  

Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki:

haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.

Samalla hän antaa kunnian Jumalalle. Jumala on hänet pelastanut. Hän luottaa täydelliseen anteeksi antoon. Kristus on hänen turvansa ja toivonsa:

Minä kurja ihminen!

Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden!

Armahdettuna syntisenä hän julistaa Jumalan armoa ja hyvyyttä meitä kohtaan juuri sellaisena kuin olemme: Simul iustus et peccator, syntinen ja vanhurskas samaan aikaan.

Niinpä mekin nykyajan ihmisetkin saamme turvallisin mielin heittäytyä armollisen Jumalan iankaikkisille käsivarsille ja ylistää Jumalaa hänen suuresta armostaan ja hyvyydestään.

Toinen lukukappale eli epistola: Room. 7:14–25

Kirjeestä roomalaisille, luvusta 7

Me tiedämme, että laki on hengellinen.

Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.

En edes ymmärrä, mitä teen:

en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan.

Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo,

silloin myönnän, että laki on hyvä.

Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen,

vaan sen tekee minussa asuva synti.

Tiedänhän, ettei minussa,

nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani,

ole mitään hyvää.

Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.

En tee sitä hyvää, mitä tahdon,

vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.

Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse,

vaan sen tekee minussa asuva synti.

    Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki:

haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.

Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain,

mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain,

joka sotii sisimpäni lakia vastaan.

Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.

Minä kurja ihminen!

Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden!

Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia,

mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.