Saimme kesällä hienon uutisen maahamme, kun Aaltojen arkkitehtityö valittiin Unescon maailmanperintölistalle. Kokonaisuuteen kuuluu 13 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta, mukana myös Kolmen Ristin kirkko Imatralta ja Lakeuden Risti Seinäjoelta osana hallinto- ja kulttuurikeskusta. Aikaisemmin Petäjäveden vanha kirkko on päässyt tälle arvostetulle listalle.
Kerimäen upea puukirkko, maailman suurimpana puukirkkona pidetty kirkko voisi saada myös paikkansa maailmanperintöluettelossa. Tiettävästi asiaa on joskus aikaisemmin viritelty, mutta se ei silloin edennyt. Lähivuosina on aika käynnistää selvitystyö ja mahdollinen prosessi. Perusteina voisivat olla vaikkapa seuraavat: kirkko edustaa suomalaista 1800-luvun puukirkkorakentamista, se on Suomen suurin kirkkotila ja tiettävästi maailman suurin puukirkko, kirkon arkkitehtuuri oli rakentamisaikana noin 80-100 vuotta edellä aikaansa ja sitä on tutkittu mm. Japanissa saakka ja kirkko on hyvin tunnettu kotimaassa ja maailmalla.
Maailmanperintöluetteloon pääseminen voisi auttaa myös jatkossa kirkon ylläpidossa ja tuen saamisessa siihen. Kotimaa-lehden verkkosivuilla on juttu aiheesta ja kysely, mikä kirkko pitäisi valita em. listalle. Kannattaa käydä äänestämässä (kotimaa.fi).
Kerimäen kirkossa on meneillään mittava kunnostustyö, jossa korjataan kirkon katon alusrakenteita ja uusitaan vesikatto. Lisäksi kirkko maalataan. Kirkko avautuu näillä näkymin vierailijoille kesäkaudella 2027. Siksi kirkkoon liittyvää materiaa olisi hyvä olla tarjolla.
Paras kirja sekä kotimaan että ulkomaiden vierailijoille on Jäppisen-Voutilaisen Maailman suurin puukirkko Kerimäellä – World’s largest wooden church in Kerimäki. Sen painos on loppu ja vuosia sitten yritimme uuden painoksen teettämistä, mutta seurakunta ei silloin osoittanut siihen varoja.
Edellisen rinnalla voisi olla myös myynnissä Kallunmäki-kirjaa (Esko Mielonen-Reijo Pakarinen, Kirjapakari). Se kertoo vanhan kirkonkylän historiasta ja ison kirkon rakentamiseen johtaneista vaiheista. Senkin painos on loppu.
Jonkinlaiseksi kirjaksi olisi hyvä saada jälkipolvia varten ja vanhojen puurakennusten korjaamistaidon tallettamiseksi nykyinen korjaushanke sekä mahdollisesti vuoden 2009 maalaushanke. Niistä saisi oivallisen tieto- ja historiakirjan. Materiaalia löytyy seurakunnalta ja hankkeissa mukana olleilta. Kuka tarttuisi asiaan? Itse voin miettiä asiaa, mutta luvata en vielä uskalla. Korjaushankkeet voisivat olla myös opinnäytetyön aiheena. – Hienoa, että upea Kerimäen kirkko avautuu korjattuna ensi kesänä! (kirjoitus lehdissä Itä-Savo ja Puruvesi)
Toivo Loikkanen
Rovasti, Kerimäen kirkkoherra ja aluekappalainen 2005-2023
Savonlinna
