Kirkon hiippakunnissa kokoonnutaan ensi viikolla papiston kaksipäiväisiin synodaalikokouksiin. Tampereen hiippakunta ei ole kutsunut kokouksen työskentelyyn eläkkeellä olevia pappeja. Perinteisesti eläkeläiset on kutsuttu mukaan, ja muissa hiippakunnissa niin on tehty tänäkin vuonna.
Kirkkojärjestyksessä todetaan, että piispa kutsuu hiippakuntansa papit ja lehtorit synodaalikokoukseen vähintään joka kuudes vuosi. Kokouksen tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä, seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa sekä hallintoa.
Tänä vuonna Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo lähetti kokouskutsun eläkepappien sijaan diakonian viranhaltijoille. Tampereella heidät on jo vuosia vihitty virkaan samassa vihkimyksessä pappien kanssa. Myös vihkimystä edeltävä ordinaatiovalmennus on yhteinen. Mallia on otettu Ruotsin kirkosta.
Revon mukaan eläkepapit jäivät pois kutsulistalta, jotta osallistujamäärä pysyisi kohtuullisena ja kokous mielekkäänä oppimiskokemuksena. Tampereen hiippakunta on kirkon suurin sekä seurakuntalaisten että työntekijöiden määrässä mitattuna. Pappeja on 700, kolmannes heistä eläkkeellä. Synodaalikokoukseen on ilmoittautunut noin 580 osallistujaa. Heistä runsaat 200 on diakonian viranhaltijoita.
Toinen syy kutsulistan rajaamiseen on talous. Tilojen lisäksi kustannuksia tulee majoituksista, ruokailuista ja matkoista, Revon mukaan Tampereen hiippakunnassa lähes 130 000 euroa. Valtaosan maksaa Kirkon keskusrahasto.
– Näistä syistä päädyimme jättämään kutsumatta eläkeläiset ja uskonnonopettajat sekä muut vailla kirkollista palvelussuhdetta olevat, yhteensä lähes 300 hiippakuntaan kuuluvaa eri-ikäistä pappia, Repo sanoo.
”Pappeus kestää hautaan asti”
Joissain papeissa piispan ratkaisu on herättänyt pettymystä.
– Koen, että meidät on jätetty ulkopuolelle. Moni meistä eläkepapeista tekee keikkatöitä, usein ilman palkkaa, ja näin kirkko palkitsee meidät. Diakonien kutsuminen on totta kai hyvä asia, mutta en ymmärrä, että meidät uhrattiin sen eteen, sanoo Rengon seurakunnan entinen kirkkoherra Soili Juntumaa.
Juntumaa huomauttaa, että synodaalikokous on harvinainen tilaisuus. Missään muussa tilanteessa pappeja ei ole koolla yhtä paljon. Lisäksi kokous järjestetään harvoin.
– Kuusi vuotta on pitkä aika ja vanhan ihmisen elämässä vielä pidempi. Pappeus kestää hautaan asti. Nyky-yhteiskunnan pitäisi käyttää vanhojen viisautta. Ennen vanhat papit olivat synodaalikokouksissa kunniavieraita.
Vaikka eläkepappeja ei ole kutsuttu synodaalikokouksen työskentelyyn, heidät on toivotettu tervetulleeksi yhteiseen iltamessuun. Revon mukaan messussa muistetaan edellisen kokouksen jälkeen poisnukkuneita pappeja. Lisäksi uudet virkoihin vihityt toivotetaan nimeltä mainiten tervetulleiksi.
Messuun kutsuminen ilahduttaa Juntumaata mutta ei poista harmia, jonka muusta ohjelmasta pois jääminen aiheuttaa.
Kahdeksan vuotta eläkkeellä ollut Riitta Jaakkola sanoo niin ikään olevansa pettynyt ja ihmeissään. Jaakkola työskenteli aiemmin Kuhmalahden seurakunnan kirkkoherrana ja seurakuntaliitoksen jälkeen Kangasalan seurakunnan kappalaisena. Hän kertoo hoitavansa edelleen jatkuvasti papin tehtäviä toimituksissa ja jumalanpalveluksissa.
– Tykkään kirkollisista toimituksista kuin hullu puurosta. Mielelläni olen mukana edelleen. Ylistän virkaani ja rakastan työtäni.
Jaakkolan mukaan kyse on myös siitä, että moni eläkkeellä oleva pappi on tottunut tietynlaiseen kirkolliseen perinteeseen. Siihen kuuluu juhlava synodaalikokous, jossa ollaan koolla suurella joukolla.
– Eläkeläiset voisivat tulla vaikka omalla kustannuksellaan, jos se rahasta on kiinni.
Piispalle viestejä päätökseen pettyneiltä
Piispa Repo sanoo saaneensa suoraan joitakin viestejä päätökseen pettyneiltä eläkeläisiltä. Hän toteaa, että eläkeläiset kuuluvat hiippakunnan pappeihin ja lehtoreihin ja että heidän osallistumisensa vahvistaisi yhteenkuuluvuutta ja teologista keskustelua.
Vielä tärkeämpää on Revon mukaan kuitenkin se, että keskustelua käyvät työssä olevat. Hänen mukaansa kirkkojärjestyksessä synodaalikokoukselle määrätty tarkoitus viittaa nimenomaan seurakuntatyöhön.
Yleisesti ottaen kokous on Revon mukaan herättänyt innostusta papeissa ja etenkin diakonian viranhaltijoissa. Kokousohjelma toteutetaan Tampereella uudella tavalla. Osallistujat muun muassa lähtevät kaupungille yli 40 kohteeseen kysymään, mitä on armo ja mitä armottomuus.
– Ymmärrän hyvin, että kokous herättää mielenkiintoa ja siitä pois jääminen pettymystä. Toivon kuitenkin, että kokouksen nähdään tarjoavan nuoremmille ja seurakuntatyössä oleville ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittyä niissä tehtävissä, joissa he ovat. Tämä kokous on työneuvottelu, Repo sanoo.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Synodaalikokousten hintalappu herättää närää
Synodaalikokous: Ensi viikolla yhdeksässä kaupungissa vilisee pappeja