Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti tiistaina 15.6. istunnossaan, että kantelut seurakuntapastori Kari Kuulan lihan ja maidon tehotuotannon eettisiä ongelmia käsittelevästä kolumnista eivät anna aihetta jatkotoimiin.
Kantelun oli tehnyt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila omasta ja liiton puolesta tammikuussa 2021. Samasta asiasta kantelun oli tehnyt myös yhdeksän maataloustuottajaa.
Kantelut ja päätös liittyvät Kirkko ja kaupunki -lehdessä 18.1.2021 julkaistuun ja sittemmin lehden verkkosivuilta poistettuun kolumniin.
Marttila kirjoitti kantelussaan muun muassa, että hänen mielestään Kuula tuomitsee kirjoituksellaan ihmisille ruokaa kasvattavat viljelijät ja eläintenhoitajat saatanallisen tuhotyön tekijöinä jäämään pelastusta vaille ja joutuvan siis ikuiseen kadotukseen. ”Tämä ei voi olla kristillisen kirkon oppien mukaista. Maata viljelevät ja varjelevat eivät ammattinsa ja elinkeinonsa vuoksi ole huonompia kristittyjä kuin muut.”
Kirkon eläinteologiset linjaukset hakevat vielä muotoaan
Tuomiokapituli toteaa päätöksessään, että kirjoittaja pahoitteli kirjoitustaan ja korosti kirjoituksen globaalia näkökulmaa heti kolumnin julkaisua seuraavana päivänä. Tuomiokapitulin näkemyksen mukaan kolumnin sanamuodot eivät tue tulkintaa, jonka mukaan se käsittelisi ensi sijassa suomalaista eläintuotantoa.
Päätöksessä todetaan, että eläinten asemaan ja syömiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltu jo klassisessa teologiassa. Toisaalta kirkon eläinteologiset linjaukset hakevat silti vielä muotoaan.
Eläinten syömiseen ja oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat päätöksen mukaan pitkään olleet niin haastavia ja sosiaalisesti latautuneita, että eläinteologia on globaalillakin tasolla kehittynyt hitaasti. 2000-luvulla eläinteologia on kuitenkin voimistunut ja sen käsittelemät teemat ovat laajentuneet.
Päätöksen mukaan pastori Kari Kuulan kolumni voidaan nähdä osana tätä keskustelua, vaikka sen ilmaisut eivät kaikilta osin olleet onnistuneita.
Päätöksen mukaan on kiistatonta, että maailmanlaajaan eläinten tehotuotantoon sisältyy niin eettisiä kuin ympäristönsuojelullisia ongelmia. Tietoisuuden ja keskustelun herättäminen näistä ongelmista on tärkeää.
Päätöksessä on laaja katsaus eko- ja eläinteologiaan. Siinä muun muassa todetaan, että Lutherin mukaan lihansyönti on luvallista, mutta alun perin ihminen on tarkoitettu pikemminkin kasvin- kuin lihansyöjäksi. Luotujen käyttö ravinnoksi ei ole kiellettyä, mutta niitä tulee kuitenkin käyttää kohtuullisesti ja vain sen mukaan kuin on tarpeen.
Päätöksessä viitataan myös Kirkon maaseutulinjaukseen vuodelta 2015, jossa todetaan, että luomakunnan pyhyys merkitsee myös jokaisen eläimen, sekä luonnonvaraisen että kotieläimen, pyhyyttä. Tästä seuraa muun muassa maataloudessa entistä määrätietoisempi panostus eläinten hyvinvointiin.
Papeilla on sananvapaus ja erityinen vastuu
Päätöksessä todetaan, että kaikilla kirkon jäsenillä, myös papeilla, on oikeus osallistua keskusteluun ajankohtaisista kysymyksistä. Samalla korostettiin, että papilla on kirkon edustajana erityinen vastuu sananvapautta käyttäessään arvioida, miten hänen ilmaisunsa voidaan tulkita ja minkälaisia seuraamuksia niillä voi olla.
Vaikka kolumnin tyylilaji voi olla liioitteleva, kärjistävä tai provosoiva, myös tämän tyylilajin kirjoitusten sisällöissä ja sanamuodoissa papin tulee kapitulin mukaan välttää loukkaamasta tai aiheuttamasta tarpeettomia väärinymmärryksiä.
Kapitulin mukaan on selvää, että Kari Kuula on pysynyt kirkon tunnustuksessa ja sen pelastusopillisissa käsityksissä.
Kuula on julkisesti ja tuomiokapitulille antamassaan vastineessa pahoitellut kolumnin tahdittomia muotoiluja.
Hän kertoo vastineessaan, että pyysi Kirkko ja kaupunki -lehden toimitusta lisäämään jo kolumnin julkaisua seuraavana päivänä sen loppuun tarkennuksen, jossa hän olisi todennut, että blogin tarkoitus ei ole syyllistää suomalaisia maataloustuottajia, jotka tekevät kovaa työtä nykysääntöjen ja -käytäntöjen puitteissa, vaan kirjoitus kohdistuu tilaajakuntaan eli eläintuotteiden käyttäjiin. Toimitus kuitenkin kieltäytyi lisäyksestä vedoten siihen, että kolumneja ei muutella jälkeenpäin.
Kuula kertoo, ettei kirjoittanut kolumnia hetkellisen tunteen vallassa, vaan on useita vuosia opiskellut eläinkysymyksiä. Hän korostaa pahoittelevansa sanomisen tapaa eikä itse asiaa. Hän muotoili ajatuksensa uuteen kolumniin, jonka voi lukea täältä.
Lue myös:
Pääkirjoitus: MTK:n oikeustoimet ja kolumnin poistaminen Kirkko ja kaupungista ovat liioittelua
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.