Suomalainen maa­talous­yrittäjä ei tunnista itseään julkisesta kritiikistä – kirkko on huolissaan maa­seudun perheiden jaksamisesta

Kuva: Olli Seppälä

Ympäröivältä yhteiskunnalta ja omilta läheisiltä saatu hyväksyntä ja arvostus vaikuttavat merkittävästi maatalousyrittäjien työssä jaksamiseen. Jaksaminen puolestaan heijastuu suoraan tuotantoeläinten hyvinvointiin. Tämä nousi esiin Kirkkohallituksen viime viikolla järjestämässä webinaarissa Viljellen ja varjellen – arvostaen vai arvostellen?

Webinaarin koollekutsuja, pastori ja psykoterapeutti Liisa Välilä on työskennellyt pitkään maatalousyrittäjien pari- ja perhesuhteiden parissa.

– Viime vuonna puhuttiin paljon ruuasta, sen arvostuksesta, ruuantuottajista ja ilmastokysymyksistä. Näin ja kuulin sen ahdistuksen, jota tämä ylätason keskustelu aiheutti maatalousyrittäjissä. Kun työtä on paljon, elanto tiukalla ja tulevaisuuskin usein epävarma, monet tunteet ja pelot nousevat pintaan.

"Yksittäisten väärinkäytösten yleistäminen on vahingollista"

Seminaarissa maatalousyrittäjien jaksamista ja kirkon roolia sen tukena pohtivat useat henkilöt, joilla on henkilökohtainen yhteys sekä maaseutuun että kirkkoon.

He totesivat, että eläintuotantoa rajuin sanakääntein arvostellut ja kohun herättänyt pastori Kari Kuulan tammikuinen kolumni Kirkko ja kaupunki -lehdessä oli vain viimeinen niitti. Webinaarissa kuullun mukaan julkisessa keskustelussa on vuosikymmenet puhuttu maatalousyrittäjistä tavalla, josta suomalaiset tilalliset eivät useinkaan tunnista itseään.

Päätoimiseksi lampuriksi parikymmentä vuotta sitten siirtynyt pappi Jarmo Latvanen Akaasta totesi, että tuotantoeläinten väittäminen kasvottomaksi massaksi ei tee oikeutta suomalaiselle eläintuotannolle. Eläimillä on edelleen nimet, tunteet ja luonteet.

– Toisaalta täytyy muistaa, että eläinten liiallinen inhimillistäminen ei tee niille oikeutta. Eikä hoitajien epäinhimillistäminen tee oikeutta ihmisille.

Latvasen mukaan maataloustuottajien arvostelu on pienen piirin ideologista toimintaa.

– Yksittäisten väärinkäytösten yleistäminen on tosi vahingollista. Vähän kuin Koskelan surmista sanottaisiin, että tätä suomalaisten koululaisten elämä nykyään on.

Maatalouslomittajana työskentelevä pappi Karoliina Löytty painotti, että eläimiä täytyy suojella, ja joskus harvoin tiloilla on asiat huonosti.

– Eläinsuojeluyhdistysten postaukset ovat kuitenkin propagandaa, jonka tavoitteena on kotieläintuotannon lopettaminen. Ne ovat vahingollisia.

Maatalousyrittäjä, agronomian opettaja ja pitkään MTK:n ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan luottamustehtävissä palvellut Kati Partanen painotti, että suomalaiset maatalousyrittäjät tekevät koko ajan valtavasti ilmastonmuutoksen torjumisen eteen.

– Toimintaa uudistetaan ja parannetaan jatkuvasti, mutta ilmapiiri on sellainen, että mikään ei riitä. Tämä tuntuu kohtuuttomalta.

Seurakunnan viljelijäillat viestivät arvostusta

Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri kertoi järjestäneensä yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n paikallisosaston kanssa viljelijäiltoja eri teemojen ja hyvän ruuan ympärille.

Vertaistuki, musiikkiesitykset ja alustukset ovat tukeneet viljelijöitä ja välittäneet heille seurakunnan arvostuksen.

– Myös kylvöjen siunaukset ja sadonkorjuujuhlat ovat tärkeä viesti siitä, mistä ollaan kiitollisia.

Keskustelussa nostettiin esiin myös, että seurakunnat voisivat jakaa esimerkiksi kirkkokahveilla tietoa Melan Välitä viljelijästä -projektista ja muista tukimuodoista.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.