Maailmanhistoriassa tulee ajoittain aikoja, jolloin johtoasema vaihtuu alueelta toiselle. Kaikki merkit viittaavat siihen, että ohjakset ovat jatkossa Aasian suunnalla.
Tarkemmin sanoen huomio kannattaa nyt kiinnittää koko indopasifiseen alueeseen. Se ulottuu aina Afrikan itärannikolta Tyynellemerelle ja Keski-Aasiaan saakka.
Kyseinen valtava alue on jo nyt maapallon keskeinen taloudellinen ja teknologinen veturi. Se tuottaa yli 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ostovoimakorjattuna. Osuuden ennustetaan nousevan lähes 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Suomen johtavaksi Aasia-asiantuntijaksi hyvä ehdokas on Teppo Turkki, joka ylläpitää suosittua Itätuulen tuomisia -Facebook-sivua. Turkki on viime vuosikymmeninä toiminut asiantuntijana, tutkijana ja diplomaattina useissa Aasian maissa. Hänen ydinhosaamistaan on strateginen ennakointi ja indopasifisen alueen geopoliittinen analyysi.
Turkki herättelee suomalaisia seuraamaan Aasiaa paljon tarkemmin. Kyseessä ei ole vain alueen taloudellinen nousu, vaan parhaillaan on tapahtumassa myös merkittävä kulttuurinen muutos.
– Arvot, työelämän käytännöt ja digitaaliset ekosysteemit leviävät jatkossa koko maailmaan juuri Aasiasta käsin.
Hän korostaa sitä, että monet Aasian maat ovat teknologian edelläkävijöitä. Se mahdollistaa erilaisen kulttuurisen vaikuttamisen.
– Monenlaiset hyvät ja pahatkin ilmiöt leviävät hetkessä oman maan sisällä ja myös globaalisti.
AASIAN NOUSUSSA on Turkin mukaan pohjimmiltaan kyse renessanssista, paluusta vanhaan kulta-aikaan.
Monilla aasialaisilla kulttuureilla on ikivanhat juuret, ja esimerkiksi Kiina ja Intia olivat pitkään maailman suurimpia valtakeskittymiä ja talouksia.
– Kiina mieltää tilanteen niin, että viimeiset parisataa vuotta ovat olleet vain pieni jakso sen historiassa. Nyt maa on palaamassa mahtiasemaan, joka sille historiallisesti kuuluu.
Toisen maailmansodan jälkeinen aika, jolloin tahtipuikkoa heilutti erityisesti USA, on selvästi päättymässä, Turkki arvioi. Sama hiipuminen koskee lännen asemaa ylipäätään. Hän arvioi, että tällä hetkellä eletään jonkinlaisessa välitilassa. Seuraavasta maailmanjärjestyksestä ei voi vielä sanoa mitään varmaa, mutta joitakin merkkejä siitä on jo näkyvissä.
– Systeemi tulee olemaan moninapainen ja siinä on monia eri keskuksia. Ne tulevat liittoutumaan uudenlaisillakin tavoilla.
Aasian strategiseen tilanteeseen vaikuttavat myös muut pelurit. USA:n ja Euroopan käpertyminen yhä enemmän itseensä on avannut Aasian suurille maille uusia mahdollisuuksia käyttää niin sanottua pehmeää vaikuttamista.
– Esimerkiksi USA:n suhde Filippiineihin on perinteisesti ollut tiivis. Trumpin hallinnon päätöksellä avustusjärjestö USAID:in kehitysohjelmat kyseisessä maassa on käytännössä keskeytetty tai lopetettu.
Kiina on luvannut Filippiineille tukea esimerkiksi koulutus- ja terveysohjelmiin, mutta ainakin toistaiseksi maan panostukset ovat keskittyneet pääasiassa infrastruktuuriin ja logistiikkaan.
USA:n ja Euroopan käpertyminen yhä enemmän itseensä on avannut Aasian suurille maille uusia mahdollisuuksia.
AASIAA EI Turkin mukaan voi ymmärtää pintaa syvemmältä tuntematta se uskontoja ja henkisiä traditioita. Maanosassa kaikki suurimmat uskonnot ovat läsnä. Usein ne toimivat vielä syntysijoillaan.
– Aasiassa ihmiset elävät hengellisesti hyvin rikkaassa maisemassa. Perheen tai yhteisön identiteetti on usein vahvasti sidoksissa uskonnolliseen perinteeseen, Turkki arvioi.
Intian kulttuurialueelta juontuvat uskonnot hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus ja sikhiläisyys ovat edelleen keskeisiä satojen miljoonien ihmisten arjessa.
Kommunistipuolueen johtama Kiina on puolestaan virallisesti ateistinen yhteiskunta, mutta senkin vaikutuspiirissä on vuosituhantisia perinteitä.
– Kungfutselaisuus, taolaisuus ja kansanuskonnon muodot määrittävät monien kiinalaisten arvoja, vaikkei niitä aina uskonnoiksi mielletäkään.
Lähi-idästä peräisin olevat abrahamilaiset uskonnot ovat nekin laajasti levinneet Aasian eri maissa. Islam on enemmistöuskonto esimerkiksi Indonesiassa, Malesiassa ja Pakistanissa.
– Intia on pääasiassa hindulainen, mutta muslimeitakin siellä on yli 200 miljoonaa. Intiassa elää tulevaisuudessa maailman suurin, ehkä yli 300 miljoonan muslimivähemmistö, Turkki ennustaa.
Kristinusko on vähemmistöuskonnon asemassa lähes kaikissa Aasian maissa. Filippiineillä ja Itä-Timorissa se on enemmistöuskonto.
Lisäksi Aasiasta löytyy uniikkeja traditioita kuten Japanin shintolaisuus.
ETELÄ-KOREAN USKONTOTILANNE on Turkin mukaan erityisen mielenkiintoinen. Siellä nuorten maallistumisen trendi on ollut nopea. Tutkimusten mukaan 20–29-vuotiaista uskonnollisiksi itsensä kokevien eteläkorkealaisten osuus on pudonnut vuosien 2004 ja 2021 välillä 45 prosentista 22 prosenttiin.
Turkki näkee kristinuskon kulttuurisen vaikutuksen säilyvän kuitenkin Etelä-Koreassa vahvana megakirkkoinstituutioiden ja aktiivisen lähetystyön vuoksi.
– Megakirkkojen asemaa heikentävät erilaiset korruptioskandaalit. Ne myös toimivat usein autoritaarisen miesjohtajan ympärillä, joka sekin vieraannuttaa nuoria.
Buddhalaisuus on sen sijaan Etelä-Koreassa pystynyt uusiutumaan yllättävälläkin keinolla.
– Tavoittaakseen nuorempia sukupolvia se hyödyntää K-pop-musiikkigenreä, joka on tunnettu globaali ilmiö. Se vaikuttaa myös muotiin, kauneustrendeihin ja sosiaaliseen mediaan.
Joissakin K-pop-yhtyeiden kappaleissa esiintyy viittauksia zen-filosofiaan, joka korostaa tietoista läsnäoloa ja tasapainoa.
Musiikkivideoissa on puolestaan nähty lootuskukkia, meditaatioposeerauksia ja minimalistisia lavasteita, jotka viittaavat rauhaan ja valaistumiseen.
– Buddhalaisuuden antama lupaus kutsuukin Etelä-Koreassa monia koulutettuja nuoria enemmän kuin konservatiivisena ja hierarkkisena pidetty kristinusko.
KRISTINUSKOLLAKIN ON edelleen Aasiassa monin paikoin vahva asema. Asiaan vaikuttaa kuitenkin se, että kyseessä on tuontitavara, jota rasittaa kolonialismin murheellinen perintö.
Moniin aasialaisiin kaupunkeihin on noussut kolonialismin seurauksena komeita kirkkorakennuksia, ja kirkolla on ollut monenlaista vaikutusvaltaa.
Teppo Turkki huomauttaa, että nykyisin kristittyjen on syytä olla paljon nöyrempiä. Aasiassa vaikuttaa useita erittäin vanhoja ja koeteltuja uskontoja sekä henkisiä traditioita.
– Ei pidä mennä sanomaan, että kristinusko on parempi tai enemmän oikeassa. Parempi on käydä dialogia, jossa opitaan toinen toisiltamme.
Kristinusko oikeuttaa itsensä nykyisin Aasiassa erityisesti erilaisella diakonisella työllä. Kristinusko tunnustaa esimerkiksi kastittomien ihmisten ihmisarvon.
– Uusia kannattajia ja painoarvoa kristinuskolle tuovat esimerkiksi Intiassa katolisen kirkon sinne perustamat koulut, sairaalat ja orpokodit. Kristillisen arvopohjan voima nousee näistä laupeuden teoista.
AASIAN USKONNOLLISESTA tilanteesta ei voi puhua mainitsematta islamia. Useassa Aasian maassa on huomattava muslimiväestö. Ehkä joidenkin yllätykseksi Kaakkois-Aasian saarivaltio Indonesia on noussut maailman suurimmaksi muslimivaltioksi. Maassa on peräti 290 miljoonaa asukasta, joista lähes 250 miljoonaa on muslimeita.
– Perustuslaki takaa Indonesiassa uskonnonvapauden. Islam on maassa pääosin maltillista ja moniarvoista. Poikkeuksiakin on, kuten Sumatran Acehin alue, jossa on voimassa sharia-laki.
Turkki uskoo, että seuraava moderni islam saattaa syntyä juuri kyseisessä maassa. On hahmottumassa uudenlainen muslimi-identiteetti, jossa länsimainen elämäntapa yhdistyy hijabin käyttöön ja ahkeraan rukouselämään.
– Olen itsekin paikan päällä tutustunut indonesialaisiin nuoriin. He ovat koulutettuja, urahakuisia ja teknologiaan suuntautuneita, ja sen lisäksi aidosti innostuneet islamista. Uskonto antaa elämään rakenteen, joka tukee ihmistä.
TURKKI TUO jälleen esille teknologian mullistavan vaikutuksen. Verkko ja some antavat uskonnon harjoittamiseenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.
– Miljoonat siirtotyöläiset kaukana kotoaan pystyvät olemaan yhteydessä oman kotiseutunsa kirkkoihin ja moskeijoihin. Nuoret puolestaan pystyvät keskustelemaan siitä, mikä on uskonnon merkitys omassa elämässä.
Kaikki kehitys ei Aasiassakaan tietenkään tapahdu rauhanomaisesti. Muun muassa Indonesiassa ja Nepalissa on tänä vuonna ollut verisiä mellakoita. Uusi teknologia mahdollistaa protestien organisoitumisen erittäin nopealla aikataululla.
– Kuohunta on vähän vastaava ilmiö kuin länsimaissa 1960-luvulla. Erityisesti nuoret kyseenalaistavat vallalla olevia konservatiivisia arvoja. Protestoinnilla haetaan omaa identiteettiä ja samalla halutaan rakentaa demokraattisempaa yhteiskuntaa.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä