Kuusi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimivaa ja vaikuttavaa herätysliikejärjestöä perusti Kirkkokansan liitto ry:n Helsingissä 28.10. Kirkkokansan liittoon kuuluvat järjestöinä Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF), Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys (LSRY), Suomen Ev.lut. Kansanlähetys (SEKL), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS) ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF).
Syyskuussa 2026 SLEY:n toiminnanjohtaja Tom Säilä kertoi Kotimaalle, että jäsenjärjestöjä yhdistää hankaloitunut suhde kirkkoon. ”Meillä on ilmassa hyvin samankaltaisia kysymyksiä. Se toimii yhteisenä ja yhdistävänä tekijänä”, Säilä pohti tuolloin.
Moni herätysliikejärjestö kuitenkin jäi uupumaan listalta. Kotimaa kysyi Lähetysyhdistys Kylväjältä sekä Suomen Ev.lut Opiskelija- ja Koululaislähetykseltä eli OPKO:lta, miksi ne eivät liittyneet Kirkkokansaan.
Kylväjän lähetysjohtaja Magnus Riska toteaa puhelimitse Kotimaalle, että hänellä on hyvin lyhyt vastaus tähän kysymykseen.
– Meillä ei ole varsinaista kotimaan työtä. Me emme järjestä messuja. Kaikki kotimaan työkin on vain tukea ulkomailla tapahtuvaa toimintaamme varten.
Riska alleviivaa, että koko Kylväjän tarmo suuntautuu lähetystehtävään ulkomailla.
– Me rekrytoimme lähetystyöntekijöitä ja rukoilemme heidän puolestaan. Emme todella halua viedä Suomen kirkkopoliittisia jännitteitä lähetyskentälle.
Riska kuitenkin toteaa, että myös Kylväjä on ”konservatiivinen, viidesläinen järjestö”.
– Raamattukäsityksemme on ihan selkeä.
OPKO:N PÄÄSIHTEERI Jussi Miettinen kertoo, että OPKO jäi Kirkkokansan ulkopuolelle ennen kaikkea kahdesta syystä. Ensinnäkään OPKO ei ole järjestö, jolla olisi omia jumalanpalvelusyhteisöjä.
– Se on yksi käytännöllinen seikka.
Miettinen kertoo, että toinen painava syy on, että OPKO kuuluu IFES:iin (International Fellowship of Evangelical Students) eikä senkään takia voi leimautua tai liittyä kirkkopoliittisiin rintamiin. Miettisen mukaan OPKON jäsenet ja aktiivit ovat lähtöisin monista erilaisista hengellisistä yhteisöistä ja seurakunnista. Heillä on seurakuntaoppiin liittyvissä kysymyksissä erilaisia painotuksia.
– Tahdomme tarjota nuorille opintojen aikana hengellisen kasvupaikan. Lähtökohtamme on, että heillä on kuitenkin jumalanpalvelusyhteisö tai seurakuntansa muualla.
Miettinen pohtii, että tällä hetkellä opkolaiset tulevat monista eri taustoista. Mukana on, paikallisseurakuntien aktiiveja, nuoria uusista seurakunnista, jopa joitakin ortodokseja ja varmasti myös esimerkiksi Kirkkokansan järjestöjen toiminnassa mukana olevia nuoria.
– Me pyrimme pitämään hyviä suhteita niin Suomen ev.lut kirkkoon, erilaisiin paikallisseurakuntiin kuin Kirkkokansankin järjestöihin.
Miettinen tunnustaa, että Kirkkokansan liitto ei ole hirveästi herättänyt heidän piirissään keskustelua.
– Olemme keskittyneet oppiperustamme pohjalta nousevaan perustehtäväämme.
Lue lisää herätysliikkeistä:
Kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat nyt noudattaneet perussopimusta ja toimintaperiaatteita
Lukijoilta: Kolehtipäätöksessä on kysymys muustakin kuin rahasta, Tom Säilä kirjoittaa
”Mitä tulee tilalle, jos kirkko haluaa hylätä meidät” – Kirkkokansan liitto perusteilla
Ilmoita asiavirheestä