Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Sley on perustajajäsenenä mukana uudessa Kirkkokansan liitossa, jonka perustamiskokous järjestetään Helsingissä 28.10.2026. Sleyn hallitus on päättänyt osallistumisesta 3. syyskuuta olleessa kokouksessaan.

Kotimaa kysyi Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilältä, mistä Kirkkokansan liitossa on kysymys.

– Taustalla on se, että osa Suomen Teologisen Instituutin jäsenjärjestöistä on alkanut pitämään enemmän yhteyttä toisiinsa. Tuo uusi, syvempi yhteys alkoi noin neljä vuotta sitten.

Säilän mukaan jäsenjärjestöjä yhdistää hankaloitunut suhde kirkkoon.

– Meillä on ilmassa hyvin samankaltaisia kysymyksiä. Se toimii yhteisenä ja yhdistävänä tekijänä.

Tapaamisia on tähän mennessä järjestetty muutamia vuodessa ja yhteistyö on tehostunut kuin vahingossa. Säilän mukaan tämä on ilmennyt esimerkiksi työntekijöiden keskinäisenä yhteistyönä.

– Työntekijämme ovat käyneet toistensa tilaisuuksissa. Myös yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia on järjestetty.

TÄHÄNASTINEN LÄHENTYMINEN on luonut pohjaa sille, että järjestöt ovat ryhtyneet rakentamaan virallista kohtaamisen ja yhteistyön foorumia.

– Jos yhteistyö toimii, miksi sitä ei tehtäisi virallisemmin, Säilä pohtii.

Säilän tietojen mukaan Kirkkokansan liittoon liittymisestään ovat tähän mennessä varmuudella päättäneet Sley ja Raamattuopisto. Lopullinen jäsenjärjestöjen määrä paljastunee lokakuun lopulla.

Säilän mukaan potentiaalisia liittyjiä ovat useimmat STI:n jäsenjärjestöt.

Säilä kertoo olevansa tietoinen kirkollisesta huhupuheesta, että kyseessä olisi jonkinlainen askel kohti ”uutta kirkkoa”. Nämä väitteet Säilä tyrmää.

– Kyseessä ei ole uusi kirkko. Vaikka monen järjestön tilanne voi kuulostaa haastavalta ja herätysliikkeiden suhde kirkkoon on jännitteinen, liitto on vain käytännön yhteistyötelin. Toki sen puitteissa voidaan myös pohtia, että mitä tulee tilalle, jos kirkko haluaa hylätä meidät.

Säilä myöntää, että järjestöjen keskustelut käsittelevät myös haasteita suhteessa kirkkoon.

– Mutta tietysti saamme yhdessä pohtia ja suunnitella, miten toimimme ja reagoimme. Ei ole minkään osapuolen etu, että kukin pohtii tulevaisuuttaan yksinään.

Säilä suhtautuu tulevaan innostuneesti.

– Ajatuksia, ideoita ja toiveita on. Katsotaan, miten homma lähtee pyörimään!

Ilmoita asiavirheestä