Turvallista (94 %), hauskaa (93 %), sain olla oma itseni (91 %), minun oli hyvä olla (93 %), rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki (89 %). Nämä valtakunnallisen rippikoulukyselyn väittämät saavat joka vuosi kyselyn korkeimmat arviot. Asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 7 (täysin samaa mieltä) näiden väittämien keskiarvot ovat yli kuusi. Suluissa oleva prosentti kertoo samaa mieltä (5–7) olleiden osuudet.
Kysely kertoo myös osallisuudesta ja oppimistuloksista: 84 prosenttia koki tulleensa kuulluksi rippikoulussa, 80 prosenttia kertoi oppineensa uusia asioita kristinuskosta ja 61 prosenttia rohkaistui rukoilemaan. Kouluarvosanoin ilmaistuna keskiarvo oli vakaa 9–.
Tämän vuoden kyselyn tuloksista kävi myös ilmi voimakasta muunsukupuoliseksi identifioituvien nuorten uskonnollisuuden kasvua. Jumalan olemassaoloa, Jeesuksen ylösnousemusta, uskon vahvistumista ja rukoilemaan rohkaistumista koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä olevien muunsukupuolisten nuorten osuus saavutti ja osin ohitti tyttöjen ja poikien vastaavat osuudet.
– Tämä tulos kertoo jotain olennaista osallisuudesta, turvallisuudesta sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, joihin seurakuntien rippikoulutyössä on panostettu. Tästä kertoo myös muunsukupuolisten voimakkaasti kasvanut halu löytää oma paikkansa seurakunnasta”, Kirkkohallituksen asiantuntija Mikko Wirtanen sanoo tiedotteessa.
– Ehkä yhteisöllisyyden vuoksi, ehkä uusien ystävyyssuhteiden, ehkä kokonaisvaltaisen leirikokemuksen ja kannattelevan hengellisyyden vuoksi kaksi kolmesta rippikoululaisesta koki rippikoululla olleen myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiinsa.
Yli kahdeksan kymmenestä rippikoululaisesta kertoi henkisen hyvinvointinsa olevan hyvä ja iloitsevansa elämästä. Kyselyn mukaan 73 prosenttia nuorista koki saaneensa rippikoulussa uusia ystäviä. 72 prosenttia koki vanhojen ystävyyssuhteittensa syventyneen.
Jopa 81 prosenttia tämän vuoden rippikoululaisista suhtautui myönteisesti omaan tulevaisuuteensa, kun nuorisobarometrissä osuus oli vain 56 prosenttia. Mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen nähtiin Rippikoulukyselyssä parempana kuin samanikäisten Kouluterveyskyselyssä.
Näyttää siltä,
että rippikoulussa
tulevaisuustoivo
on korkealla.
– Nuorten tulevaisuustoivo on hiipunut, joissain kyselyissä jopa romahtanut. Kuitenkin näyttää siltä, että rippikoulussa tulevaisuustoivo on korkealla. Uskon, että rippikoulun leirimuotoisuus, yhteisöllisyys ja hengellisyys kannattelevat ja vahvistavat nuorten tulevaisuustoivoa, Wirtanen arvioi.
Kirkkohallituksen rippikoulukyselyä on toteutettu vuodesta 2019. Kahdeksan vuoden aikana vastaajaprosentti on kasvanut 27 prosentista viime vuoden 50 prosenttiin. Kesän lopussa tämän vuoden vastaajia oli jo yli 25 000, joten vastaajaprosentti noussee yli 50 prosentin.
Lue myös:
Onko rippikoulussa aikaa kirjallisuudelle ja suostumustaidoille, Mikko Wirtanen?
Lukijoilta: Kristillinen kasvatus kantaa kirkkoa huomiseen
Ilmoita asiavirheestä

