Vielä 1970-luvun alussa lähes täysin katolinen Brasilia on kokenut runsaan puolen vuosisadan aikana suuren uskonnollisen mullistuksen: katolinen kirkko maassa on menettänyt valtavan määrän jäseniä, kun taas vuosikymmeniä sitten vielä jokseenkin merkityksettömät helluntai- ja evankelikaaliset kirkot ovat kasvaneet kohisten. Latinalaisen Amerikan suurin valtio Brasilia ei enää aikoihin ollut yksiselitteisesti katolinen maa.
Katolisen kirkon jäsenkato on uusimpien tietojen mukaan hieman hidastunut, mutta helluntai- ja evankelikaalisten kirkkojen — joita voi kutsua uusprotestanttisiksi kirkoiksi — kasvu jatkuu.
Monia brasilialaisia on nykyisin myös kaikkien uskontokuntien ulkopuolella.
Muutamien vuosien ikäisten uusien tilastojen mukaan yli 215 miljoonan asukkaan Brasiliassa noin 115 miljoonaa katolilaista ja 47 miljoonaa protestanttia, joista suuren leijonanosan muodostavat evankelikaalit ja helluntailaiset. Vanhoista protestanttisista kirkoista esimerkiksi luterilaisia on maassa vain n. miljoona. Prosentuaalisesti katolilaisia on maan väestöstä nyt n. 56 prosenttia, erilaisia protestantteja n. 27 prosenttia. Jälkimmäisen kategorian sisällä 19 prosenttia Brasilian väestöstä lienee helluntailaisia.
Katolisen kirkon alamäkeen Brasiliassa ja muuallakin Latinalaisessa Amerikassa — jossa erilaiset sosiaaliset jakolinjat ovat usein syviä sekä rikkaiden ja laajojen köyhien kansanosien juopa leveä — on monia yleisesti käsiteltyjä syitä.
Katolinen kirkko kärsii Brasiliassakin pappispulasta, mikä haittaa sen työtä. Väestön pakkautuessa suuriin kaupunkeihin monet köyhät ovat siirtyneet katolisesta kirkosta helluntailaisiin ja evankelikaalisiin, koska nämä ovat vastanneet paremmin köyhien aineellisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Evankelikaaleja pidetään myös katolista kirkkoa taitavampina television ja sosiaalisen median kanavien kautta vaikuttamisessa.
Jakautuneessa yhteiskunnassa uskonnollinen tausta vaikuttaa siihen, kumman pääkandidaatin puoleen äänestäjät kallistuvat.
USKONNOLLISTEN VOIMASUHTEIDEN muutoksilla näyttää olevan Brasiliassa myös suuri poliittinen merkitys. Maan poliittinen elämä on 2000-luvulla ollut vauhdikasta ja voimasuhteet oikeiston ja vasemmiston välillä ovat vaihdelleet.
Parhaillaan käytävien vuoden 2026 valtakunnallisten vaalien toisella kierroksella 25.10. vastakkain ovat pääkilpakumppaneina istuva presidentti, katoliseen kirkkoon kuuluva vasemmiston Työväenpuolueen (PT) Luiz Inácio Lula da Silva, 80, sekä evankelikaaliseen seurakuntaan kuuluva oikeiston Liberaalipuolueen (PF) Flávio Bolsonaro, 45. Heistä senaattori Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella 4.10. tiukassa lopputuloksessa hieman enemmän (47 prosenttia) ääniä, kuin da Silva (45 prosenttia).
Da Silva on jo aikaisemmin toiminut useita kausia Brasilian presidentinvirassa. Bolsonaron katolinen isä Jair Bolsonaro taas kärsii parhaillaan presidenttikautensa jälkeen 2022 saamaansa tuomiota vallankaappausyrityksestä. Vaalitaistelussa on mukana myös muidenkin puolueiden ehdokkaita.
Myös Lula da Silvalla on tuomio: vuonna 2019 hänet tuomittiin korruptiosta, mutta vuonna 2021 tuomio kumottiin sen teknisten virheiden vuoksi.
Uskonto ei tietenkään määrää yksin sitä, kuinka brasilialaiset äänestävät. Mutta monella tavalla jakautuneessa yhteiskunnassa uskonnollinen tausta kyllä vaikuttaa siihen, kumman pääkandidaatin puoleen äänestäjät usein kallistuvat. Lula Da Silvan kannatus on hieman suurempaa katolilaisten keskuudessa. Vastaavasti Bolsonaro saanee suuren osan äänistään protestanteilta, siis helluntailaisilta ja evankelikaalisilta kristityiltä.
Tätä kuvaa se, että vaalien ensimmäisellä kierroksella 4.10. Bolsonaro sai osavaltioista suhteellisesti suurimman voittonsa (71 prosenttia äänistä) Roraimassa, jossa on 175 evankelikaalista ja helluntailaista 100 katolilaista kohti. Lula taas voitti kirkkaimmin Piauín osavaltiossa (myös 71 prosenttia äänistä), jossa taas on suuri katolinen enemmistö: vain 26 evankelikaalia 100 katolilaista kohti.
Bolsonaro voitti ensimmäisen kierroksen myös Rio de Janeiron ja Acren osavaltioissa. Molemmissa evankelikaalisia ja helluntailaisia on enemmän kuin katolilaisia.
BRASILIA ON hyvin uskonnollinen yhteiskunta, ja vaalitaistelussa molempien pääehdokkaiden on otettava kirkkokunnat retoriikassaan ja lupauksissaan huomioon. Molemmat kandidaatit osaavat puhua köyhille, usein helluntai- ja evankelikaalisiin kirkkoihin kuuluville massoille, joskin hieman eri poliittisista lähtökohdista.
Katolisessa sosiaaliopissa pyritään oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan katolisesta uskosta tukea saavan evolutionistisen yhteiskuntafilosofian avulla. Menestysteologiassa vedotaan taas enemmän uskonnolliseen kääntymykseen, moraalisuuteen, henkilökohtaiseen edistymiseen ja taloudellisen menestyksen tavoitteluun. Poliitikot tietävät tämän jaon ja pyrkivät maksimoimaan niiden avulla kannatuksensa.
Työväenpuolueen ehdokkaana Lula da Silva edustaa erikoisella tavalla liberaalimpaa politiikkaa, kuin Liberaalipuolueen ehdokas Bolsonaro. Vaalikentän toisella laidalla taas pidetään enimmäkseen Bolsonaron takana olevaa helluntailais—evankelikaalista väestönosaa sosiaalisesti ja poliittisesti hyvin konservatiivisena ja erityisesti perinteisiä perhearvoja korostavana.
Molemmat kandidaatit suuntaavat viestinsä myös uusprotestanttiselle vähemmistölle. Monet Lulaa aikaisemmin äänestäneet köyhät saattavat poliittisten arvioiden mukaan nyt äänestää mieluummin Bolsonaroa.
Myös Vatikaani on ollut huolissaan Brasilian murenevasta kirkosta.
KATOLISTA KIRKKOA pidetään Latinalaisessa Amerikassa usein hierarkkisena ja jäykkänä. Lisäksi vanhat mielikuvat liittävät sen edelleen usein vallanpitäjien liittolaiseksi, mikä toisaalta ei ole Brasiliassa yksiselitteistä. Katolisen kirkon lähihistoriassa on kuitenkin ollut myös usein vasemmistoon kallellaan olevia, joskus jopa radikaalista vapautuksen teologiasta ammentaneita teologeja, pappeja ja piispoja, jotka ovat osanneet puhutella teollisuustyöväkeä ja köyhiä.
Vapautuksen teologian vaikutusta koko Latinalaisessa Amerikassa on 2000-luvulla heikentänyt se, että monet paavit ovat suhtautuneet sen marxilaisiin juonteisiin kriittisesti ja vaihtaneet progressiivisina pidettyjen piispojen tilalle usein konservatiivisemmin ajattelevia piispoja.
Myös Vatikaani on ollut huolissaan Brasilian murenevasta kirkosta. Paavi Franciscuksen vierailua maassa vuonna 2013 arvioitiin tuoreeltaan yritykseksi tukea katolista kirkkoa sen jäsenkriisissä.
Maahanmuuttajia paljon vastaanottaneessa maassa on myös miltei minkä tahansa muun uskonnon kannattajia: esimerkiksi maan suuren japanilaisyhteisön myötä buddhalaisia ja šintolaisia on satoja tuhansia. Uskontojen ulkopuolella on arviolta toistakymmentä prosenttia brasilialaisista.
Vaikka Brasilian väestön enemmistö on edelleen katolilaisia, lienee jättiläismäinen maa merkittävän ja kasvavan protestanttisen vähemmistönsä vuoksi Latinalaisen Amerikan protestanttisin maa. Kulttuurisesti edelleen vahvasti katolisten traditioiden muovaama Brasilia on tällä hetkellä monella tavalla muutoksessa.
Lue myös:
Brasiliassa pohditaan: Voiko huonosta jalkapallomenestyksestä syyttää evankelikaalisuutta?
Ilmoita asiavirheestä