Bristolin kveekarit pyytävät anteeksi osuttaan orjakauppaan – yli 21 000 orjaa laivattiin kveekarivaroin

Kveekareita orjineen tupakanviljelijöinä Barbadoksella 1600-luvulla Carel Allardin teoksessa Orbis Habitabilis Oppida et Vestitus (Amsterdam 1680?).

Bristolin kveekarit ovat tänään maanantaina esittäneet virallisen anteeksipyynnön yhteisönsä historiallisesta osallisuudesta afrikkalaisten orjuuttamiseen ja orjakauppaan. Anteeksipyyntö toimitetaan mustien johtamille järjestöille Bristolissa ja asetetaan näkyville kveekarien tiloihin. Asiasta kertoo Church Times.

Lausunnossa todetaan, että kveekarien osallisuus orjakauppaan loukkaa yhteisön keskeisintä näkemystä jokaisen ihmiselämän pyhyydestä. Kveekarit tunnetaan yhdenvertaisuutta ja rauhaa korostavana yhteisönä.

– Surullisina ja nöyrinä pyydämme anteeksi kaikilta vääryyttä kokeneilta ja heidän jälkeläisiltään tiedostaen, että näillä vääryyksillä on edelleen vaikutusta, kveekarit toteavat viitaten kveekarien omaan tutkimukseen, jonka mukaan orjuuden seuraukset näkyvät edelleen rasismina, rakenteellisena eriarvoisuutena ja ylisukupolvisena traumana.

Bristolin kveekarit rahoittivat 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuun kokonaan tai osittain yli 70 orjakauppamatkaa. Laivoilla kuljetettiin Atlantin yli jopa yli 21 000 orjaa.

Bristolilainen Goldneyn kveekarisuku rikastui orjakaupalla. Suvun Goldney House toimii nykyään Bristolin yliopiston opiskelija-asuntolana. Opiskelijat ovat vaatineet kartanon nimen muuttamista. Kuva: Creative Commons

Lisäksi ainakin neljän bristolilaisen kveekarisuvun tiedetään omistaneen plantaaseja ja niillä orjina työskennelleitä ihmisiä. Kveekariliikkeen keskeisiin perustajiin kuulunut George Fox ei 1600-luvulla tuominnut itse orjuusjärjestelmää, vaikka kehottikin kohtelemaan orjuutettuja ihmisiä paremmin.

Orjakaupasta saadun vaurauden jäljet ovat nähtävissä myös Bristolin rakennuksissa ja kaupunkikuvassa. Lausunnossa mainitaan esimerkkeinä Bristolin kaupungin nykyään omistama ja kaupunkipuistoksi muutettu Blaise Castle, Bristolin yliopiston opiskelija-asuntolana ja kokouspaikkana hyödyntämä Goldney House ja hienostoasuinalue Royal York Crescent.

Bristolin kveekarien mukaan anteeksipyynnöllä kutienkaan ole merkitystä ilman konkreettisia hyvitystoimia. Yhteisö on jo lahjoittanut 5 000 puntaa Fanny Cokerin muistomerkkiin. Coker oli Pinneyn suvun orjuuttama afrikkalainen nainen, joka työskenteli suurimman osan elämästään Bristolissa.

Bristolin kveekarien anteeksipyyntö seuraa Lancashiren kveekarien vuonna 2025 esittämää anteeksipyyntöä.

Lue myös:

Kirja-arvio: Mystiset radikaalit puritaanit eli kveekarit

Kveekarit ovat hiljaisia vaikuttajia

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKaksi Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi
Seuraava artikkeliVesilahden seurakunta käsittelee virkavalinnan uudelleen syrjintäepäilyn takia

Ei näytettäviä viestejä