Kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi

Kaksi kuvaa moderneista valkoisista kirkoista, joiden tunnusmerkkejä ovat korkea kellotorni ja kuparinvärinen katto. Vasemmalla on Seinäjoen Lakeudeun risti, oikealla Imatran Kolmen ristin kirkko.
Lakeuden risti Seinäjoella ja Kolmen ristin kirkko Imatralla ovat mukana Aalto Works -kohdesarjassa. Kuvat: Tuija Pyhäranta

Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarja on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon. Kolmentoista kohteen kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa. Ne ovat Lakeuden risti Seinäjoella osana Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskusta sekä Kolmen ristin kirkko Imatralla.

Päätöksen hyväksymisestä teki Unescon maailmanperintökomitea, joka on parhaillaan koolla Etelä-Korean Busanissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan Aalto Works edustaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon humanistista modernismia ja korostaa arkkitehtuurin roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Samalla se kuvastaa heidän merkittävää vaikutustaan modernin arkkitehtuurin kansainväliseen kehitykseen.

Sarjan kohteita on eri puolilla Suomea. Siihen kuuluvat myös Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Sunilan tehtaan asuinalue Kotkassa sekä Villa Mairea Porissa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien mukaan valinta on merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle modernille arkkitehtuurille.

– Samalla se sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville, Talvitie sanoo tiedotteessa.

Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Ne ovat ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).

Maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Luettelossa on tällä hetkellä yli 1 240 kohdetta eri puolilta maailmaa.

Lue myös:

Petäjäveden vanhan kirkon vierailukeskuksen rakentaminen pääsee alkamaan syksyllä

Alvar Aalto suhtautui kriittisesti dogmeihin niin arkkitehtuurissa kuin uskossa

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSydän alkoi taas hehkua – Kai Sadinmaa sai pappisvirkansa takaisin
Seuraava artikkeliBristolin kveekarit pyytävät anteeksi osuttaan orjakauppaan – yli 21 000 orjaa laivattiin kveekarivaroin

Ei näytettäviä viestejä