Ylivieskan herättäjäjuhlien lauantain päiväseuroissa puhunut entinen Suomen EU-komissaari ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) viittasi puheenvuorossaan kokemuksiinsa Lähi-idän kriisialueilla.
Siellä hän kertoi kohdanneensa sekä optimismia — luonnonrikkauksien hyödyntämisestä, rauhanvälityksen mahdollisuuksista ja ETYKin kaltaisen yhteistyön rakentamisesta Lähi-itään, mutta myös epätoivoa — merenkulun estämisestä, palestiinalaisten ihmisoikeuksista ja Iranin sodan lapsiuhreista.
— On kärsimyksen kertomuksia ja toivon tarinoita. Näiden kahden todellisuuden katselu synnytti tämän seurapuheen, Urpilainen sanoi.
Persianlahdelta Pohjanmaalle saapuneena seurapuhujana Urpilainen kertoi mieleensä tulleen ”2000 vuoden takaisen Pojan huokauksen Isälleen: ”Että he yhtä olisivat”.
— Hän toivoi sitä silloin, hän toivoo sitä tänään. Tässä Suomen yhteiskunnallisessa tilanteessa ja maailman geopoliittisessa myllerryksessä se kuulostaa tehtävältä meille tähän telttaan saapuneille ja kaikille tähän veljeyteen ja sisaruuteen kutsutuille: ”Että me yhtä olisimme”.
Tässä tehtävässä niin Suomella kuin ihmiskunnalla on Urpilaisen mukaan ollut hyvää yritystä.
— Suomalainen hyvinvointivaltio on meille läheisin esimerkki myönteisen yhteisvastuun edistämisestä. Euroopan unioni on saanut keskenään sotineen maanosan sovinnon ja yhteistyön tielle, vaikka työtä sielläkin riittää. Myös omien haasteidensa keskellä kamppaileva YK on vakava yritys edistää maailmanrauhaa, kestävää kehitystä ja kaikille yhtäläisiä ihmisoikeuksia, Urpilainen sanoi.
Tehtävä ei Urpilaisen mukaan ole kuitenkaan valmis ja jokaisen sukupolven on kuljettava oma matkansa tässä asiassa.
URPILAINEN KOROSTI puheessaan toistuvasti yhtä olemisen suurta merkitystä ihmisten kesken.
— Meitä on kutsuttu tämän yhtä olemisen lahjan näkemiseen. Lahja voi meille avautua kääreistään, kun suostumme näkemään yhteisen alkuperämme. Voisimmeko me omia syntymäpäiviämme ansaitusti juhlivat individualistit suostua näkemään myös sen yhteisen syntymäpäivän, jonka perusteella kaikki maailmassa asuvat yli 8 miljardia ihmistä ja kaikki täällä asuneet 119 miljardia ihmistä ovat samaa perhettä? Urpilainen kysyi retorisesti.
Usko tähän ykseyteen on Urpilaisen mukaan radikaalia yhdenvertaisuusaatetta, jolla on yhteiskunnallisia vaikutuksia.
— Rauhan, oikeudenmukaisuuden ja luomakunnan eheyden todellisuus on tehtävämme.
Tavoitteen lisäksi pitää Urpilaisen mukaan nähdä myös riman alitukset. Siihen kuuluvat sotien ja syrjinnän historia sekä nykyinen aika, jossa on rajojen piirtämistä ja muurien rakentamista.
— Pitää nähdä mielenterveytensä kanssa painivia suomalaisnuoria, työttömyydestä kärsiviä lapsiperheitä ja hoitoa jonottavia vanhuksia. Pitää nähdä, mitä ihmiskuntamme tekee itselleen Ukrainassa ja Lähi-idässä. Pitää nähdä kansanmurhia, nationalistista kiihkoa ja uskonnollista fanatismia. Epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa vastaan on puhuttava ja toimittava, Urpilainen vaati.
Ihmisenä oleminen on Urpilaisen mielestä yhtenä olemisen, ihmisten yhteyden aavistamista, tämän yhteyden toivomista, tässä yhteydessä toistemme kohtaamista.
— Armon todellisuus on sitä, että silmien avaaminen usein riittää. Katsahdus ylös, eteen ja sivulle. Yhteisen Isän näkeminen on sitä uskoa. Eteenpäin katsominen on sitä toivoa. Sivulle katsominen on sitä toisten ihmisten näkemistä samanarvoisina – ”silmieni tasolta” niin kuin ”Täällä Pohjantähden alla” -romaanin kirjailija Väinö Linna asian ilmaisi. Tämä silmien avaaminen on eräänlaista heräämistä, josta näillä herättäjäjuhlillakin taitaa olla kysymys.
Lopuksi Urpilainen viittasi myös presidentti Alexander Stubbin vuoden 2026 rukouspäiväjulistuksen sanoihin: ”Toivo ja yhteys vahvistuvat, kun koemme olevamme osa jotakin suurempaa.”
— Presidenttimme julistus siteeraa rukouspäivän tekstiä: ”On yksi ruumis ja yksi Henki. Samoin on vain yksi toivo, ja siihen teidät on kutsuttu”, Jutta Urpilainen päätti puheensa.
Jutta Urpilainen toimi Suomen EU-komissaarina vuosina 2019—2024. Suomen valtiovarainministerinä hän toimi vuosina 2011—2014. Urpilainen kertoi puheessaan tulleensa aikoinaan valituksi eduskuntaan ensimmäisenä naiskansanedustajana Keski-Pohjanmaalta.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä