Viron korkein oikeus on hylännyt presidentti Alar Karisin hakemuksen parlamentin Riigikogun aiemmin hyväksymän kirkko- ja seurakuntalain muutosten julistamisesta perustuslain vastaisiksi. Laki kieltää virolaista uskonnollista yhdistystä olemasta yhteyksissä ulkomailla sijaitsevaan uskonnolliseen järjestöön tai hengelliseen johtajaan, jonka toiminta uhkaa Viron valtiota.
Päätöksen teki 17 korkeimman oikeuden tuomaria, joista kuusi oli eri mieltä, mukaan lukien korkeimman oikeuden presidentti Villu Kõve.
Käytännössä lakiesitys annettiin alun perin siksi, että Virossa kuten myös Latviassa on pelätty Venäjän vallanpitäjiä tukevan Moskovan patriarkaatin pyrkivän vaikuttamaan Virossa olevien seurakuntiensa kautta Viron suuren venäläisvähemmistön ajatteluun Viron turvallisuutta uhkaavalla tavalla. Moskovan patriarkaatin alainen kirkko Virossa muutti hiljattain nimensä Viron kristilliseksi ortodoksiseksi kirkoksi Eesti Kristlik Õigeusu Kirik, mutta se ei lainsäätäjien työtä ole pysäyttänyt.
Lain voimaan astuminen merkitsisi sitä, että Virossa toimivien Moskovan patriarkaatin alaisten seurakuntien on katkaistava siteensä Moskovan patriarkaattiin.
KOKONAAN TOINEN kysymys on, miten Venäjän ortodoksinen kirkko Moskovassa tähän asiaan suhtautuu. Tähän saakka se on keskittynyt käymään mielikuvasotaa kirkkonsa seurakuntien sorrosta Virossa. Viron sisäministeriön uskontoasiain neuvonantaja Ringo Ringvee on myös todennut, että Venäjä aloittanee oikeuden päätöksen myötä erilaisia informaatio-operaatioita.
Viron kristillisellä ortodoksisella kirkolla on nyt kuusi kuukautta aikaa toteuttaa lain vaatimat muutokset suhteessaan Moskovan patriarkaattiin.
Viron parlamentti hyväksyi nyt kiistellyn kirkko- ja seurakuntalain alun perin huhtikuussa 2025. Presidentti Karis ei sitä allekirjoittanut, vaan vaati lakiesitykseen muutoksia. Parlamentti teki lakiesitykseen muutoksia kesällä, mutta presidentti ei niitä edelleenkään hyväksynyt. Presidentin kieltäytymisen perusteluna oli pelko siitä, että laki rajoittaisi uskonnonvapautta.
Lopulta presidentti Karis haastoi korkeimmassa oikeudessa viime vuoden lokakuussa Riigikogun hyväksymät lakimuutokset. Parlamentin perustelumuistion mukaan muutosten tarkoituksena on estää vihamielinen vaikuttamistoiminta seurakunnissa tai luostareissa asuviin henkilöihin. Presidentin mielestä laissa säädetty kielto on kuitenkin liian laaja ja epäselvä ja rajoittaa liiallisesti uskonnon- ja yhdistymisvapautta.
Kaikki epäselvyydet ja tulkinnan tarve eivät kuitenkaan aina johda lain perustuslain vastaisuuteen.
PÄÄTÖS ASIASSA on nyt saatu. Korkeimman oikeuden täysistunto totesi nyt, että kirkko- ja seurakuntalain muutoksia voidaan tulkita siten, etteivät ne johda uskonnollisten yhdistysten mielivaltaiseen pakkolakkauttamiseen eivätkä siten loukkaa uskonnon- ja yhdistymisvapautta.
”Korkein oikeus katsoi, että presidentti kiinnitti hakemuksessaan aivan oikein huomiota lain selkeyteen ja ymmärrettävyyteen liittyviin ongelmiin. Kaikki epäselvyydet ja tulkinnan tarve eivät kuitenkaan aina johda lain perustuslain vastaisuuteen. Tässä tapauksessa korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että lakia oli mahdollista rajata suppeasti siten, että valtionpäämiehen esittämät riskit voitaisiin lieventää lain täytäntöönpanossa”, selitti korkeimman oikeuden presidentti Villu Kõve.
Korkein oikeus totesi päätöksessään, että yhtäältä kiistelty laki loukkaa vakavasti uskonnon- ja yhdistymisvapautta, sillä se voisi johtaa uskonnollisen yhteisön pakotettuun hajoamiseen, mikä vaikuttaisi kaikkiin sen jäseniin. Toisaalta kyse on valtion turvallisuudesta ja perustuslaillisesta järjestyksestä, mikä on yleensä tärkeämpi hyvä.
Perustuslain johdannon mukaan valtion ensisijainen tehtävä on suojella sisäistä ja ulkoista rauhaa. Näin ollen valtio on myös velvollinen ryhtymään toimiin vihamielisen vaikutustoiminnan estämiseksi. Korkein oikeus totesi, että kiistetty laki ei salli uskonnollisten yhdistysten mielivaltaista pakkolakkoa ja että sitä voidaan tulkita ja panna täytäntöön perustuslain mukaisesti.
Viron sisäministeri Igor Taro on nyt ilmoittanut, että Viron kristillisen ortodoksisen kirkon, eli Moskovan patriarkaatin alaisen venäläistaustaisen kirkon, on nyt katkaistava siteensä Moskovan patriarkaatiin ja patriarkka Kirilliin. Taustalla on tietenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Ministerin mukaan Virossa toimivalla uskonnollisella yhteisöllä ei saa olla hallinnollisia tai muita alisteisia suhteita ulkomaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, jotka oikeuttavat tai tukevat sotaa, aggressiota tai terrorismia, tai jotka voivat olla uhka Viron turvallisuudelle.
Myös sisäministeri Taro arvioi, että Venäjä pyrkii propagandassaan nyt osoittamaan Viron olevan maa, joka rikkoo ihmisoikeuksia ja rajoittaa uskonnonvapautta. Tämä ei ministerin mukaan ole kuitenkaan totta: Viro on oikeusvaltio.
Viron kristillisen ortodoksisen kirkon johtaja Virossa, piispa Daniel, on ilmoittanut, että kirkko ei ehdi tehdä vaadittuja päätöksiä ja muutoksia vaaditun kuuden kuukauden aikana.
Tuomioistuin korosti, että kansallinen turvallisuus on tärkeä perustuslaillinen arvo, joka voi oikeuttaa monia rajoituksia.
VIROLAISEN USKONNOLLISEN yhdistyksen yhteys ulkomaiseen uskonnolliseen järjestöön on kielletty vain, jos se aiheuttaa uhan Viron turvallisuudelle, perustuslailliselle järjestykselle tai yleiselle järjestykselle. Tämän uhan on ilmenevä ulkomailla sijaitsevan uskonnollisen yhdistyksen toiminnassa ja sen on oltava todellinen, ei abstrakti. Uhka voi olla esimerkiksi Viron vastaisen toiminnan yllyttäminen, tukeminen tai rahoittaminen.
Jos tällainen uhka ilmenee, uuden lain mukaan Viron uskonnollisen yhteisön on katkaistava kaikki hallinnolliset siteet – jotka johtuvat sen säännöistä tai vastaavista asiakirjoista – ulkomaiseen uskonnolliseen yhteisöön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ulkomainen valvonta vaikuttaa yhteisön henkilöstöpäätöksiin tai hallinnollisiin asioihin. Myös taloudellinen riippuvuus vaaralliseksi katsotusta ulkomaisesta uskonnollisesta yhteisöstä on kielletty.
Uusi laki ei kuitenkaan kiellä opillista tai tunnustuksellista sitoutumista, koska tällainen kielto poistettiin lainsäädäntöprosessin aikana. Tuomioistuin korosti, että kansallinen turvallisuus on tärkeä perustuslaillinen arvo, joka voi oikeuttaa monia rajoituksia. Sen ei kuitenkaan pitäisi muodostua valtion mielivaltaisten toimien peitteeksi. Kun perusoikeuksia rajoitetaan kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi, lähestymistavan on Korkeimman oikeuden mukaan oltava harkittu ja varovainen. Ennen kuin uskonnollisen yhteisön aiemmin hyväksyttyjen siteiden katkaisemista voidaan vaatia, tarvitaan vahvat perusteet.
Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta venäläisiä on vajaat 300 000. Melko suuri osa heistä ei ole Viron kansalaisia. Monet venäläiset ovat ortodokseja. Virossa on hiljattain toteutettu myös kaiken venäjänkielisen koulutuksen muuttaminen vironkieliseksi.
Virossa toimii myös toinen, etnisesti virolainen ja vironkielinen ortodoksinen kirkko: Viron apostolinen ortodoksinen kirkko Eesti Apostlik-Õigeusu Kirik on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alainen.
Lue myös:
Uutisanalyysi: Moskovan patriarkaatti valloittaa Afrikkaa — miksi ja kuka kaikesta hyötyy?
Venäjän ortodoksikirkko on osa Kremlin vallankäyttöä, arvioi tutkija
Ilmoita asiavirheestä