Viron parlamentti päätti keskiviikkona, että maan suurimman kirkkokunnan eli Moskovan patriarkaatin alaisen Viron ortodoksisen kirkon (Eesti Kristlik Õigeusu Kirik, EKÕK) katkaistava siteensä Moskovan patriarkaattiin. Päätöksen puolesta äänesti 60 kansanedustajaa, vastaan 13. Lisäksi 16 kansanedustajaa äänesti tyhjää. Päätöksen syynä on se, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Viro pitää Moskovan patriarkaatin alaista ortodoksista kirkkoa turvallisuusuhkana.
Asian taustalla on Viron parlamentin hyväksymä uusi laki, jonka mukaan Virossa toimivaa uskonnollista yhteisöä ei voi johtaa ulkomailta henkilö tai yhteisö, joka tukee sotaa tai kannustaa siihen tai terrorismiin. Moskovan patriarkaatti ja sen johto, eritoten patriarkka Kirill, ovat tunnetulla tavalla tukeneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
Asiasta ovat kertoneet esimerkiksi Viron yleisradio ja Helsingin Sanomat.
Tulossa olevasta laista ja sen seurauksista on keskusteltu Virossa vilkkaasti kuluneen talven aikana. Asiaa on sekä puolustettu että vastustettu ja kehotettu siirtämään ratkaisua.
Jo aikaisemmin Viro määräsi EKÕK:ia johtaneen Tallinnan ja koko Viron metropoliitan Jevgenin poistumaan Virosta 6. helmikuuta 2024 mennessä, sillä valtio piti häntä turvallisuusuhkana. Jevgeni on Venäjän kansalainen.
Parlamentin keskiviikkoisen päätöksen mukaan kirkolla on kaksi kuukautta aikaa toteuttaa ero Moskovan patriarkaattiin. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, on toistaiseksi epäselvää, millä tavalla Viron valtio voisi pakottaa kirkon eroamaan Moskovasta.
Viron parlamentin vaatimus suhteiden katkaisemisesta Moskovan patriarkaatin kanssa koskee myös Koillis-Virossa sijaitsevaa Pühtitsan nunnaluostaria.
MOSKOVAN PATRIARKAATIN alaisessa kirkossa on noin 150 000 jäsentä. Enimmäkseen he ovat Viron venäjänkielisiä, joita asuu Tallinnan lisäksi varsinkin Viron koillisosissa. Kirkko on Viron väestönlaskennassa ilmaistun jäsenmääränsä perusteella mahdollisesti Viron suurin uskontokunta: siinä on saman verran tai hieman enemmän jäseniä kuin Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Virossa on myös toinen, enimmäkseen vironkielinen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alainen autonominen Viron apostolinen ortodoksinen kirkko (Eesti Apostlik-Õigeusu Kirik, EAÕK). Sillä on noin 30 000 jäsentä.
Viron apostolinen ortodoksinen kirkko (EAÕK) on tarjonnut Moskovan patriarkaatin alaiselle kirkolle vikariaattistatusta tilanteessa, jossa EKÕK katkaisisi suhteet Moskovan patriarkaattiin. Vikariaatti tarkoittaisi erillistä kirkollishallinnollista kokonaisuutta, jonka virassa vanhin piispa olisi yhteydessä maailman muihin ortodoksisiin kirkkoihin EAÕK:n metropoliitan kautta.
Asiasta kertoo Viron yleisradio.
EAÕK on lausunnossaan korostanut, että parlamentin tekemä lakimuutos ei merkitse jumalanpalvelustradition katkaisemista tai kääntymistä. Kyse on ainoastaan siitä, että lailla halutaan estää vihamielisten valtioiden tai äärijärjestöjen vaikuttaminen uskonnollisten organisaatioiden kautta.
Viron apostolinen ortodoksinen kirkko on myös todennut, että lakimuutos auttaa osittain palauttamaan Viroon toista maailmansotaa edeltänyttä tilannetta, jolloin kaikki maan ortodoksit kuuluivat yhteen kansalliseen ortodoksiseen kirkkoon. EAÕK on myös muistuttanut, että sillä on jo nyt seurakuntia, jotka seuraavat sekä virolaisia että venäläisiä traditioita. Useimmissa seurakunnissa liturgian kieli on viro, mutta joissakin käytetään kirkkoslaavinkielistä tai kaksikielistä liturgiaa.
SUOMEN ORTODOKSISEN kirkon arkkipiispa Elia on tiedotteessaan lausunut, että ”Moskovan patriarkaatin alainen kirkko Virossa edustaa viimeisiä Neuvostoliiton miehityksen aikaisia jäänteitä maassa, joka on rakentanut identiteettiään vapaana kansakuntana”.
– Tässä historiallisessa tilanteessa Suomen ortodoksinen kirkko asettuu luonnollisesti tukemaan Ekumeenisen patriarkaatin alaista Viron autonomista veljeskirkkoa, joka kantaa maan alkuperäisen ortodoksisen kirkon perintöä, Elia sanoo.
Elian mukaan Suomen ortodoksinen kirkko toivoo, että Moskovan patriarkaatin alainen kirkollinen yhteisö löytäisi tien sovinnolliseen siirtymään Viron autonomisen kirkon yhteyteen.
– Tämä askel vahvistaisi todellista hengellistä vapautta, jota Kristus meille kaikille tarjoaa. Venäläinen kirkko Virossa ei ole tosiasiallisesti itsenäinen, vaan Moskovasta johdettu, mikä on altistanut sen poliittiselle ohjaukselle ja sotaa tukevalle retoriikalle.
Suomen ortodoksinen kirkko toivoo, että Viron esimerkki herättäisi myös muut Baltian maat tunnistamaan, kuinka uskontoa on instrumentalisoitu Venäjän hyökkäyssodan puolustamisessa.
Lue myös:
Isä Damaskinos: ”Onneksi vältin kiusaukset ja sain voimaa ryhtyä munkiksi”
Ilmoita asiavirheestä