Kesän kynnyksellä lennossa on kolme poikkeuksellisen kaunista perhoslajia. Kirjokehrääjä, nastakehrääjä ja pikkuriikinkukkokehrääjä ovat kuitenkin suurelle yleisölle varsin tuntemattomia ja elintapojensa vuoksi liki näkymättömiä. Kaksi viimeksi mainittua lentävät myös päivällä, mutta ovat nopealiikkeisiä huristajia.

Varsinkin viimeksi mainittu on hankala tunnistaa, ellei perhonen asetu hetkeksi aloilleen. Lisäksi pikkuriikinkukkokehrääjän (Saturnia pavonia) koiras ja naaras ovat eri kokoisia ja eri värisiä. Ilmiö tunnetaan nimellä sukupuolidimorfismi. Koiras lentää päivällä, naaras yöllä.

Pikkuriikikukkokehrääjän nimi oli aiemmin pelkästään riikkinkukkokehrääjä. Lisämääre pikku on paikallaan, sillä paljolti saman näköinen isoriikinkukkokehrääjä (Saturnia pyri) on Euroopan kookkain perhoslaji, mutta sitä ei tavata Suomessa. Laji esiintyy pääosin Alppien eteläpuolella.

Meikäläinen pikkuriikinkukkokehrääjä on vähälukuinen ja sitä tavataan erityisesti eteläisessä Suomessa rämeiden ja sekametsien reunamilla.

Jokunen vuosi takaperin sain feromonia eli kemiallista viestinainetta, jonka avulla onnistuin houkuttelemaan useita koiraspuolisia pikkuriikinkukkokehrääjiä paikalle. Feromoni on ainut varma tapa päästä näkemään tuo kaunis perhonen.

TARINA KERTOO kanttorista, joka eksyi sekä henkisesti, hengellisesti että konkreettisesti. Miesparka oli vetäytynyt syrjäiselle erämaakämpälle miettimään elämänsä suuntaa ja suhdettaan Jumalaan. Apuna hänellä oli Raamattu ja viinapullo.

Jossain vaiheessa kanttori tuli siihen tulokseen, että hän ei osaa soittaa, ei laulaa, eikä osaa oikeashtaan mitään muutakaan. Hän koki olevansa surkimus ja kaikki oli Jumalan syytä. Vain viinasta oli apua, tosin vain hetken.

Mies lähti epätoivon riivaamana juoksemaan metsään. Hän juoksi kunnes ei enää jaksanut, eikä myöskään tiennyt missä oli. Avoimen rämeen reunamilla hän kompastui ja kaatui maahan.

Avattuaan silmänsä hän näki silmät ja huudahti ilahtuneena.

– Jumala, sinä löysit minut

Hetken kuluttua häneltä pääsi kauhun huudahdus:

– Nelisilmäinen Jumala!

Mies nousi istumaan ja näki edessään suuren perhosen, jonka jokaisessa siivessä oli silmäkuvio. Jumala sanoi perhosen hahmossa:

– Minä näen sinut.

– Minä en ole mitään, mies sopersi

– Minulle sinä olet kaikki, sanoi perhonen.

Rukous

Jumala, sinä näet
surkean ja typerän,
mahtavan ja ylpeän.
Sinulla on monta silmää.
Kiitos niistä kaikista.
Aamen

Lue myös:

Suruvaipan siivet ovat sekoitus pessimismiä ja optimismia

Ilmoita asiavirheestä