Unkarin sunnuntaina pidettyjen parlamenttivaalien dramaattinen lopputulos oli, että 16 vuotta yhtämittaisesti vallassa pysynyt pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue hävisi selvästi uudelle poliittiselle tulokkaalle, Péter Magyarin keskustaoikeistolaiselle Tisza-puolueelle.
Monessa mielessä yhä autoritaarisemmin ja EU-vastaisemmin maataan hallinneen Orbánin valtakauden loppuminen voi olla merkityksellistä myös Unkarin kirkoille ja uskonnollisille yhteisöille.
Unkarin luterilaisen kirkon johtava piispa János Szemerei arvioi Kotimaalle, että Unkarin poliittinen suunnanmuutos merkitsee myös kirkoille varmasti jotakin. Mutta vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä: kirkkojen näkökulmasta vaalit voittanut Tisza-puolue ja sen tuleva politiikka ovat Szemerein mielestä monessa suhteessa vielä arvoitus.
— Tisza on puolueena ja myös tavoitteiltaan toistaiseksi jossain määrin tuntematon. Emme tiedä, tuoko se Unkariin aiempaan verrattuna vasemmistolaisempaa, liberaalimpaa vai jotakin muuta politiikkaa. Talousvaikeuksien ja Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien lisäksi maamme tulevaisuus näyttää nyt hieman samealta tämänkin vuoksi, Szemerei kommentoi muutoksia.
Szemerein mukaan menneinä vuosina Unkarin puolueet konsultoivat vaalien lähestyessä myös kirkkoja: käytiin keskusteluja siitä, mikä eri puolueiden lähestymistapa kirkkoihin olisi ja miten puolueet vaalit voittaessaan suhtautuisivat kirkkojen kannalta relevantteihin asioihin.
— Nyt Tisza ei ole ollut meihin yhteydessä. Puolueen tulevasta politiikasta suhteessa kirkkoihin emme tiedä vielä juuri mitään.
Luterilaisessa kirkossa olemme halunneet, että seurakunnissa ei politikoida.
UNKARIN NELJÄ niin sanottua historiallista kirkkoa — katolinen, reformoitu ja luterilainen sekä yksi juutalainen ryhmä — ovat Viktor Orbánin Fidesz-puolueen valtakaudella saaneet nauttia jossain määrin etuoikeutetusta asemasta. Niille ja monille muillekin kirkkokunnille on jo vuosikymmenien ajan vähitellen palautettu omaisuutta, kiinteistöjä ja maata, joka niiltä riistettiin kommunistien valtaannousussa 1940-luvun lopussa.
Varsinkin edellä mainitut kirkot ovat myös pitkään saaneet valtiolta taloudellista tukea esimerkiksi koulujensa ja laitoksiensa ylläpitämistä varten.
Myös piispa Szemerei toteaa, että Orbánin hallinto teki pitkään kirkoille sangen suosiollista politiikkaa. Vuosien myötä politiikka alkoi kuitenkin Unkarin yhteiskunnassa sekaantua liikaa kansalaisten arkiseen elämään. Yhteiskunnasta tuli hyvin jakaantunut.
— Sen myötä kirkotkin ovat poliittisesti jakautuneita. Luterilaisessa kirkossa olemme halunneet, että kirkon sisällä ja seurakunnissa ei politikoida. Jotkut harvat papit levittivät seurakunnissa omia näkemyksiään, mutta enimmäkseen olemme kyllä onnistuneet.
Luterilainen krikko oli Orbánin hallituksen näkökulmasta hieman kuin musta lammas.
TOSAALTA VALTION tapa tietyllä tavalla suosia kirkkoja ja Fideszin halu pitää niitä hallituksen ”kumppaneina” on eräiden arvioiden mukaan tuonut unkarilaiseen yhteiskuntaan 2010-luvulta lähtien myös uudentyyppistä kirkonvastaisuutta. Kirkoissa voidaan myös ajatella, että niiden ei ole hyvä olla liian lähellä mitään poliittista suuntaa tai hallitusta.
Luterilaisella kirkolla on Unkarissa noin 250 000 jäsentä, mikä tekee siitä 10 miljoonan asukkaan maassa pienen vähemmistökirkon. Se on kuitenkin yksi Unkarin historiallisista kirkoista.
— Niiden joukossa luterilainen kirkko on kuitenkin ollut kauempana politiikasta kuin reformoitu kirkko ja katolinen kirkko. Siksi luterilainen krikko oli Orbánin hallituksen näkökulmasta hieman kuin musta lammas, Szemerei pohdiskelee.
Piispa korostaa vielä, että nyt käyty vaalitaistelu oli kiivas ja osanotto vaaleihin ennen näkemättömän suurta.
— Se kertoo, että monet halusivat äänestämällä kertoa mielipiteensä. Ylipäätään Tisza toteutti melko erikoisen, jopa kiintoisan vaalikampanjan: se yhdisti liki kaikki Orbánin vastustajat.
Unkarin perustuslakiin vahvistettu avioliiton määritelmä miehen ja naisen liittona ei tule muuttumaan.
LYHENTEELLÄ TISZA (sanoista Tisztelet és Szabadság Párt, ”Kunnioituksen ja vapauden puolue”) tunnettu uusi, vaalit nyt voittanut keskustaoikeistolainen puolue on perustettu vasta vuonna 2020. Puheenjohtaja Péter Magyar on entinen Fidez-puolueen vaikuttaja. Hän siirtyi Fideszistä Tiszan riveihin ja johtajaksi vuonna 2024. Samana vuonna Magyar valittiin puolueen listoilta Euroopan parlamentin jäseneksi.
Magyar on monissa suhteissa näkemyksiltään varsin konservatiivinen, mikä viitannee siihen, että esimerkiksi Unkarin perustuslakiin vahvistettu avioliiton määritelmä miehen ja naisen liittona ei tule muuttumaan. Myös maahanmuuttokysymyksissä Magyar on varsin tiukka.
Vaalitulosta on tuoreeltaan arvioitu maailman medioissa erittäin merkittäväksi ja mahdollisesti laajemminkin suuntaa antavaksi. Vaalit voittaneen Tiszan puheenjohtaja ja todennäköinen Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar aikoo ensi töikseen korjata Orbánin valtakaudella erittäin huonoiksi muuttuneet Unkarin välit Euroopan unionin kanssa.
Maan poliittinen suunnanmuutos merkinnee myös uudenlaista asennoitumista puolustusliitto Natoon. Orbánin kaudella Unkarin läheisiksi muodostuneet suhteet Vladimir Putinin Venäjän kanssa tulevat myös muuttumaan: Venäjä on nyt Unkarin poliittisessa suunnanmuutoksessa menettänyt Euroopan unionin sisällä vaikuttaneen uskollisen ymmärtäjänsä.
Poliittista oikeistoa ja vasemmistoa yhdisti se, että kumpikaan niistä ei halunnut Unkarin kirkojen seisovan itsenäisinä tukevasti omilla jaloillaan.
PIISPA SZEMEREIN mukaan kirkkojen ja poliittisen vallan suhde on kommunismista 1990 vapautuneessa Unkarissa ollut jatkuvasti monipiippuinen kysymys. Sosialismin ajan (1948—1990) perintönä kirkot olivat Szemerein mukaan monessa mielessä jälkeenjääneitä uuden vapauden ajan koittaessa 1990-luvun alussa.
— Kirkot saivat kuitenkin silloin hyviä mahdollisuuksia. Mutta kiinnostavaa oli, että poliittista oikeistoa ja vasemmistoa yhdisti se, että kumpikaan niistä ei halunnut Unkarin kirkkojen seisovan itsenäisinä tukevasti omilla jaloillaan.
Szemerein mukaan oikeistopuolueet halusivat kirkosta liittolaisia. Vasemmisto taas sai kannatuksensa enimmäkseen ei-uskonnollisilta kansalaisilta. Kannattajaprofiilit olivat siis erilaisia.
1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Unkarin hallitukset vaihtuivat vaali vaalilta. Samalla oikeisto ja vasemmisto vaihtuivat vallassa, mihin kirkoissa totuttiin.
— Vasemmistohallituksien aikana kirkoilla oli vaikeuksia. Mutta kummatkaan hallitukset eivät olleet erityisen hyviä kirkoille. Oikeisto rakasti kirkkoja ”liikaa”: Fidesz avusti kirkkoja paljon, mutta sekään ei halunnut, että kirkot olisivat ”liian” vapaita tai itsenäisiä, piispa János Szemerei arvioi.
Unelmoikaamme sellaisista yhteisöistä, jotka puolustavat köyhiä ja syrjäytyneitä.
POLIITTISEEN MUUTOKSEEN voidaan suhtautua monin tavoin. Unkarin luterilaisen kirkon aiempi johtava piispa Tamás Fabiny jäi eläkkeelle viime vuoden syksyllä. Hän kirjoitti eilen Facebookiin toiveikkaan pohdinnan, jossa hän hahmottelee, mitä muutoksia uudesta poliittisesta tilanteesta voisi Unkarissa nyt seurata.
”Unelmoikaamme yhdessä sellaisesta maasta, joissa rauha ja yhteisymmärrys vallitsevat. Jossa hallitus on antelias ja oppositio reilu.
Jossa perheet ja ystäväpiirit eivät jakaudu kahtia siksi, että tuetaan erilaisia puolueita.
Jossa romanit ja ei-romanit voivat yhdessä elää, eikä yhdenkään ihmisen pidä pelätä toista.
Jossa ne, joilla on enemmän varallisuutta, nostavat niitä, jotka elävät suuressa köyhyydessä.
Jossa miehet ja naiset saavat samasta työstä samaa palkkaa.
Jossa osataan erottaa, kuka on pakolainen ja kuka siirtolainen.
Unelmoikaamme sellaisista yhteisöistä, jotka puolustavat köyhiä ja syrjäytyneitä.
Sellaisesta maasta, jossa veropetoksia ja vehkeilyä ei pidetä ansiona.
Unelmoikaamme sellaisesta Karpaattien altaasta, jossa kansat elävät toisiaan kunnioittaen ja vähemmistöjen oikeudet toteutuvat molemmin puolin rajoja.
Jossa suojellaan perheitä ja kaikkia, jotka elävät rakkauden yhdistävää voimaa toisella tavalla.
Jossa kirkkoja ei haluta rakastaa liikaa eikä syrjiä.
Jossa ei ole valtaistuimen ja alttarin huonomaineista liittoa, vaan jossa toteutuu tasavertaisten osapuolien vuoropuhelu ja yhteistyö.
Jossa tittelivimman sijasta hallitsee kutsumustietoisuus, vallankaipuun sijasta toteutuu palveleminen. Jossa solidaarisuutta ja itsensä uhraamista pidetään luonnollisena arvona.
Jumalallakin on unelma. Että vuoret uppoavat ja laaksot nousevat sen vuoksi, jotta Jumala voisi tulla ihmisen luokse ja ihminen ihmisen luokse. Jumalan unelma, että kansa ei nostaisi miekkaa toista kansaa vastaan, ei opiskeltaisi enää aseiden käsittelyä ja ei enää puhuttaisi pyhästä sodasta, vain pyhästä rauhasta.”
Piispa Tamás Fabiny kirjoittaa Facebookissa lausuneensa nämä sanat runsaat kaksi vuotta sitten tilaisuudessa, jossa kirkkojen johtajia oli pyydetty lausumaan siunaus vastavalitulle Unkarin uudelle tasavallan presidentille Tamás Súlyokille. Vaikka sunnuntain vaalitulos muuttikin Unkarin poliittisen pelin osanottajia, jokainen sana on Fabinyn mukaan edelleen mielekäs.
Unkarin maa, kansa ja kirkot ovat nyt uuden vaiheen edessä.
Lue myös:
Unkarin luterilaisen kirkon piispanvaaleissa ensimmäistä kertaa ehdokkaana myös nainen
Kirja: Unkarin luisu kohti tuntematonta – läntinen liberaali demokratia on siellä uutta ja vierasta
Ilmoita asiavirheestä