Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon pohjoisessa hiippakunnassa pidetään loka—marraskuussa piispanvaali. Eläkkeelle jäävän, Suomessa hyvin tunnetun piispa Tamás Fabinyin seuraajaksi valitaan uusi piispa kuuden ehdokkaan joukosta. Ensimmäistä kertaa Unkarin luterilaisen kirkon historiassa ehdokkaiden joukossa on myös nainen: teologian tohtori Ágnes Pángyánszky. Hän toimii tällä hetkellä Budapestissa sijaitsevan Luterilaisen teologisen yliopiston (EHE) opettajana. Hänen alansa on käytännöllinen teologia.

Muut piispanvaaliin ehdolle asetetut papit ovat Budapestin Kelenföldin seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Tamás Gáncs, joka toimii myös EHE:n assistenttina, suuren budapestilaisen Sarepta-diakonialaitoksen johtajana, pastori György Gregersen-​Labossa, Szolnokin seurakunnan kirkkoherra Péter Győri, Szentendren seurkaunnan kirkkoherra Olivér Horváth-​Hegyi ja Budapestin Budahegyvidékin seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti Pál Keczkó.

Kotimaan Unkarista saamien arvioiden mukaan tässä piispanvaalissa ei vaikuta olevan selkeää ennakkosuosikkia. Ehdokkaiden määrä on myös tavallista suurempi. Tämä voi merkitä äänien jakautumista laajalle, mistä syystä vaalien ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei todennäköisesti saa yli 50 prosenttia annetuista äänistä. Toisella kierroksella on mukana kaksi eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella saanutta.

Piispanvaali toimitetaan hiippakunnan seurakunnissa loka—marraskuun aikana. Äänioikeutettuja ovat hiippakunnan seurakuntien kirkkoneuvostojen jäsenet. Myös seurakuntien papit kuuluvat kirkkoneuvostoon. Vaali toimitetaan erikseen jokaisessa seurakunnassa, ja vaalin kirkkoneuvostossa voittaneen ehdokkaan puolesta seurakunnalla on sen koosta riippuen lopulta yksi tai kaksi ääntä. Kaikkien seurakuntien äänet lasketaan yhteen. Uuden piispan nimi on ennakkotietojen mukaan tiedossa 6. marraskuuta. Vaalin tulos vahvistetaan 15. marraskuuta.

Pohjoisen hiippakunnan nykyinen piispa Tamás Fabinyi jää eläkkeelle helmikuussa 2026, minkä jälkeen uusi piispa aloittaa tehtävässään.

Naisia on voitu vihkiä papeiksi Unkarin luterilaisessa kirkossa jo vuodesta 1972 alkaen. Unkarilaisen kirkollisen hallinnon erikoispiirteenä voidaan pitää sitä, että kirkon kaikilla tasoilla seurakunnassa, rovastikunnassa, hiippakunnassa ja kokonaiskirkossa papin tai piispan rinnalla toimii myös maallikkojohtaja. Käytäntö on voimassa myös eräissä muissa itäisen Keski-Euroopan luterilaisissa kirkoissa.

Unkarissa on hieman alle 10 miljoonaa asukasta. Suurin uskontokunta on katolinen kirkko, johon kuuluu noin 40 prosenttia väestöstä. Toiseksi suurin kirkkokunta on reformoitu kirkko, johon kuuluu noin 12 prosenttia unkarilaisista. Kolmannella sijalla olevaan luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin kaksi prosenttia kansasta, absoluuttisin numeroin n. 215 000 unkarilaista. Valtaosa Unkarin luterilaisista asuu Budapestin alueella ja maan kaakkoisosissa suurella Alföldin tasangolla.

Suomen ja Unkarin luterilaisten kirkkojen välillä on jo sadan vuoden ajan vallinnut läheinen suhde. Monet Unkarin piispoista ovat vierailleet Suomessa ja heidän suomalaiset kollegansa Unkarissa. Lisäksi kirkkojen välillä on ollut 1980-luvulta lähtien ystävyysseurakuntatoimintaa.

Lue myös:

Näkökulma: Autoritaaristen valtioiden määrä maailmassa ylitti demokratioiden määrän — mikä demokratian toteutumista ja vetovoimaa vaivaa?

Kolumni: Jos kouluista muodostuu uskontovapaita vyöhykkeitä, eurooppalaiseen tyyliin kirkon koulut tulevat Suomeenkin

Kirja: Unkarin luisu kohti tuntematonta – läntinen liberaali demokratia on siellä uutta ja vierasta

Sukukansojen sillanrakentaja – Unkarin valtio palkitsi metropoliitta Ambrosiuksen kunniamerkillä