Tämän syksyn ja alkutalven uutisiin ovat kuuluneet kristillisten traditioiden varominen tai torjuminen suomalaisissa kouluissa. Asian taustalla lienee ollut ainakin hämmennystä, varovaisuutta ja ehkä pelkoakin.

Menemättä julkisuudesta yleisesti tunnettuihin yksityiskohtiin voi vain mietiskellä muutosta ja sen nopeutta. Kristinusko on pitkälti luonut nykyisen Euroopan ja kirkko muinoin aloittanut monessa maassa opetuksen. Mutta nyt kristillisyys on kouluissa ilmeisesti yhä useammin hankala asia.

Ilman kristinuskoa ja sen tuntemista ei ole nykyisenkaltaista eurooppalaista kulttuuria ja itseymmärrystä. Asia on paljon suurempi, kuin vain Tiernapojat, Lucia-juhlat tai jopa barokkimusiikki.

Yhteiskunta voi tietenkin järjestää opetuksen niin kuin demokraattisesti päätetään, ja sen mukaan täytyy kaikkien tässä maassa ojentautua.

On kuitenkin muistettava, että täysin arvo- tai katsomusneutraalia opetus tuskin koskaan on. Jotakin koulu oppilailleen pelkän tiedollisen aineksen ohella aina välittää. Tyhjiötkin aikanaan täyttyvät.

Kirkon kouluissa kristillisiä traditioita ei pidetä vakan alla eikä niitä tarvitse varoa.

KOULU JA kirkko sopivat yhteen: Eurooppa on täynnä kirkkojen kouluja. Niissä kristillisiä traditioita ei pidetä vakan alla eikä niitä tarvitse varoa. Niihin ei ole kenenkään pakko lapsiaan lähettää, mutta ne ovat vaihtoehto.

Esimerkiksi Saksassa on yli 900 eri asteen katolista koulua ja niissä 360 000 oppilasta. Kuitenkin vain pieni osa saksalaisnuorista käy katolisia kouluja.

Ranskassa kuuluisa laïcité-periaate ei estä uskonnollisten oppilaitosten olemassaoloa.

Myös vaikkapa suomalaisille tutussa Unkarissa kirkoilla on runsaasti päiväkoteja ja kouluja – pelkästään luterilaisella vähemmistökirkolla niitä on useita kymmeniä, reformoidulla ja katolisella kirkolla vielä paljon enemmän.

KULTTUURILTAAN MELKO homogeenisesti luterilaisessa Pohjolassa ei ole ollut tarvetta luterilaisille kouluille. Muutamat olemassa olevat ja syntyvät kristilliset koulut eivät isoa kuvaa vielä ole muuttaneet.

Kulttuurinmuutos voi tietenkin kääntyä mihin tahansa suuntaan. Ehkä pian otetaan pari askelta taaksepäin ja koulujen suhde kristilliseen perinteeseen rauhoittuu.

Mutta jos oikeasti kävisi niin, että maamme kouluista muodostuisi uskontovapaita vyöhykkeitä, olisi tilanne jo toinen. Kynnyskysymys voisivat tuolloin ehkä olla uskonnonopetuksen mahdollisuus, reunaehdot ja sisältö.

Vaikka ideologinen taistelu asiassa olisi epäilemättä hirmuinen ja vaikka kirkkokin syttyisi asiassa hitaasti, Suomi tuskin jäisi Euroopassa oudoksi kummajaiseksi: kirkkojen koulut tulisivat aikanaan vaihtoehdoiksi tännekin.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä