Savonlinnan seurakunnan Talvisalon hautausmaan haudankaivaja Marko Ruuskanen on ollut innostunut linnunpöntöistä lapsuudesta saakka.
– Nikkaroin linnunpönttöjä lähestulkoon heti kun vasara ja saha pysyivät kädessä. Nautin jo pienenä poikana lintujen ja kaiken muun luonnon seuraamisesta.
Linnunpönttöjen tekeminen kulki Ruuskasen mukana läpi vuosien. Erityisesti kevät on aina innostanut nikkarointiin.
– Muuttolinnut palaavat silloin, mieleen nousee entistäkin enemmän ajatuksia elämän jatkuvuudesta.
Linnunpöntöt saivat koristeellisemman ulkoasun viitisentoista vuotta sitten. Kipinä uuteen ulkoasuun tuli kun seurakunnan työpajalla linnunpönttöä nikkaroinut Ruuskanen sai vinkin esimieheltään.
– Hän ehdotti, että jos pöntön katosta tekisi hieman koristeellisemman. Niinpä päätin alkaa kehittää uudenlaisia pönttöjä, joihin laitoin metallisia koristeita.
Uudet pöntöt saivat positiivisen vastaanoton. Häntä pyydettiin tekemään samanlainen myös käytöstä poistetulle Kirkkoniemen hautausmaalle.
– Olin sitä mieltä, ettei taidepönttö sovi vanhalle hautausmaalle. Niinpä päätin tehdä pöntön, jonka mallina oli hautausmaan vuonna 1773 rakennettu kellotapuli.
UUSI NÄKÖISLINNUNPÖNTTÖ sai kiitosta, Ruuskanen päätti tehdä niitä lisää. Sen jälkeen taitavan miehen käsissä on syntynyt kolmisenkymmentä tarkasti alkuperäiseltä malliltaan näyttäviä näköislinnunpönttöjä, aiheina ovat olleet muun muassa Savonlinnan vanha Seurahuone, paikallinen vanha rautakauppa, jugend-kivitalo sekä Olavinlinna.
– Tykkään kaikenlaisesta vanhasta. Haluan näköislinnunpöntöillä kunnioittaa vanhoja rakennuksia.
Uusia ideoita Ruuskanen suunnittelee yhdessä ystävänsä kanssa.
– Juttelen hänen kanssaan uusista ajatuksista. Hänellä on paljon vanhojen rakennusten piirustuksia ja valokuvia, joiden pohjalta näköislinnunpöntöt syntyvät. Aikaa uuden pöntön tekemiseen kuluu keskimäärin 150 tuntia, vaikka työläimpiin on tunteja vierähtänyt 300.
Näköislinnunpöntön ulkokuori on filmivaneria. Rakennuksen sisälle syntyy tavallinen männystä tehty linnunpönttö. Eri puolille Savonlinnan keskustaa ripustetut luomukset ovat olleet lintujen mieleen.
– Ne eivät mieti, miten värikäs pönttö on, ne näkevät vain pöntössä olevan reiän. On todella palkitsevaa, että pöntöt ovat saaneet paljon asukkaita. Puhdistan myös joka kevät kaikki pöntöt uusia asukkaita varten.
Ruuskanen ei ole myöskään perheen ainoa linnunpönttöjen tekijä, innostus on tarttunut myös hänen vaimoonsa.
– On hienoa, että vaimoni Eveliina on myös innostunut asiasta, meillä on yhteinen harrastus. Viime keväänä hän joutui kuitenkin rauhoittamaan tahtiani, sillä aloin tehdä pönttöjä aamuneljältä, eli ehdin tehdä niitä kolme tuntia ennen töiden alkamista. Vähäiset yöunet alkoivat näkyä, ja rytmiä oli muutettava.
Ruuskanen haluaa pöntöillä ilahduttaa lintujen lisäksi ihmisiä.
– Koen tärkeäksi tuottaa ihmisille hyvää mieltä ja iloa. Kun näen hymyn pönttöä katselevan kasvoilla, on se paras palkinto. Toivon samalla ihmisille paljon rakkautta.
Lue myös:
Harrastuksena romutaide – Juha Luodeslammen teoksissa jokainen elementti sisältää tarinan
Ilmoita asiavirheestä