Huomenna, helmikuun kuudentena päivänä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Väinö Guttorm on seurakunnan luottamushenkilö Utsjoella. Siellä on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta.
Utsjoen seurakunnan heikosta taloustilanteesta on uutisoitu pitkään. Miltä tulevaisuus näyttää nyt?
– Tulevaisuus näyttää hieman erilaiselta, kun olemme Pohjois-Lapin seurakuntayhtymässä mukana. Lähtökohtaisesti talous on vakaammalla pohjalla jatkossa. On vaikea sanoa, kuinka pitkälle Utsjoen seurakunta olisi pystynyt itsenäisenä jatkamaan.
Millä tavoin Suomen evankelis-luterilainen kirkko kohtelee saamelaisia?
– Kyllähän kirkko kaiken kaikkiaan on viime vuosiin saakka kohdellut hyvin Utsjoen seurakuntaa. 2000-luvulla seurakuntataloa saneerattiin ja laajennettiin hyvin myönteisessä hengessä. Nyt jostakin syystä ääni kellossa on muuttunut ja esimerkiksi Karigasniemen kappelin rakentamiseen emme saaneet tukea siinä määrin kuin olisi tarvittu.
Entä yhteiskunta?
– Nyt mennään niin syväluotaavaan kysymykseen, että siihen voi vastata melkein mitä vain. Jos tarkastellaan kaikkea, mitä viime vuosina on tapahtunut, niin on tuntunut siltä, ettei saamelaisten mielipiteillä ole ollut paljon vastakaikua. Yhtenä esimerkkinä tästä on Tenon kalastussopimus, jossa rajoitettiin kalastuslupia ja -aikoja. Siinä niin sanottu perinteinen kalastus on se, mistä rokotettiin prosentuaalisesti kaikista eniten.
Miltä etelän elämä näyttää siellä pohjoisessa?
– Ei tarvitse kuin katsoa sääennustetta telkkarista, niin tämä seutu hukkuu Pohjois-Suomen ennusteeseen ja Lappi alkaa jo Oulun seudulta. Paljon on vielä valtaväestössä niitä, joilla on saamelaisista ja saamelaisuudesta kovin vähän faktatietoa. Tuntuu myös siltä, että halutaan keskittää kaikki asutus kasvukeskuksiin. Helsingissä on mukava käydä, mutta viimeistään viikon jälkeen haluaa väljempiin kuvioihin.
Kuva: Päivi Aikasalo
Lue myös:
Kirkkohallitus siunasi päätöksen: Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä perustetaan ensi vuoden alussa