Kirkkohallituksen täysistunto päätti eilen tiistaina, että Utsjoen seurakunnan ja Inarin seurakunnan alueista muodostetaan Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä ensi vuoden alusta alkaen.
Seurakuntayhtymän perustamisen taustalla ei ole kuntaliitosta vaan Utsjoen seurakunnan taloudelliset vaikeudet.
Utsjoen ja Inarin seurakunnissa toimitetaan keväällä 2018 ylimääräiset seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet seurakuntien seurakuntaneuvostoihin ja seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Ylimääräisissä vaaleissa valittujen jäsenten toimikausi kestää seuraavan vaalikauden loppuun.
Taloudellisia avustustoiveita ei käsitelty
Oulun hiippakunnan tuomiokapituli esitti lisäksi kirkkohallitukselle, että se myöntäisi Utsjoen seurakunnalle 183 116 euron toimintatuen muun muassa lainanhoitokuluihin ja toiminta-avustukseen vuodelle 2017. Kapituli toivoi myös, että kirkkohallitus huomioisi vuoden 2018 talousarviossaan Karigasniemen kappelia varten otetun pankkilainan loppuosan takaisinmaksun.
Tässä yhteydessä kirkkohallituksen täysistunto kuitenkin päätti vain yhtymän perustamisesta ja totesi, että esitys taloudellisista avustuksista raukeaa.
– Pallo on siis taas Utsjoen seurakunnalla ja Oulun tuomiokapitulilla. Ne voivat jatkossa hakea mitä avustuksia haluavat, mutta tässä yhteydessä avustusasioita ei käsitelty, vaan hakemus raukesi avustusten osalta, kertoo kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.
Prosessi seurakuntajaon muuttamiseksi alkoi vuonna 2016
Pitkään talousvaikeuksista kärsinyt Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen Utsjoen seurakunta ajautui vararikkoon viime vuoden lopulla. Seurakunnan kirkkovaltuusto päätti tuolloin esittää Inarin kirkkovaltuustolle, että Utsjoen seurakunnasta tulisi Inarin seurakunnan kappeliseurakunta.
Hiukan alle tuhannen jäsenen Utsjoen seurakunta on saanut kirkkohallitukselta saamelaismomentin nojalla palkkausavustusta 160 000 euroa vuosittain. Näin on katettu seurakunnan kirkkoherran ja diakonissan palkat ja toimintakulut. Seurakunnan maksettavaksi ovat jääneet nuorisotyönohjaajan ja osa-aikaisen suntion palkat sekä kiinteistömenot ja muut juoksevat kulut.
Viimeinen niitti seurakunnan taloudelle olivat Karigasniemen uuden kappelin suuret rakennuskustannukset.
Sekä Inarin että Utsjoen kirkkovaltuustot ehtivät jo esittää Oulun tuomiokapitulille seurakuntaliitosta, jossa Utsjoesta olisi tullut Inarin kappeliseurakunta. Sittemmin saamelaiskäräjät puuttui liitoskuvioon, eikä ajatus liitoksesta miellyttänyt kaikkia seurakuntalaisia muutoinkaan. Moni piti parhaana vaihtoehtona Utsjoen seurakunnan jatkamista itsenäisenä.
Inarin ja Utsjoen seurakuntien seurakuntajaon muutosta valmistellut selvitysmies rovasti Juha Muilu nosti esiin yhtymän mahdollisuuden, johon Utsjoella tartuttiin ja jonka Inarikin hyväksyi.
Muilu laati myös selvityksen rakennemuutoksen kielellisistä ja kulttuurista vaikutuksista. Sen mukaan perustettavalla seurakuntayhtymällä ei ole merkittävää vaikutusta saamelaisten kieleen ja kulttuuriin. Utsjoki säilyy saamelaisenemmistöisenä seurakuntana ja Inarin seurakunta säilyy kaksikielisenä seurakuntana. Molempien seurakuntien päättäjissä on saamelaisia, joilla on vankka tietämys saamelaisten oikeuksista ja tarpeista.
Uuden yhtymän perussääntöön on kirjattu kielitaitovaatimus Utsjoen seurakunnan kirkkoherran ja diakonin sekä Inarin seurakunnan saamelaispapin ja saamelaisdiakonin virkoihin. Aiemmin kielitaitovaatimusta ei ollut kirjattu.
Kuva Utsjoen kirkosta: Päivi Aikasalo
Lue myös:
Kirkkovaltuustot Inarissa ja Utsjoella hyväksyivät esityksen Pohjois-Lapin seurakuntayhtymäksi
Utsjoen seurakunnassa talouskatastrofi: Pyytää päästä Inarin kappeliseurakunnaksi
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.