Katastrofi. Tällä yhdellä sanalla kuvaa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia opetusministeriön suunnitelmaa muuttaa koulujen uskonnonopetus yhdeksi katsomusaineeksi. Arkkipiispan mukaan tässä unohtuvat vähemmistöuskontojen oikeudet sekä ortodoksien asema toisena kansankirkkona.
Nykyisessä 14 eri uskonnon opetussuunnitelmassa opetus painottuu pääsääntöisesti sen mukaan, mihin kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilas huoltajansa kautta kuuluu. Osa oppilaista voi myös jäädä pois koulun uskonnonopetuksesta, jos se ei kelpaa huoltajan vakaumukselle. Tällöin opetusta voi antaa lapsen oma uskonnollinen taustayhteisö. Tämä korvaa uskontotunnit, mutta arvosanaa ei anneta.
Opetusministeri Anders Adlercreutzin (rkp.) mukaan peruskoulun tulee olla yhdenvertainen. Siksi nykyinen uskonnonopetus tulisi korvata yhdellä katsomusaineella ja mukana olisi myös elämänkatsomustieto. Tähän opetukseen kaikkien koululaisten tulisi osallistua.
Kotimaan haastattelussa arkkipiispa Elian ohella myös muslimien ja juutalaisten edustajat vastustavat nykyisen opetussuunnitelman alasajoa. He katsovat, että vähemmistöuskontojen opetuksen taso laskisi merkittävästi, jos kaikki uskonnot laitetaan samaan pataan.
ESPOON MAININGIN koulun tuore rehtori Suaad Onniselkä on islamin asiantuntijana suunnitellut opetusta ja oppikirjoja. Hän pitää siirtymistä yhteen katsomusaineeseen vähemmistäuskontojen vuosituhansien traditioiden väheksymisenä.
– Tuntimäärät eivät nytkään ole kovin korkeita, minimi 45 minuuttia viikossa. Jos kaikki uskonnot lykätään yhteen, eihän siinä ehdi käsittelemään mitään kovin syvällisesti, hän pohtii.
Kaikissa 14 vaihtoehdossa käsitellään myös muita uskontoja, kaikkien opetus on tunnustuksetonta – arvottamatta uskontojen paremmuutta. Onniselkä painottaa silti opetuksen erityisluonnetta.
– Uskonto on koulun ainoa oppiaine, jossa kysytään, miksi ihminen on olemassa tai mitä on kuoleman jälkeen. Tämä on rikkaus, joka opettaa ajattelun taitoa. Nykyisissä oppimäärissä on nimenomaan kyse ajattelun taitojen kehittämisestä.
Onniselkä kysyykin, mikä olisi katsomusaineopetuksen tarkoitus uudistuksen myötä.
– Olisiko se enemmänkin kansalaistaitoa, yleistä uskontojen historiaa ilman eettisiä pohdintoja. Vähemmistöuskontojen opettajien tietotaito valuisi kankkulan kaivoon.
Vähemmistöuskontojen opettajien tietotaito valuisi kankkulan kaivoon.
ARKKIPIISPA ELIA pahoittelee toimittajalle, että hänen puheensa on kiukkuista. Hän näkee, että nyt lähdetään purkamaan Suomen kristillistä perintöä, eikä kukaan lopulta tiedä, mihin ollaan matkalla.
– Vähemmistön näkökulmasta yksi katsomusaine olisi ortodokseille katastrofi.
Hän kuvaa kiukkuaan vertauksella: pitäisikö kaikkia kieliäkin opettaa yhdellä tunnilla.
– Jos ruotsin kieli niputettaisiin muihin Suomessa puhuttaviin, ruotsinkieliset älähtäisivät heti, että kyseessä on toinen kotimainen kieli. Me ortodoksit olemme toinen kotimainen kirkko. Nyt meidät niputettaisiin kaikkiin maailmanuskontoihin.
Arkkipiispa Elia sanoo taistelevansa kaikkien vähemmistöuskontojen puolesta.
– Ortodokseja ei voi ohittaa tässä asiassa siksi, että Suomeen on tullut muita uskontoja. Mutta en väheksy muita yhtään. Puhun kaikkien pienten uskontojen puolesta, jotta meillä säilyisi laissa oppilaan oikeus oman uskontonsa opetukseen. Tämä on ihmisoikeuskysymys.
HELSINGIN JUUTALAISEN yhteiskoulun uskonnonopettaja Daniel Weintraub on ollut pitkään opetushallituksen asiantuntijana. Hän näkee ongelmia erityisesti opettajien pätevyydessä, jos yksi katsomusaine toteutuisi. Nykykoulutuksella ei pysty opettamaan syvällisesti kaikkia uskontoja.
– Valmistuneet opettajat pitäisi kouluttaa uudelleen. Eikä siihen riitä muutaman illan kurssi, jotta pystyisi ottamaan huomioon kaikki uskonnot tasapuolisesti yhdessä luokassa. Tämän lisäksi opettajankoulutus pitäisi uudistaa totaalisesti. Yliopistolla ei ole tällä hetkellä edellytyksiä, koska Suomessa voi opiskella vain luterilaisen, ortodoksisen ja islamin uskontojen opettajaksi.
On tärkeää koota lapsia ja nuoria yhteen, jotta he voivat keskustella ja kasvattaa ymmärrystä omasta ja toisten uskonnoista.
OPETUSMINISTERI ANDERS Adlercreutzin mukaan peruskoulun opetuksen tulee olla lapsia ja nuoria yhdistävä, ei eriyttävä asia. Nyt osa lapsista jää uskonnonopetuksesta ulos.
– Opetusta tarjotaan enenevässä määrin kirkoissa, kerhohuoneissa ja moskeijoissa. Tiedämme usein heikosti, millaista se opetus on. Tällainen segregaatio sotii peruskoulumme yhdenvertaisuutta vastaan. Koulun tehtävä on koota lapset ja nuoret, hän sanoo Kotimaalle.
Adlercreutz huomauttaa, että uskonnonopetusta ei olla lopettamassa.
– Se sanamuoto, jota piispatkin ovat käyttäneet, että ”uskonnonopetus lopetetaan”, on virheellinen. Päinvastoin. Uskontojen lukutaitoa tulee vahvistaa. On tärkeää koota lapsia ja nuoria yhteen, jotta he voivat keskustella ja kasvattaa ymmärrystä omasta ja toisten uskonnoista.
Adlercreutzin mukaan ei ole epäselvää, että kristinuskon arvo Suomen rakentumisessa on erityinen. Hän näkee, että nykyopetuksessa monet muiden uskontojen oppilaat eivät nyt pääse tästä osallisiksi.
– Yhteinen opetus kasvattaisi ymmärrystä myös siitä, minkä varaan suomalainen kulttuuriperintö rakentuu.
Daniel Weintraub muistuttaa, että nykyisen uskonnonvapauslakimme mukaan ketään ei voi määrätä opiskelemaan oman vakaumuksensa vastaista uskontoa. Yhteinen katsomusaine vaatisi näin ollen myös tämän lain viilaamista, jotta oppilas ei enää voisi kieltäytyä opetuksesta.
Ministeri Adlercreutz arvelee, että mahdolliset muutokset tapahtuvat vasta kevään 2027 vaalien jälkeen.
– Nostin kissan pöydälle. Tällä hallituskaudella asia tuskin etenee, mutta toivon, että teemme pohjatyötä, jotta seuraava hallitus voi tehdä positiivia päätöksiä.
Lue myös:
Ministeriön työryhmä esittää yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä
Islamia opiskelevien oppilaiden määrä kasvaa – Pätevistä opettajista on pulaa
Ilmoita asiavirheestä