Yhdysvaltoja on tavattu luonnehtia demokratian majakaksi. Nyt majakan valojen loiste on hiipumaan päin, ja läntiset liittolaiset hapuilevat hämärtyvässä illassa uusia ulkopoliittisia ja puolustuksellisia askelmerkkejään.

– Oikeusvaltion mureneminen, mielivalta ja nepotismi vievät uskottavuuden Yhdysvaltain demokratialta, sanoo tutkija ja tietokirjailija Linda Jakobson.

Hänen mukaansa Yhdysvallat kahden puolueen järjestelmänä on aina ollut jossain määrin jakautunut yhteiskunta. Ilmiö on voimistunut viidentoista viime vuoden aikana.

– Ennen vallitsi konsensus esimerkiksi ulkopolitiikan suurista linjoista. Nyt konsensusta ei ole juuri mistään.

Ennen Donald Trumpin ensimmäistä kautta Yhdysvaltojen presidenttinä republikaanisen puolueen sisällä oli vielä tunnistettavissa maltillinen konservatiivinen keskiosa sekä äärilaidat. Jakobson kuvailee äärilaitojen olevan nykyisin valtavirtaa.

Trumpin nousu perustui aikoinaan erityisesti tyytymättömien, enimmäkseen valkoihoisten nuorehkojen ja keski-ikäisten miesten katkeruuteen.

– He ovat kokeneet jääneensä jälkeen. Tämä on vain syventynyt yhdeksän viime vuoden aikana. Nyt kun entinen äärilaita on valtavirtaa niin puolueen sisällä kuin yhteiskunnassa yleisemmin, ovat Yhdysvaltojen yhteiskunnan peruspilarit uhanalaisia.

Jakobson kertoo olleensa usein kriittinen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kohtaan, mutta ihailleensa maan kykyä puolustaa oikeusvaltiota.

– Oikeusvaltiopilareita on kunnioitettu vahvasti riippumatta puoluekannasta. Nyt nimenomaan Donald Trumpin myötävaikutuksella näitä oikeuspilareita ei vain uhata, vaan ne ovat jo murenemassa.

JAKOBSON HUOMAUTTAA, että kaikkien demokraattisten valtioiden kannalta on huolestuttavaa, kun presidentti avoimesti sanoo, että hän tekee kaikkensa, jotta jonkun tietyn tuomarin päätös saadaan mitätöidyksi.

– Trump käyttää presidentin oikeutta tavalla, jota ei ole aikaisemmin nähty Yhdysvalloissa, koska yhteiskunta on perustunut niin voimakkaasti lakia säätävään kongressiin, liittovaltion toimeenpanovaltaan ja oikeuslaitokseen, joka on ollut itsenäinen.

Jakobson katsoo, että nykyään ei voi enää luottaa siihen, että oikeudenkäynti etenee sataprosenttisesti riippumattomien periaatteiden mukaisesti, mikäli oikeudenkäynti koskee asiaa, joka on ollut presidentin kiinnostuksen kohteena.

– Oikeusjärjestelmän mureneminen on kaikkein huolestuttavin asia Yhdysvalloissa. Tähän liittyy myös se näkökulma, miten Trumpin määräyksillä ja myös siunauksella maahanmuuttoviranomaiset nyt kohtelevat kaltoin laillisesti maassa olevia henkilöitä ennen kuin on todettu, että he olisivat tehneet mitään väärää. Käyttäydytään umpimähkään ja mielivaltaisesti ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole rikkoneet Yhdysvaltain lakeja.

JAKOBSONILLA JA hänen amerikkalaisella puolisollaan on tapana kuunnella yhdysvaltalaisen National Public Radion eli NPR:n uutiskatsausta, jota Jakobson kiittelee laadukkaasti tehdyksi ohjelmaksi.

– Melkein joka aamu saa kuulla jotakin järkyttävää. Mitä Donald Trump on itse tehnyt tai mitä hänen lähipiirinsä on tehnyt tai sanonut. Usein se on jotain sellaista, joka aiemmin olisi ollut ennenkuulumatonta USA:ssa. Ja tätä tulee melkein vyöryttämällä. Ihmiset, jotka eivät ole niin paneutuneita Amerikan politiikkaan, turtuvat, mikä on hirveän vaarallista. Emme saa turtua sen edessä, että USA:ssa murennetaan demokratian pilareita, Jakobson sanoo.

Kasvava pelon ilmapiiri ilmenee monella tavalla. Jakobson kertoo, miten toimittajat Yhdysvalloissa puhuvat avoimesti siitä, miten heidän on vaikea saada haastatteluja niin sanotuilta tavallisilta kansalaisilta. Moni kokee, että jos he sanovat jotakin Trumpin politiikkaa kritisoivaa, hänen kannattajansa voivat suuttua, haukkua ja aiheuttaa vahinkoa.

– Ihmisiä on uhkailtu heidän mielipiteittensä vuoksi, ja he ovat varovaisia ilmaisemaan kantojaan, jotka arvostelevat Trumpia. Tämä on todella ennenkuulumatonta Yhdysvalloissa, koska sitä on aina pidetty maana, jossa jokaisella on oikeus ilmaista itseään miten vain haluaa. Kaikkia mielipiteitä ei välttämättä ole hyväksytty, mutta niiden on sallittu tulla ilmaistuiksi.

Jakobsonista on uskomatonta, että Yhdysvallat on muuttunut maaksi, jossa vaikkapa lähiössä asuva pariskunta ei uskalla antaa toimittajalle Trumpia kritisoivaa haastattelua, koska naapuruston Trump-kannattajat eli Make America Great Again -liikkeen jäsenet saattavat tulla moittimaan heidän mielipiteitään tai jopa käyttää väkivaltaa.

MYÖS ETNISESTI muiden kuin valkoihoisten amerikkalaisten asema on muuttunut. Vaikka ihminen olisi kolmannen, neljännen tai viidennenkin polven Yhdysvaltojen kansalainen, voi viranomaisten kanssa syntyä kahnausta, jos ulkonäkö viittaa aasialaisiin,
latinalaisiin tai afrikkalaisiin sukujuuriin.

– Monella on epävarma tai ahdistunut olo liikkua virastoissa, jos on jo valmiiksi heikossa yhteiskunnallisessa asemassa ja pyytämässä tukea. Maahanmuuttoviranomaiset kyttäävät näissä virastoissa ja ihmisiä pidätetään joskus väärinkäsitysten vuoksi, joskus tahallaan. Tällainen on varmasti hirvittävän pelottava kokemus, kun tiedetään, että joitakin ihmisiä on jopa lähetetty väärin perustein kolmansiin maihin.

Jakobson kertoo, että Bostonissa päiväkotilasten vanhemmilta on pyydetty tiedot kaikista läheisistä, jotka voisivat hakea lapsen, jos isä tai äiti ei saavukaan hakemaan lastaan. Taustalla on se, että Bostonissa on paljon etnisesti aasialaisen näköisiä ihmisiä, joita on pidätetty niin tiuhaan, että päiväkodeissa on herännyt pelko siitä, että lapsille ei ole päivän päätteeksi hakijoita.

Monet yliopistoissa työskentelevät kiinalaistaustaiset korkeakoulutetut etsivät töitä Euroopasta tai pitävät hyvin matalaa profiilia, eivätkä varsinkaan osallistu mihinkään yhteiskunnalliseen tai poliittiseen aktiviteettiin.

Korkeakoulutettujen hakeutuminen pois Yhdysvalloista – eli niin kutsuttu aivovuoto – on Jakobsonin mukaan todellinen ilmiö.

– Miksi kukaan haluaisi olla paikassa, jossa ei saa sanoa pahaa sanaa maan politiikasta.

En olisi ikinä uskonut, että istun Helsingissä vertaamassa Yhdysvaltoja Kiinaan, joka on yksipuoluejärjestelmä.

YHDYSVALTOJEN DEMOKRATIAKEHITYS on tällä hetkellä sellaisella polulla, että tietyiltä osin maan voi katsoa kulkevan Kiinan tietä.

– En olisi ikinä uskonut, että istun Helsingissä vertaamassa Yhdysvaltoja Kiinaan, joka on yksipuoluejärjestelmä.

Millaisia yhtäläisyyksiä demokratian airuena esiintyneellä Yhdysvalloilla on poliisivaltio Kiinaan?

– Kaikki me tiedämme, että Kiinan kaltaisessa autoritäärisessä yksipuoluejärjestelmässä käytetään voimakkaita keinoja, jos valtiovalta päättää, että yksilö on sitä vastaan. Mutta tällä hetkellä se samainen tilanne on syntymässä eri puolilla Yhdysvaltoja, joka on aina ollut maailmassa demokraattisten valtioiden johtaja.

Yhtäläisyyksiä on tunnistettavissa myös journalismin ja tiedonvälityksen saralta. Jakobsonin mukaan Kiinassa kukaan ei korvaansa lotkauta, jos päätoimittaja saa potkut annettuaan julkaisuluvan jollekin vähänkin kommunistista puoluetta arvostelleelle kirjoitukselle. Ainoastaan todella rohkeat ihmiset ylipäätään tekevät sellaista.

– Myös Yhdysvalloissa erotetaan päätoimittajia tai suosittujen uutisohjelmien vetäjiä, jos he ovat olleet kriittisiä Trumpia kohtaan.

Kiinalaisten ystäviensä suusta Jakobson on kuullut monesti toiveen siitä, kunpa nepotismin ja mielivallan saisi kitkettyä pois kiinalaisesta yhteiskunnasta ja juurrutettua maahan itsenäisen ja oikeudenmukaisen oikeusjärjestelmän.

– Suurimpia ongelmia Yhdysvalloissa oikeusjärjestelmän murenemisen lisäksi ovat nimenomaan viranomaisten mielivallan käyttö ja nepotismi. Trumpin lähipiiri, olivat he sitten perheenjäseniä, läheisiä ystäviä tai henkilöitä, jotka ovat tehneet jotain myönteistä Trumpille hänen elämänsä aikana, ovat suosiossa. Heidän ei usein tarvitse edes noudattaa lakia, koska he ovat presidentin suojeluksessa.

Kiinan ja Yhdysvaltojen suhdetta Jakobson pitää maailman tärkeimpänä. Kyse on kahdesta maailman suurimmasta taloudesta, joiden tilanne heijastuu myös esimerkiksi Suomen talouteen.

– Jos kaksi maailman suurinta tahlouthta ajautuu tilanteeseen, jossa ne nyt ovat – useimmiten napit vastakkain, eivätkä missään nimessä yhteistyössä – maailmaan syntyy kaksijakoisuutta. Pieniltä mailta edellytetään, että ne valitsisivat puolensa, mutta hyvin hyvin harva pieni maa haluaa sen tehdä.

Kuka?

Linda Jakobson
Työ: 32 vuoden kansainvälinen ura Kiina-tutkijana, työskenteli vuoden 1990 Bostonissa Harvardin yliopiston vierailevana tutkijana, vieraili säännöllisesti USA:ssa erityisesti Washington DC:ssä Kiina-konferensseissa, palasi Suomeen vuonna 2023 asuttuaan 22 vuotta Kiinassa ja 10 vuotta Australiassa, The China Office of Finnish Industries Oy:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen
Kiinnostaa: Historia, teatteri, pyöräretket, purjehtiminen
Muuta: Kävi lapsena seitsemän vuotta koulua New Yorkissa.

Lue myös:

Aasian nousua tukevat myös sen uskonnot

Iranilainen Nader Taghizadeh vastusti hallitusta ja päätyi kristityksi mediavaikuttajaksi Suomeen

Ilmoita asiavirheestä