Nader Taghizadeh kaivaa paitansa alta esiin hopeisen krusifiksin. Suomessa asuva iranilainen media-ammattilainen esittelee aarrettaan hellästi.

Risti on kulkenut hänen mukanaan melkein yhtä kauan kuin Iranin islamilainen tasavalta on ollut olemassa.

Taghizadeh syntyi samana vuonna kuin ajatollah Ruhollah Khomeini asteli alas Air Francen lentokoneesta Teheranissa. Khomeinin pakolaisuus oli päättynyt, ja Nader Taghizadehin elämä alkamassa.

Hän joutui maanpakoon tosin vasta parikymppisenä. Sitä ennen hän oli huoleton poika Luoteis-Iranin Urmian kaupungissa, jossa ihmiset pitivät yhtä uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Nader oli azerimuslimi, ja hänen paras ystävänsä Tadeos oli armenialaiskristitty. Tadeoksen kotona Nader katseli kiinnostuneena, kuinka ”madam”, isoäiti, sytytti kynttilöitä ja rukoili ikoneiden edessä Jeesusta.

– Kun jännitimme kokeita, madam sanoi, ettei tarvitse murehtia, sillä Pyhä Henki on kanssamme.

TADEOS KÄVI perheensä kanssa pyhäpäivisin kirkossa, ja Nader olisi mielellään mennyt mukaan.

– Pappi ei kuitenkaan uskaltanut antaa lupaa, koska kirkko on lain mukaan muslimeilta kielletty paikka.

Vaikka Iranin islamilainen tasavalta tunnusti vanhojen kristillisten yhteisöjen vähemmistöaseman, se teki niiden elämän hankalaksi. Assyrialaisten ja armenialaisten oli vaikea saada valtion virkoja ja edetä urallaan.

Islamin paine tuntui kaikessa elämässä. Monet muuttivat pois.

Myös Tadeoksen perhe pakkasi laukkunsa ja lähti Yhdysvaltoihin.

– Olin silloin kahdeksanvuotias. Läksiäislahjaksi Tadeos antoi minulle krusifiksin.

Jotta aarre ei joutuisi hukkaan, Nader hankki kimpaleen kosteaa savea ja painoi ristin siihen.

Muslimiperheen poikana Nader suoritti kotona isänsä vierellä rukouskumarruksia. Erään rukouksen lopuksi hän teki ristinmerkin ja sanoi ”amen”.

”Mikä tuo oli? Poikasi teki ristinmerkin!” Naderin äiti huudahti.

”Madam teki aina näin rukouksen lopussa”, Nader sanoi hämmentyneille vanhemmilleen.

Isä selitti pojalleen, etteivät muslimit tee ristinmerkkiä, mutta Naderista tuntui, että Jumala kuuli hyvin, kun hän teki sen.

KOULUNSA KÄYTYÄÄN Nader Taghizadeh halusi opiskella televisio- ja elokuva-alaa.

Toive kaatui hallituksen vastaisiin protesteihin, joihin hän oli osallistunut.

Hän läpäisi pääsykokeet, muttei yliopiston soveltuvuushaastattelua, jossa varmistettiin opiskelijoiden oikea usko ja ideologia.

Protesteihin osallistuminen osoittautui vaaralliseksi koko perheelle, ja vuonna 2003 Nader Taghizadeh matkusti pakolaisena Kyprokselle.

– En voinut ottaa mukaan juuri mitään, mutta krusifiksin otin.

Kovan työnteon ja ahkeran opiskelun ansiosta hän sai Nikosian yliopiston media- ja kommunikaatio-osastolta työn, meni naimisiin kauppatieteitä opiskelleen naisen kanssa ja perusti media-alan yrityksen.

Kyproksella hänellä oli vapaus tutustua kirkkoihin. Ystävänsä kutsusta hän osallistui pääsiäisjuhlaan.

Pyhäkön kauneus ja katosta häntä katseleva Kristuksen kuva tekivät vaikutuksen.

Hän halusi kääntyä kristityksi.

”Mikään ei enää saa minua luopumaan Jeesuksesta.”

ORTODOKSIPAPPI JÄRJESTI pariskunnalle yhdeksän kuukautta Raamatun opiskelua. Valmistautumisjakson jälkeen heiltä kysyttiin, halusivatko he ottaa vastaan kasteen.

– Siitä alkoi hidas matka. Minä en vielä seurannut Jeesusta, mutta Jeesus seurasi minua.

Päädyttyään töihin kristillisiä ohjelmia tuottavalle Sat-7-satelliittitelevisiolle Nader Taghizadehin oli katseltava tuntikausia kristillisiä ohjelmia.

Mieleen nousi vastustusta, että uskonnot olivat vain ihmisen keksimää roskaa.

– Silloin Jeesus ilmestyi minulle unessa. Hän kehotti jatkamaan rukoilemista.

Jotakin isoa napsahti kohdalleen myöhemmin työmatkalla Itävallassa, jossa Nader Taghizadeh vieraili luostarissa.

– Minulla oli aikaa kaksi minuuttia. Halusin rukoilla, mutta mieleni oli tyhjä. Silloin kuulin äänen. ”Kaikella, mitä elämässäsi on tapahtunut, on tarkoitus.”

Miehen palattua kotiin vaimo totesi, ettei ollut koskaan nähnyt puolisonsa luottavan noin vakaasti Jumalaan.

– Mikään ei enää saa minua luopumaan Jeesuksesta.

Työ Sat-7:n persiankielisten ohjelmien parissa toi Naderin ja hänen vaimonsa kaksi vuotta sitten Suomeen.

Arviot kääntyneiden määrästä vaihtelevat muutamista sadoista tuhansista jopa pariin miljoonaan

TÄÄLTÄ KÄSIN hän on seurannut hallituksen vastaisten protestien väkivaltaista tukahduttamista Iranissa.

Islamista kääntyneet ovat kohdanneet Iranin islamilaisessa tasavallassa väkivaltaa aina.

Open Doorsin tuoreessa kristittyjen vainon vakavuutta mittaavassa maaluettelossa Iran on sijalla 10.

Hallinto pitää kääntyneitä pettureina, joiden johtajia se vangitsee, kiduttaa ja tappaa.

Tammikuun väkivaltaisuuksissa luodit eivät kuitenkaan ole erotelleet uskontojen edustajia.

– Jos kävelet illalla ulkona mistä tahansa syystä, sinut voidaan ampua varoittamatta.

Vallankumouskaarti ja sen ohjaama kansanmiliisi etsivät kodeista satelliitti- ja kaapelitelevisioantenneja, tietokoneita, USB‑tikkuja ja muuta digitaalista materiaalia, jonka avulla voidaan levittää hallituksen kritiikkiä.

Toimet aiheuttavat maan alla toimiville kotiseurakunnille ja niiden jäsenille paljon huolta, sillä näiden samojen välineiden avulla kristityt pitävät yhteyttä toisiinsa.

Paljonko Iranissa on kääntyneitä? Nader Taghizadeh ei halua esittää lukuja, sillä niitä on mahdotonta varmentaa. Eri lähteiden arviot vaihtelevat muutamista sadoista tuhansista jopa pariin miljoonaan.

Joka tapauksessa hän rukoilee, että kristillinen media löytäisi kaiken keskellä reitin, jonka kautta rauhan sanoma voisi tavoittaa suljetutkin maat.

Lue myös:

Seida Sohrabi: Iranin mielenosoittajat ovat valmiita taistelemaan loppuun saakka

Ilmoita asiavirheestä