Maailman muiden konfliktien varjossa muhinut Iranin kuohunta on noussut maailmanpolitiikan keskiöön. Teokraattiseen ja autoritaariseen hallintoon perustuva Lähi-idän alueellinen suurvalta on ajautunut tilanteeseen, jossa vallan vaihtumiseen on todellinen mahdollisuus.
Rajuja mielenosoituksia on jo useita viikkoja tapahtunut eri puolilla Irania. Kuolleiden määrän arvioidaan olevan tuhansia. Tietoa tihkuu maan ulkopuolelle huonosti, koska datayhteydet on laitettu poikki.
Sytykkeenä levottomuuksille on ollut Iranin taloudellisesti surkea tilanne. Taustalla on kuitenkin paljon laajempaa tyytymättömyyttä siihen, että ihmisoikeuksien tilanne on maassa alle kaiken arvostelun.
VTM, Lähi-idän asiantuntija Seida Sohrabi on seurannut jo pitkään Iranin tilannetta. Suomen kurdeihin lukeutuvalla Sohrabilla on maahan liittyviä sukujuuriakin.
Hänen vanhempansa ja isovanhempansa pakenivat 1980-luvun alussa Iranista vainoja Irakin puolelle. Seida syntyi siellä pakolaisleirillä.
Sohrabi arvioi, että Iranin nykyinen hallinto ei luovu asemastaan sovinnolla. Paine kaduilla sitä vastaan on kuitenkin todella raju.
– Protesteihin on liittynyt aivan kaikenlaisia ihmisiä. He taistelevat tulevaisuutensa puolesta.
IRANIN LÄHES 90-miljoonaisesta väestöstä suuri osa on nuoria. He ovat sosiaalisen median ja ulkomailla asuvien ystäviensä kautta erittäin tietoisia siitä, millaista elämä länsimaissa on.
Tarjolla on vauraamman elämän lisäksi toista kaivattua asiaa, vapautta.
– Näillä nuorilla ihmisillä on elämä edessään. Eivät he halua viettää sitä nykyisen kaltaisessa kurjassa tilassa.
Sohrabi uskoo, että epätoivoisessa tilanteessa todella moni iranilainen on valmis katsomaan kortit loppuun saakka.
– Nykyisen hallinnon aikana maassa on ollut isojakin protesteja säännöllisin väliajoin. Nyt islamilaisen hallinnon vastustajat eivät enää pelkää, vaan ollaan valmiita taistelemaan loppuun saakka.
Suomessa asuvat iranilaiset näyttäisivät Seida Sohrabin mukaan olevan lähes yksimielisesti nykyistä hallintoa vastaan.
– En tiedä ketään, joka ainakaan avoimesti kannattasi nykyistä teokraattista hallintoa.
MIKÄLI IRANIN nykyinen hallinto kaatuu, seuraa ilmeinen kysymys. Seuraako kaaos vai ottaako joku taho ohjakset käsiinsä?
Ennen nykyistä järjestelmää Iran oli monarkia, jonka johdossa oli itsevaltainen shaahi Mohammad Reza Pahlavi. Hänen USA:ssa asuva poikansa Reza Pahlavi on ilmoittanut olevansa valmis astumaan uuden Iranin hallinnon johtoon.
Seida Sohrabin mukaan paine sosiaalisessa mediassa on voimakas monarkian palauttamiselle. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
– Itsekin kyselen, onko Reza Pahlavilla todellista oikeutta astua maansa johtoon. Ei hän ole saanut Iranin kansalta minkäänlaista mandaattia.
Sohrabi huomauttaa, että myös Pahlavin suvun hallitsema Iran oli hyvin kaukana demokratiasta. Talous oli silloinkin retuperällä ja oppositio pidettiin aisoissa rajuin ottein.
– Koska Iranissa ei ole koskaan ollut demokratiaa, niin suuri osa kansasta näyttää odottavan jotakin ulkopuolista pelastajaa, joka ratkaisisi kaikki ongelmat.
VÄHEMMISTÖJEN ASEMA ei Iranissa ole koskaan ollut häävi. Sohrabi kertoo, että shaahinkin aikana kurdeja, azereita ja maan monia muita vähemmistöjä kohdeltiin huonosti.
– Kun islamilainen hallinto pääsi ajatollah Khomeinin johdolla vuonna 1979 valtaan, niin tilanne vain huononi.
Sohrabin mukaan shaahin paluun kannattajissa on paljon niitä, jotka puhuvat yhtenäisen Iranin puolesta.
He kaipaavat persialaisten johtamaa maata, jossa periaatteena olisi ”yksi kansa ja yksi kieli”.
– Osa vallanvaihtoa kannattavista taas painottaa sitä, että kaikkien on tällä hetkellä oltava yhteisessä rintamassa Iranin hallintoa vastaan. Vähemmistöjen asemaa voidaan tarkastella sitten, kun on saatu aikaan demokraattisempi hallinto.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Venäjä ja Iran tavoittelevat samanlaista maailmaa
Ilmoita asiavirheestä