Kirkon järjestämässä Heräys-huippuseminaarissa perjantaina 13.3. tuotiin esiin useita kriittisiä näkökulmia tekoälybuumiin. Kokosimme keskustelusta kuusi näkökulmaa.

Tekoälyn käyttö tyhmentää ja saa meidät kuvittelemaan itsestämme liikoja

Ihmiset ovat jo vuosia pärjänneet entistä huonommin älykkyysosamäärää mittaavissa testeissä. Yksi syy voi olla se, että olemme ulkoistaneet ajatteluamme erilaisille teknologioille. Kaikenlaisen älykkään teknologian käyttäminen siis todella vaikuttaa ajattelun taitoihimme, aivotutkija Katri Saarikivi kertoi.

Äly on kuitenkin eri asia kuin järki. Älyllä tarkoitetaan esimerkiksi muistia, matemaattisia kykyjä ja päättelykykyä. Järki taas on muun muassa empatiaa, kykyä oppia, tilannetajua ja luovuutta.

–  Järki on taitokokoelma, jolla älyn voima suunnataan oikein, Saarikivi tiivisti.

Saarikivi oli huolissaan siitä, että kielimallien laaja käyttö voi nakertaa vähitellen älyn lisäksi myös järkeä. Esimerkiksi luovuutta vaativissa tehtävissä laajojen kielimallien käytön on huomattu heikentävän yksilön omaa luovuutta ainakin hetkellisesti.

Lisäksi kielimallien käyttö saa meidät yliarvioimaan omaa osaamistamme. Ymmärrämme entistä vähemmän, mutta kuvittelemme ymmärtävämme entistä enemmän.

Ihmisten väliselle vuorovaikutukselle tekoälyllä voi olla karut seuraukset

Vuorovaikutusta käsitelleessä keskustelussa todettiin, että tekoälyn käyttö vähentää ihmisten välistä kommunikaatiota ja voi myös vaikuttaa sen laatuun.

Kognitiotieteilijä Anna-Mari Wallenberg totesi, että ihmisen kognitiivinen järjestelmä on pitkän evoluutiohistorian tuotos ja sen mekanismit pysyvät samanlaisina teknologiasta riippumatta. Nyt kuitenkin teknologia tuo vuorovaikutukseen uuden kerroksen. Wallenbergin mukaan ihmiset esimerkiksi mukauttavat sanavalintojaan sen mukaan, mitä oppivat tekoälyn kanssa keskustellessaan.

Katri Saarikivi kertoi vielä vertaisarvioimattomasta tutkimuksesta, jossa ihmiset olivat kysyneet kielimallilta apua ristiriitatilanteisiin. Kielimallin kanssa käymänsä keskustelun jälkeen tutkittavat olivat vakuuttuneita siitä, että he olivat oikeassa ja konfliktin toinen osapuoli väärässä. Myös halukkuus asian puimiseen oli kadonnut.

Karuja seurauksia voi olla myös kielimalleille tyypillisellä käyttäjien mielistelyllä. Saarikivi totesi, että ihminen sairastuu, jos ei saa rehellistä palautetta muilta. Myös diktaattoreilla on aina ympärillään joukko jees-miehiä.

– Silloin saa ihan itse päättää, mitä on olla hyvä ihminen ja mikä on oikein ja väärin maailmassa.

Emme osaa arvioida tekoälyn luotettavuutta

Anna-Mari Wallenberg kertoi tutkimuksesta, jossa oli selvitetty sitä, minkälaiset tekoälybotit olivat parhaita taivuttelemaan äänestäjiä vaihtamaan vaaleissa ehdokasta, jota he olivat jo ilmoittaneet aikovansa äänestää. Parhaiten tehtävässä onnistuivat botit, jotka pysyivät asiassa ja olivat miellyttäviä ja kohteliaita. Sen sijaan persoonaan käyvät ja epäasialliset botit menestyivät huonommin.

Wallenberg totesi, että ihmiset kuvittelevat olevansa hyviä erottamaan manipuloinnin ja arvioimaan kielimallien luotettavuutta.

– Todellisuudessa ainakaan tutkimusnäytön pohjalta näin ei ole.

On suojeltava empatiaa – ja siihen tarvitaan teknologiasta vapaita tiloja

Tekoälyn aikakaudella on suojeltava paitsi kirjoitustaitoa myös kohtaamisen ja empatian kykyjä. Sitä varten tarvitaan ympäristöjä, joissa näiden kykyjen harjoittaminen on vielä mahdollista, sanoi filosofi Aku Visala. Tarvitsemme siis teknologiasta vapaita tiloja. Kaikkea ei kannata yrittää optimoida ja tehostaa.

Visala totesi, että yritämme teknologian avulla tehdä elämästä yksinkertaisempaa ja poistaa siitä kitkaa ja kärsimystä. Samalla kykymme kohdata vaikeuksia heikkenee, mutta kärsimys ja kuolema ei maailmasta katoa.

Visala olikin huolissaan siitä, että yritämme teknologian avulla eliminoida ihmisenä olemisesta elämän.

– Vaara ei ole se, että koneista tulee ihmisen kaltaisia, vaan että me ihmiset teemme itsestämme teknologian avulla koneita.

Inhimillisen arvo kasvaa, kun tekoälyn tuotokset lisääntyvät

Tekoälyn ja luovan työn suhdetta pohtivassa keskustelussa pilvestä löytyi hopeareunus. Kaikki keskustelijat arvelivat, että ihmisen luoman autenttisen taiteen arvo kasvaa tulevaisuudessa.

Mediataiteilija Hanna Haaslahti totesi, että näyttävät tekoälyn luomat videot tuntuvat nyt hämmästyttäviltä, mutta tuskin jaksavat viihdyttää meitä kovin pitkään. Dekkaristi Max Seeck kertoi puolestaan arvostavansa taideteoksen kuluttajana tietoa siitä, että teos on ihmisen luoma eikä se ole syntynyt ”nappia painamalla”. Teologi ja muusikko Antti Vuori ennusti inhimillisyyden renessanssia:

–  Liikettä seuraa aina vastaliike. Sitten kun meille on generoitu tekoälytauhkaa ruudut täyteen, niin ihmiset hakeutuvat sen äärelle, missä näkyy jonkun oma näkökulma ja kädenjälki.

Maapallo ei kestä tekoälybuumia

Tekoälyä kestävän kehityksen näkökulmasta käsitelleessä keskustelussa pohdittiin tekoälyn vaikutuksia ympäristöön. Tekoälyn avulla voidaan saavuttaa ilmastoa ja ympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja.

Nyt käynnissä oleva generatiivisen tekoälyn ympärille muodostunut hype on kuitenkin ympäristölle täysin kestämättömällä pohjalla, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Erkki Mervaala sanoi. Syynä on sen valtava mittakaava.

–  Me elämme tässä ja nyt, ilmastonmuutos on tässä ja nyt, eikä niitä päästöjä, joita teemme nyt, voi tulevaisuudessa perua, Mervaala sanoi.

Googlen yhteiskuntasuhteiden päällikkö Heidi Jern totesi, että huonoin tekoälyn käyttötapa on tehoton. Jos käyttää pieneen tehtävään hyvin laajaa kielimallia, se on sama kuin ajaisi isolla rekalla hyvin pientä kuormaa.

Data-analytiikan professori Laura Ruotsalainen jatkoi samaa vertausta ja kehotti miettimään, tarvitaanko autoa lainkaan. Ehkä tekoälyn kanssa leikkimisen sijaan voisi mennä vaikkapa tapaamaan ystäviä ihan kasvokkain, Ruotsalainen ehdotti.

Lue myös:

Työn loppu? – Tekoäly voi muuttaa radikaalisti suhdettamme työhön

”Data on uusi plutonium” ja neljä muuta nostoa kirkon tekoälyseminaarista

Ilmoita asiavirheestä