Kirkon Heräys-huippuseminaarissa keskusteltiin perjantaina 28.3. tekoälyn etiikasta ja tekoälyn suhteesta ihmisyyteen. Helsingin, Vantaan ja Tampereen seurakuntayhtymien järjestämä tapahtuma kokosi tiedekeskus Heurekaan laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri aloilta.
Tekoälyn mahdollisuuksista, siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja tekoälyn suhteesta ihmisyyteen oli keskustelemassa niin tutkijoita, pappeja, yritysmaailman kuin julkisenkin sektorin edustajia.
Kokosimme tähän juttuun päivän monista keskusteluista viisi kiinnostavaa temaattista nostoa.
Muutos on ollut nopea ja yhä on kiire
Tekoälymurros tapahtuu nopeasti. Näin ainakin moni keskustelija Heurekassa tänään arvioi.
Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski vertasi murrosta maatalouden kehittymiseen, kirjapainoon ja teolliseen vallankumoukseen. Hän arveli, että niihin verrattuna nyt käsillä oleva muutos tulee olemaan paljon nopeampi.
Olemme siirtymässä uuteen aikaan, kun toimimme meitä viisaampien koneiden kanssa, Koski sanoi, mutta korosti, ettei tulevaisuutta ole ennalta määrätty. Edessä voi olla uhkia mutta myös mahdollisuuksia.
Kiireen tuntu tekoälyn kehitykseen liittyen tuli esiin myös monissa muissa puheenvuoroissa. Kilpailua tekoälyn herruudesta käydään kansainvälisesti.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri totesi, ettei Suomella ole varaa jäädä ”excell-yhteiskunnaksi”.
– Jos jäämme siihen, kun muu maailma menee, niin talous romahtaa.
Googlen maajohtaja Antti Järvinen painotti niin ikään, että nyt on toimittava tai ”jäämme junasta”.
Tekoäly voi kasvattaa tuottavuutta mutta myös kuilua ihmisten välillä
Tekoäly voi demokratisoida taitoja, kun linkki tahdon ja taidon välistä katoaa, kirkkoherra Jussi Koski sanoi. Mutta entä jos tekoälyä ei osaa käyttää?
Futuricen perustajiin kuuluva Tuomas Syrjänen arveli, että samalla kun tekoälyn avulla yksilön tuottavuus kasvaa myös yksilöiden väliset erot tuottavuudessa kasvavat.
Hän kuvasi teknologisen kehityksen airueena pidettyä Piilaaksoa paikaksi, jossa toiset tienaavat miljoonia ja toiset asuvat kaduilla. Keskiluokka välistä puuttuu.
Vastuu kaikkien pitämisestä mukana teknologisessa kehityksessä on Syrjäsen mielestä meillä kaikilla – niin yksilöllä, organisaatioilla kuten yrityksillä ja koko yhteiskunnalla.
Arkkipiispa Tapio Luoma esitti niin ikään huolensa siitä, jääkö tekoäly vain niiden käyttöön, joilla on jo valmiiksi rahaa ja teknisiä valmiuksia.
Myös huoli työpaikkojen katoamisesta toistui keskusteluissa. Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen mainitsi, että kaupungin hallinnosta tekoälyn avulla voisi jo nyt korvata 70 tehtävää.
Sääntelyä tarvitaan, mutta se ei ratkaise kaikkea
Suomessa olemme tottuneet luottamaan siihen, että asiat toimivat. Autoissa jarrut pelaavat, eikä hiustenkuivaaja räjähdä käsiin, kun sen kytkee pistorasiaan.
Fyysisessä maailmassa regulaatiota paljon, mutta digimaailmassa vähemmän, totesi datapolitiikan johtava asiantuntija Maria Rautavirta Liikenne- ja viestintäministeriössä.
Nyt EU:ssa on kuitenkin saatu aikaan maailman ensimmäinen tekoälyä koskeva sitova lainsäädäntö. Sen avulla pyritään varmistamaan tekoälyn turvallinen, vastuullinen ja eettinen käyttö.
Apulaispäällikkö Liina Munari Euroopan kommision viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastolta kehotti pohtimaan, miten turvallista olisi sellaisen tekoälyn käyttö, jota ei säädeltäisi. Esimerkkeinä hän mainitsi hissin, kännykän, lääkärin tai opettajan käyttämän tekoälysovelluksen.
Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Marko Latvanen toisaalta muistutti, että osaa tekoälyn mahdollisista haitoista voi olla vaikea ennakoida ja siten myöskään säännellä. Haitat tulevat esiin vasta käytön myötä.
Latvanen havainnolisti näitä ennakoimattomia haittoja vertaamalla tekoälyä sosiaaliseen mediaan. Kuka olisi somen alkuaikoina osannut ennustaa esimerkiksi sitä, että sen avulla voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa vaaleihin?
Tekoäly on teknologiaa, ei itsessään hyvää tai pahaa
Tekoälyä verrattiin eri puheenvuoroissa muun muassa puukkoon ja kirveeseen. Ne ovat työkaluja, mutta halutessaan niitä voi käyttää myös pahaan. Tekoäly voi olla siunaus tai kirous, muotoili puolestaan tekoälyn tuottama Martti Luther.
Teknologia sinänsä ei ole eettistä, muistutti kognitiotieteen dosentti ja VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas.
– Me ihmiset olemme tai sitten emme ole, hän jatkoi.
Tekoälyn potentiaali niin hyvään kuin pahaan on kuitenkin Leikkaan mukaan paljon suurempi kuin minkään sitä edeltäneen teknologian.
Ulkoministeriön teknologiasuurlähettiläs Stefan Lindström vertasi tekoälyn käyttämää dataa plutoniumiin. Sitä voidaan käyttää energiana mutta myös ydinaseisiin.
Tekoälynkin käsite on laaja. Marko Latvanen totesi, että kun ”tekoälystä” puhutaan, ei puhuta oikein mistään. Laajaan kielimalliin perustuva tekoälyapuri kuten ChatGPT on ihan eri asia kuin autonominen ase, joka sekin perustuu tekoälyyn.
Tekoälyä voisi käyttää moneen, mutta kaikkeen ei kannata
Meidän ei pitäisi kysyä, mihin tekoäly kykenee, vaan mihin sitä halutaan käyttää.
Näin totesi Saara Huhanantti, joka johtaa tekoälyä hyödyntäviä teknologiaratkaisuja nuorten mielenterveystyön vahvistamiseksi kehittävää Projekti 5/5:ttä. Alkuvuodesta se julkaisi mielenterveysbotin täydentämään ihmisten antamaa apua nuorten suosimassa Sekasin-chatissa.
Ajatuksena ei ole ihmisauttajien korvaaminen tekoälyllä vaan tekoälyn käyttö apuna silloin, kun ihmisapua ei ole saatavilla, Huhanantti kertoi.
Jaana Leikas toivoi, että tekoälyn etiikasta ei keskusteltaisi tässä vaiheessa enää ylätasolla vaan konkreettisesti.
– Toivoisin että tässä maassa lähdettäisiin peilaamaan erilaisia tekoälyn käyttötapauksia sektoreittain. Mitkä tällä alalla, tässä käyttötilanteessa ovat ne eettiset kysymykset, jotka pitää ratkaista.
Heräys-huippuseminaari taltioitiin ja se on yhä katsottavissa täältä.
Ilmoita asiavirheestä