Tanskan kirkon piispat ovat huhtikuun lopussa julkistetussa tiedotteessaan ilmaisseet uudelleen pettymyksensä siitä, että Tanskan hallitus päätti viime vuonna poistaa suuren rukouspäivän yleisten vapaapäivien joukosta ja muuttaa sen arkipäiväksi. Päätös astui voimaan tämän vuoden alusta. Erityistä kritiikkiä on nyt kirvoittanut se tapa, jolla hallitus ajoi päätöksensä läpi.

Suuri rukouspäivä (Store Bededag) on yli 300 vuotta vanha traditio. Päivää on vietetty neljättä pääsiäisen jälkeisen sunnuntaita edeltävänä perjantaina, mikä tänä vuonna oli 26. huhtikuuta. Tästä vuodesta alkaen päivä ei enää ole ollut yleinen vapaapäivä.

Varsinkin viime vuoden aikana Tanskassa protestoitiin kiivaasti päivän arkipäiväksi muuttamista vastaan. Esimerkiksi ammattiliitot vastustivat muutosta. Rukouspäivän varsinainen uskonnollinen merkitys on ohentunut jo pitkään, mutta arkipyhänä ja vapaapäivänä suuri rukouspäivä on ollut suosittu.

Tanskan hallitus on perustellut suuren rukouspäivän muuttamista arkipäiväksi muun muassa sillä, että työpäivien lisääntyessä myös verotulot kasvavat ja tuloja voidaan käyttää Tanskan puolustusmenojen lisäämiseen.

Tanskan kirkko on myös vastustanut rukouspäivän muuttamista arkipäiväksi.

Kööpenhaminan piispa Peter Skov-Jakobsen sanoo kirkkonsa tiedotteessa, että kyseessä on valtion eduksi tapahtunut vallansiirto: valtio on tulkinnut uudelleen vuodelta 1849 peräisin olevaa perustuslakia, jonka neljännessä pykälässä määritellään kirkon ja valtion suhteen tasapaino: Tanskan kirkko on kansankirkko, ja valtio tukee sitä sellaisena.

Mainittu perustuslaki muutti aikoinaan Tanskan perustuslailliseksi monarkiaksi.

Skov-Jakobsenin mukaan tämä lainkohta on tähän saakka vakuuttanet hänet siitä, että Tanskassa ei ole valtiokirkkoa, kuten menneiden vuosisatojen yksinvallan aikoina, vaan kansankirkko. Mutta enää ei piispan mukaan ole näin.

– Jos joku tänään kysyisi minulta uskonnonvapaudesta kansankirkossa vastaisin, että sain vuosi sitten tietää, että perustuslaki ei enää suojele meitä. Se demokraattinen perinne, johon synnyin, jonka opin ja jota arvostin, on murtunut, piispa Peter Skov-Jakobsen sanoi tiedotteessa.

PIISPAT OVAT sitä mieltä, että hallituksen yksipuolinen päätös ei ollut perustuslain neljännen pykälän hengen mukainen – valtionhan pitäisi lain mukaan tukea kirkkoa. Kirkko on kritisoinut maan hallitusta siitä, että kirkkoa ei konsultoitu viime vuonna, kun päätös suuren rukouspäivän arkipäiväksi muuttamisesta tehtiin. Toisaalta tanskalaislähteiden mukaan kirkossa ymmärretään myös se, että hallitus ei toimillaan tähdännyt mihinkään kirkon vastaisuuteen – sen perustelut olivat talouspoliittiset.

Rukouspäivän poistamisen yhteydessä hallitus kirkon tiedotteen mukaan esitti, että kansankirkon sisäisiin asioihin voidaan puuttua, koska niin oli tehty aiemminkin samaa sukupuolta olevien avioliittojen käyttöönoton myötä.

Tämä arvio perustuu piispojen mukaan keskeisesti väärään olettamukseen: samaa sukupuolta olevien avioliiton käyttöönoton tapauksessa kyseessä oli valtion väliintulo, joka piispojen mukaan oli kirkon omaksi eduksi. Se ei myöskään ollut valtion, vaan kirkon projekti, joka perustui vuoden kestäneeseen keskusteluun, jossa kaikki kirkon osapuolet olivat mukana. Tämä oli tiedotteen mukaan perustuslain 4 §:n mukaista, jonka mukaan valtion on tuettava kirkkoa.

Tanskan valtio ja kirkko keskustelivat huhtikuun lopussa yhteisessä konferenssissa perustuslain tulkinnasta kirkon ja valtion suhteissa.

Vaikka suuri rukouspäivä ei tänä vuonna ollut enää virallinen vapaapäivä, Tanskan kirkon liturgisessa kalenterissa se edelleenkin on. Monissa kirkoissa järjestettiin muutoksista huolimatta rukouspäivän tapahtumia myös tänä vuonna. Päivä on perinteisesti ollut suosittu konfirmaatiopäivä ja arviolta 75 seurakunnassa järjestettiin sellaisia myös tänä vuonna.

Tanskan kansakirkko on tunnustukseltaan evankelis-luterilainen. Sen suhde valtioon on historiallisesti läheinen ja se on edelleen laissa erityisaseman saava valtiokirkko: kirkolla esimerkiksi ei ole kirkkohallitusta tai kirkolliskokousta, vaan kirkkolain säätää Tanskan eduskunta. Kirkon ylintä hallintoa hoitaa valtion kirkkoministeriö.

Tanskan kirkkoon kuuluu maan lähes kuusimiljoonaisesta väestöstä noin 72 prosenttia, tai noin 4,2 miljoonaa ihmistä.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä