Noin 60 miljoonan asukkaan itäafrikkalainen Tansania on elänyt historiansa yhtä raskainta ajanjaksoa. Maassa käytiin 29.10. parlamentti- ja presidentinvaalit, jotka kansainvälisten arvioiden mukaan eivät olleet rehelliset. Valtapuolueen ehdokas, istuva presidentti Samia Suluhu Hassan sai äänistä peräti 98 prosenttia.
Vaalien seurauksena ympäri Tansaniaa puhkesi väkivaltaisia mellakoita. Pahimpia ne olivat Dar es Salamissa ja muissa maan suurimmissa kaupungissa. Turvallisuusviranomaiset puuttuivat levottomuuksiin erittäin kovalla kädellä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa lähes tuhat ihmistä sai muutamassa päivässä surmansa. Varmaa tietoa asiasta ei ole saatavissa.
Kuohunnan taustalla on muun muassa Tansanian keski-iältään hyvin nuoren väestön turhautuminen demokratian puutteeseen ja heikkoihin tulevaisuudennäkymiin.
SUOMEN LÄHETYSSEURA on toiminut Tansaniassa yli 75 vuotta. Järjestö kumppaneineen tukee tällä hetkellä eri puolilla maata muun muassa Tansanian evankelisluterilaisen kirkon nuoriso-, nais- ja lapsityötä. Se tekee myös monipuolista kehitysyhteistyötä ruokaturvan, työllisyyden ja opettajankoulutuksen saralla.
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kertoo, että järjestön kaikki Tansaniassa työskentelevät työntekijät ovat turvassa.
– He myös voivat olosuhteisiin nähden kohtuullisesti, vaikka kulunut viikko onkin ollut järkytys. Käsiteltävää siinä riittää vielä pitkäksi aikaa.
Osa Lähetysseuran suomalaisista henkilöstöstä on edelleen Tansaniassa. Toiset ovat siirtyneet naapurimaihin ja osa on palannut Suomeen.
– Henkilöstön kanssa on tehty erilaisia ratkaisuja työtehtävistä ja tilanteesta riippuen.
Parhiala huomauttaa, että järjestely on lyhytaikainen. Eli mistään evakuoinnista ei ole kyse.
– Elämä on nyt hankalaa Tansaniassa senkin takia, koska polttoaineen ja käteisen rahan saatavuudessa on ollut ongelmia.
TANSANIA TUNNETAAN afrikkalaisittain varsin rauhallisen kehityksen maana, joka vetää vuosittain yli kaksi miljoonaa turistia nauttimaan muun muassa Sansibarin rannoista ja Serengetin kaltaisista maailmankuuluista kansallispuistoista. Parhiala huomauttaa, että maa on kuitenkin hyvin kaukana ihmisoikeuksia noudattavasta demokratiasta.
– Esiintyy poliittista painostusta ja ulkopuolelle sulkemista, joka vaikutti myös viime viikon vaalitulokseen. Kaksi muuta keskeistä puoluetta ovat olleet valtapuolue CCM:n hampaissa. Merkittävät opposition edustajat on joko vangittu tai ajettu maanpakoon.
Pauliina Parhialan mukaan tansanialaiset hengelliset yhteisöt, kuten lähes kymmenen miljoonan jäsenen evankelisluterilainen kirkko ovat joutuneet sopeutumaan tilanteeseen.
– Erittäin arvostettavaa on se, miten hyvin eri uskontojen toimijat ovat siellä pystyneet tekemään yhteistyötä muun muassa rauhan ja ihmisoikeuksien eteen.
Parhiala näkee, että Lähetysseuran on jatkossakin tärkeää jatkaa ruohonjuuritason työtään Tansaniassa.
– Pyrimme kumppaniemme kanssa luomaan tansanialaisille mahdollisuuksia osallisuuteen riippumatta siitä, mihin suuntaan kyseinen yhteiskunta on menossa.
Lähetysseuran toiminnanjohtaja arvelee, että Tansania on nyt tavallaan tienristeyksessä. Yksi mahdollisuus on se, että hallinnon autoritaarisuus kovine otteineen edelleen pahenee.
– Toinen vaihtoehto on se, että koetut veriset mellakat toimivat tavallaan herätyskellona kaikille. Sen seurauksena voisi syntyä demokratiaa lisäävää vuoropuhelua.
JÄRVENPÄÄLÄINEN USKOT-FOORUMIN toiminnanjohtaja, pappi Katri Kuusikallio on Visa-miehensä kanssa parhaillaan paikan päällä Tansaniassa. Molemmat tuntevat maan hyvin, koska ovat työskennelleet siellä pariinkin otteeseen.
– Tulimme Tansaniaan 29.10. eli vaalipäivän iltana. Olimme varautuneet parin päivän levottomuuksiin, mutta syntynyttä tilannetta emme olleet osanneet ennakoida, Katri Kuusikallio kertoo.
Kuusikalliot yrittivät viime lauantaina matkustaa työasioissa maan suurimmasta kaupungista Dar es Salaamista sisämaassa sijaitsevaan Morogoroon.
– Kaikkialla oli sotilaspoliiseja ja meidät pysäytettiin jatkuvasti. Kohtelu oli kuitenkin hyvää, koska olimme matkalla Tansanian evankelisluterilaisen kirkon kutsumina.
Lopulta noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kuusikallioiden oli käännyttävä takaisin Dar es Salaamiin. He jäivät sinne jumiin kolmeksi päiväksi.
– Näimme kaupungissa poltettuja rakennuksia ja autoja, sekasortoa ja rikottuja ikkunoita. Se oli aika järkyttävää ja surullista.
TODELLA KIREÄSTÄ tilanteesta kertoi myös se, että koulut Tansaniassa laitettiin kiinni ja ihmisiä kehotettiin pysymään kotona.
– Internet suljettiin koko maassa kuuden päivän ajaksi. Oli outoa olla tietopimennossa, kun maassa tapahtui poikkeuksellisia asioita.
Kuusikallioilla on Tansaniassa paljon ystäviä ja tuttuja. Heidän yleisin tunteensa on nyt järkytys, vaikka vaaleja ei juuri julkisesti kommentoidakaan.
– Monet sanovat, että tämä ei ole heidän Tansaniansa. Tapahtumat huolestuttavat, eikä presidenttiä kunnioiteta kuten aikaisemmin. Toivotaan, että maassa pidettäisiin uudet, demokraattiset vaalit.
Vaikeassa tilanteessa löytyy kuitenkin myös rauhantahtoa. Ristiriidat nähdään enemmän poliittisina, eikä uskontojen tai etnisten ryhmien välisinä.
– Morogoron alueen aluehallintopäällikkö kutsui meidät luokseen pahoitellakseen tilannetta. Hän vakuutti, että uskonnollisilla johtajilla on tärkeä rooli väkivallan ehkäisemisessä.
Katri ja Visa Kuusikallio jatkavat nyt matkaansa Tansaniassa suunnitellun ohjelmaan mukaisesti. Paluu kotimaahan on edessä 12.11.
Katri Kuusikallio on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi tukea nykyistä Tansanian hallintoa tällaisenaan. Kansan ja johdon näkemykset ovat niin kaukana toisistaan.
– Samalla olisi sääli, jos tuki vähenisi heikoimmassa asemassa olevilta tansanialaisilta. Suomalaistenkin apu on edelleen tärkeää.
Lue myös:
Näkökulma: Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole?
Tansanian maaseudulla yläkoulua käyvä Tatu haluaisi olla lentäjä, mutta ensin pitää opiskella
Ilmoita asiavirheestä